Lue keskustelun säännöt.
Mitä mä teen kun oon "kyllästynyt" aviomieheeni
14.10.2024 |
Parikymmentä vuotta yhdessä, nuoresta asti.
Lapset jo teinejä ja asunto maksettu.
Miehessä ei ole mitään vikaa, hän on se sama fiksu ja komea tyyppi johon rakastuin nuoruudessa. Yhdessä on hyvä olla ja meillä on tulevaisuuden haaveita myös, mutta mitään uutta tai kivaa tämä liitto ei enää tarjoa.
Tuntuu pahalta tätä edes kirjoittaa tänne muiden luettavaksi.
Onkohan normaalia pitkässä suhteessa? Ennen näitä ajatuksia ei ollut.
Kommentit (154)
Nelikymppisen naisen ikäkriisi. Tuntuu että elämä menee ohi. Jotenkin levoton olo. Mitä nyt sitten? Takana ruuhkavuodet ja pelkän arjen pyöritys puolison kanssa. Romanttisen tason hehkun ylläpito unohtunut vuosien pyörteissä täysin. Mutta hätä ei ole tämän näköinen. Kun on joskus menty rakkaudesta naimisiin niin tämä ulottuvuus on helppo taas sytyttää liekkiin. Mutta se vaatii hieman aikaa ja vaivannäköä. Juttelua, treffejä, ravintoillallisia, uudelleen tutustumista siihen nuoruuden ajan ihastukseen. Kannattaa unohtaa hetkeksi tanssii tähtien kanssa, ensitreffit alttarilla ja maajussille morsian ja alkaa vain reippaasti ja ensirakkauden innolla pyyhkimään pölyjä vuosisadan suhteen päältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"mutta mitään uutta tai kivaa tämä liitto ei enää tarjoa."
Tarjoaako sitä "uutta ja kivaa "mikään muukaan sen enempää? Kyllä se siitä menee ohi nuo sinun ajatuksesi.
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisen naisen ikäkriisi. Tuntuu että elämä menee ohi. Jotenkin levoton olo. Mitä nyt sitten? Takana ruuhkavuodet ja pelkän arjen pyöritys puolison kanssa. Romanttisen tason hehkun ylläpito unohtunut vuosien pyörteissä täysin. Mutta hätä ei ole tämän näköinen. Kun on joskus menty rakkaudesta naimisiin niin tämä ulottuvuus on helppo taas sytyttää liekkiin. Mutta se vaatii hieman aikaa ja vaivannäköä. Juttelua, treffejä, ravintoillallisia, uudelleen tutustumista siihen nuoruuden ajan ihastukseen. Kannattaa unohtaa hetkeksi tanssii tähtien kanssa, ensitreffit alttarilla ja maajussille morsian ja alkaa vain reippaasti ja ensirakkauden innolla pyyhkimään pölyjä vuosisadan suhteen päältä.
Helpointa on jättää sika ja hakea kunnolla mustaa munaa Gambiasta.
Naisen perusolotila on tyytymättömyys. Kun oman agendan mukaiset asiat on saatu, alkaa vikojen etsintä miehestä ja muista ihmisistä ja koko ajan pitäisi saada jotain parempaa ja enemmän.
Luultavasti keski-iän kriisi, joka menee ohi vaikka et tekisi yhtään mitään paitsi vaan kitkuttelisit sisulla läpi. Mulla iski ihan kauhea tuollainen jossain 42 v, mutta onneksi mulla vaihtui ne mun "repäisyhaaveet" niin usein, etten lopulta saanut aikaiseksi toteutettua niistä yhtäkään. Kun yhtenä päivänä halusin jättää miehen ja etsiä uuden, toisena vielä iltatähti lasta pitäisi hankkia, sitten kansainvälinen ura eikä missään nimessä lapsia, jopa meditoimaan Intiaan johonkin gurun ashramiin. En siis lopulta muuttanut mitään, ja levottomuus ja tyytymättömyys meni ohi parissa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sun elämä on tyhjää ja tylsää, niin ei kai se sen miehen vika ole (jos on kerta täysi kymppi). Sinuna miettisin että miten saada taas mielekästä sisältöä arkeen. Kehitä itseäsi, opettele vaikka joku uusi taito. Osta moottoripyörä, ala tekemään keramiikkaa, lähde opiskelemaan tai mikä nyt ikinä tuntuisi susta hauskalta.
