Lue keskustelun säännöt.
Mitä mä teen kun oon "kyllästynyt" aviomieheeni
14.10.2024 |
Parikymmentä vuotta yhdessä, nuoresta asti.
Lapset jo teinejä ja asunto maksettu.
Miehessä ei ole mitään vikaa, hän on se sama fiksu ja komea tyyppi johon rakastuin nuoruudessa. Yhdessä on hyvä olla ja meillä on tulevaisuuden haaveita myös, mutta mitään uutta tai kivaa tämä liitto ei enää tarjoa.
Tuntuu pahalta tätä edes kirjoittaa tänne muiden luettavaksi.
Onkohan normaalia pitkässä suhteessa? Ennen näitä ajatuksia ei ollut.
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Olin samassa tilanteessa, mies ei innostunut mistään uudesta. Rassasi vehkeitään autotallissa ja minä tein omiani sisällä. Yritin vaikka mitä uuttaa potkua avioliittoomme, mikään ei onnistunut kuin ehkä hetken. Päätin lähteä ja alkaa elää uudelleen elämääni. Olin silloin 42v. Otin siis avioeron ja muutin asustelemaan itasekseni. Tutustuin uusiin ihmisiin. Löysin myös seksuaalisuuteni uudelleen. Välillä on villiäkin menoa XUlaisten kanssa. Nautin naiseudestani ja itsenäisyydestäni. Olen uusi ihminen. Kaikki on nyt hyvin tai vieläkin paremmin. Ihanaa elämää.
Ah, kuinka ihanan stereotyyppinen tarina. Kaikki kliseet samassa paketissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirveän usein naiset avautuu tästä samasta aiheesta että mies on täydellinen mutta silti pitäisi päästä takaisin k ullikaruselliin, eikö naisille riitä mikään?
Miehen pitää uusiutua naisen tarpeiden mukaan, mutta olla silti sama oma itsensä.
Naiset parisuhteineen ovat miehelle pelkkä riski. Teki mies mitä tahansa, on todennäköistä että nainen vie miehen omaisuuden, itsetunnon, lapset ja kaiken muun mitä se voikaan viedä ja tuhota.
Tästä syystä alle 35 vuotiaista n. 70 on ilman parisuhdetta, ja täysin vapaaehtoisesti. Eivät etsi naista edes seksisuhteeseen, parisuhteesta puhumattakaan. Tämä pätee siis hyviin miehiin, niihin jotka eivät tarvitse äitiä tai vaimoa pyyhkimään pyllyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin samassa tilanteessa, mies ei innostunut mistään uudesta. Rassasi vehkeitään autotallissa ja minä tein omiani sisällä. Yritin vaikka mitä uuttaa potkua avioliittoomme, mikään ei onnistunut kuin ehkä hetken. Päätin lähteä ja alkaa elää uudelleen elämääni. Olin silloin 42v. Otin siis avioeron ja muutin asustelemaan itasekseni. Tutustuin uusiin ihmisiin. Löysin myös seksuaalisuuteni uudelleen. Välillä on villiäkin menoa XUlaisten kanssa. Nautin naiseudestani ja itsenäisyydestäni. Olen uusi ihminen. Kaikki on nyt hyvin tai vieläkin paremmin. Ihanaa elämää.
Ah, kuinka ihanan stereotyyppinen tarina. Kaikki kliseet samassa paketissa.
Varmaan aika tavallinen tarina. AP ei ole yksin asiansa kanssa. Vaihtoehtoja on kaksi. Lähteä rakentamaan uutta elämää itselleen tai jäädä.epätyydyttävään avioliittoon. Ehkä tuon avioliiton voi hetkeksi pelastaa, mutta uskon että pian palataan takasin samaan arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin samassa tilanteessa, mies ei innostunut mistään uudesta. Rassasi vehkeitään autotallissa ja minä tein omiani sisällä. Yritin vaikka mitä uuttaa potkua avioliittoomme, mikään ei onnistunut kuin ehkä hetken. Päätin lähteä ja alkaa elää uudelleen elämääni. Olin silloin 42v. Otin siis avioeron ja muutin asustelemaan itasekseni. Tutustuin uusiin ihmisiin. Löysin myös seksuaalisuuteni uudelleen. Välillä on villiäkin menoa XUlaisten kanssa. Nautin naiseudestani ja itsenäisyydestäni. Olen uusi ihminen. Kaikki on nyt hyvin tai vieläkin paremmin. Ihanaa elämää.
Ah, kuinka ihanan stereotyyppinen tarina. Kaikki kliseet samassa paketissa.