Mies on näiltä osin täys kymppi:
Luotettava, fiksu, komea, liikunnallinen, hyvä isä, rehti, hyvä työssään, seksikäs ja pidetty tyyppi. Hirveän kiltti. Oli 18v. kun aloimme seurustella, joten kyllä me ollaan aikuisiksi kasvettu yhdessä.
Ehkä se miinus tulee juuri siitä, että hän ei haasta mua ihmisenä enää millään tavalla. Rakastaa mua yli kaiken ja tekee kaiken perheensä eteen. Ap
Jos kaipaat
Millaisia suuria tunteita sä osoitat? Haluaisitko välillä heitellä lautasia seinään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä vaihdevuosissa, olen 41v.
Ehkä toki esivaihdevuosien oireita?
S.ksiä meillä on useasti, sekään ei ole ongelma, ihan tavallista touhua. Mulla on vaan jotenkin tyhjä olo ja mies on väsynyt ja vetäytyvä. Mitään riitaa meillä ei ole asioista, arki sujuu ja lapset ovat hyvinvoivia.
Eli elämä on "valmis". Mikä sun nykyinen projekti on? Mikä on tämän hetkinen haaveesi, jonka yrität toteuttaa?
Kiinnostaisi rakastella kiihkeästi komean lihaksikkaan miehen kanssa Firenzessä kartanon kattoterassilla.
- Ap
Ketäpä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni apn kaltaisissa olosuhteissa äkkieronnut katuu ratkaisuaan myöhemmin. Toki on sitten myös niitä mieleltään pysyvästi häiriintyneitä jotka pitävät eroilun ihanuuden kulissia väkisin pystyssä.
Mun miehen ex kyllästyi mieheen ja lähti. Ei heillä omien sanojensa mukaan ollut edes riitoja, mutta kunhan vaan kyllästytti. Sen jälkeen on nyt kymmenen vuoden ajan vaihtanut miestä kuin paitaa. Toivottavasti baarit ja vaihtuvat miehet nyt toi sen onnen ja uutuudenviehätyksen jota haki. Mies jonka jätti on ihan huippu, mä pidän siitä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
varmaan olisi syvällisempi itsetutkinnan paikka mitä tämä "kyllästyminen" oikeasti on, että mitä on uusi ja kiva jota kaipaat
Sulla on vaihdevuodet alkanut. Kaikki kyllästyttää ja vähän itkettääkin. Hormonivaihtelu teettää myös sen, että tuoksuaistit muuttuu. Mies saattaa alkaa ällöttämäön. Varsinkin kun/jos lopettaa hormonaalisen ehkäisyn.
Kesksikää jotain vipinää makuuhuoneeseen. Liukkarit ja lelut käyttöön. Hyvä orkku, parempi mieli.
Tämä on itse asiassa aika ärsyttävää, että naisen ajatuksia ja tunteita mitätöidään aina jollain hormonijutuilla. Kyllä, vaihdevuodet voi aiheuttaa esim. seksuaalista haluttomuutta ja ärtyisyyttä, mutta kun tässä nyt on kuitenkin ihminen jolla ne ei ole vielä edes päällä, ja koko ongelma tuntuu enemmänkin olevan HENKINEN kyllästyminen tasapaksuun yhteiselämään, niin tuskinpa ne jollain vipinällä makuuhuoneessa tai hormoneilla ratkeaa.
Mutta kuten joku muukin sanoi, ratkaisu ei välttämättä ole miehen vaihto, vaan se että siihen omaan elämään etsii joko yhdessä miehen kanssa tai itsekseen kiinnostavaa muuta sisältöä.
"Haastatko" itse miestä tai olet hänelle kiinnostava kumppani älyllisesti, emotionaalisesti ja seksuaalisesti? Pelkäänpä, että et. Olen samaa mieltä monen muun kanssa siitä, että miehen syyttäminen omasta halusta muuttua ja kasvaa, ei ole oikein. Ota vastuu itsestäsi ja keksi itsellesi tekemistä. Ole myös valmis siihen, että jos et itse halua panostaa mieheen, vaan pidät häntä itsestään selvänä ja tylsänä, hän voi lähteä etsimään jotakin "haastavampaa" muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän siinä auta muu kuin miettiä, mitä haluat ja keskustella siitä, mitä yhdessä haluatte. Mitä se kyllästyminen pohjimmiltaan on? Mitä haluat enemmän? Nykyään avoin suhdekin on ihan hyvä vaihtoehto, mutta päätöksen pitää olla harkittu, sellainen, että molemmat todella ymmärtävät, mitä se on ja haluavat sitä.
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä vaihdevuosissa, olen 41v.
Ehkä toki esivaihdevuosien oireita?
S.ksiä meillä on useasti, sekään ei ole ongelma, ihan tavallista touhua. Mulla on vaan jotenkin tyhjä olo ja mies on väsynyt ja vetäytyvä. Mitään riitaa meillä ei ole asioista, arki sujuu ja lapset ovat hyvinvoivia.
Ehkäpä miehesi on kyllästynyt sinuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies raukka. 20v vessasta alas, kun nyt yhtäkkiä ei ole enää mitään "uutta" ja haluat lähteä lutkimaan.
Ero olisi hyvä siksi, että mies ehtisi löytää uuden tasapainoisen suhteen.
Nyt tilanne on se, että ap ei ääneen sano mikä vaivaa. Pohtii muutaman vuoden ja hommaa jännämiehen ja eroaa.
Eroaisi ajoissa, niin miehellä olisi mahdollisuus uuteen suhteeseen
Vierailija kirjoitti:
En näe, että miehen "vaihto" toisi mitään sen parempaa, eikä siinä mitään järkeä olisikaan koska oma mies on ihan täysi kymppi mieheksi kaikin puolin.
Mitä tässä tilanteessa yleensä voi tehdä? Ap
Mitä toivoisit miehesi tekevän, jos hän kokisi, ettei elämällä kanssasi ole mitään uutta annettavaa? Tee samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies raukka. 20v vessasta alas, kun nyt yhtäkkiä ei ole enää mitään "uutta" ja haluat lähteä lutkimaan.
Ero olisi hyvä siksi, että mies ehtisi löytää uuden tasapainoisen suhteen.
Nyt tilanne on se, että ap ei ääneen sano mikä vaivaa. Pohtii muutaman vuoden ja hommaa jännämiehen ja eroaa.
Eroaisi ajoissa, niin miehellä olisi mahdollisuus uuteen suhteeseen
Yksi ilkeimmistä, itsekeskeisimmistä ihmisroskista on tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä vaihdevuosissa, olen 41v.
Ehkä toki esivaihdevuosien oireita?
S.ksiä meillä on useasti, sekään ei ole ongelma, ihan tavallista touhua. Mulla on vaan jotenkin tyhjä olo ja mies on väsynyt ja vetäytyvä. Mitään riitaa meillä ei ole asioista, arki sujuu ja lapset ovat hyvinvoivia.
Ehkäpä miehesi on kyllästynyt sinuun.
Tuli myös mieleen. Mies väsynyt ja etäinen. Sillä on toinen nainen. Ap. lle hyvä, koska kohta pääsee miehestä eroon
Vierailija kirjoitti:
"mutta mitään uutta tai kivaa tämä liitto ei enää tarjoa."
Tarjoaako sitä "uutta ja kivaa "mikään muukaan sen enempää? Kyllä se siitä menee ohi nuo sinun ajatuksesi.
Haluaisitko testata menestystä sinkkumarkkinoilla ja luulla, että miehesi ottaisi sinut takaisin, jos menestys ei olisikaan odotetunlaista?
Kiinnostaisi rakastella kiihkeästi komean lihaksikkaan miehen kanssa Firenzessä kartanon kattoterassilla.
- Ap