Varmaan aika tavallinen tarina. AP ei ole yksin asiansa kanssa. Vaihtoehtoja on kaksi. Lähteä rakentamaan uutta elämää itselleen tai jäädä.epätyydyttävään avioli
Syyllinen on AP ainoastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä vaihdevuosissa, olen 41v.
Ehkä toki esivaihdevuosien oireita?
S.ksiä meillä on useasti, sekään ei ole ongelma, ihan tavallista touhua. Mulla on vaan jotenkin tyhjä olo ja mies on väsynyt ja vetäytyvä. Mitään riitaa meillä ei ole asioista, arki sujuu ja lapset ovat hyvinvoivia.
Tässä kohtaa kuulostaa siltä että voisitte molemmat aloittaa jonkin kuntoiluharrastuksen yhdessä. Saisitte lisää virtaa ainakin.
Ihan normaalia. Tai ainakin minulla on samoja ajatuksia. Voit kysyä itseltäsi, onko avioliiton tarkoituskaan tarjota jotain uutta ja yllättävää? Eikö liiton tarkoitus ole nimenomaan vakaus?
m39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on isohko omakotitalo ja myös hevosharrastus, joka sitoo tietysti yhteen. Aika paljon rakennettu tätä yhteistä elämää, joten pikainen "erotkaa" ei ole mikään vastaus tähän kysymykseeni. Näen sen yksinkertaisten ihmisten tapana ratkoa ongelmia. Ap
Ettei miehesi ole sinun takia ryhtynyt tohon hevosharrastukseen? Mä tein myös paljon asioita, että vaimo olisi tyytyväinen, kun välillä tuntui ettei mikään riitä.
Vaimon vaatimuksilla se parisuhde menin lopulta metsään, lopulta ei tyytyväinen minuunkaan. Nyt itkee kuinka arvostaa minua ja kuinka olen hänen elämänsä rakkaus. Kai kelpasi vain reiäksi toisille, kun oli niitä lapsiakin. Mun elämä särkyi myös. Etsin naisen joka osaa arvostaa arkea ja yhdessä olemista mutta myös matkustelua.
Eniten harmittaa, etten pysty pitämään lapsille perhettä kasassa. Vaimon touhut vaan kuormittaa likaa ja niistä tuli sivutuotteena ongelmia mitä en kaivannut.
Olen ihan samassa tilanteessa, paitsi että ollaan lapseton pari.
En missään nimessä löytäisi yhtä hyvää tai varsinkaan parempaa miestä kuin minulla nyt on, en edes hakisi uutta, vaikka ero tulisikin, koska tiedän, ettei kaltaistani naista kukaan katselisi pidemmän päälle. Paitsi nykyinen siis, joka on poikkeusyksilö siinä mielessä. Joten voitte pitää ne k ull irallikommentit ominanne ainakin minun osaltani.
Miten sitten pärjään tämän tunteen kanssa, siis sen lisäksi, että tiedän jääväni loppuiäkseni yksin, jos tämä.suhde päättyy? Ensinnäkin, rakastan miestäni ja tiedän, ettei hän halua erota. Jos haluaisi, hyväksyisin sen ja lähdettäisiin sovussa eri suuntiin, mutten halua olla se, joka tekee aloitteen eroon. Toiseksi, elämäni muuttuisi radikaalisti huonommaksi. Joutuisin luopumaan rakkaasta kodista, koska mulla ei olisi varaa sitä itselleni ostaa, eikä yksin ylläpitää. Joutuisin muuttamaan vuokralle johonkin i ts emurhakuutioon, mikä on ajatuksenakin jo täysin absurdi.
Miten ongelman voisi ratkaista? Sen kun tietäisi. Ero ei ole mikään ratkaisu minunkaan tilanteessani ja toistaiseksi kokeilemani keinot (uusi, yhteinen harrastus, seksielämän piristäminen) eivät ole ottaneet tuulta alleen. Yritän keskittyä omiin mielenkiinnonkohteisiini ja keksiä uusiakin sellaisia sekä tietysti joka kerta, kun ajatukset parisuhteen tylsyydestä hiipivät mieleen, muistutan itseäni mieheni hyvistä puolista ja siitä, miten erilaista elämäni olisi ilman häntä.
Minua tosin auttaa paljon se, etten haikaile uutta suhdetta. On helpompi hyväksyä tasainen arki, kun tietää, ettei sitä alkuhuumaa pääsisi kenenkään kanssa enää kokemaan kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on isohko omakotitalo ja myös hevosharrastus, joka sitoo tietysti yhteen. Aika paljon rakennettu tätä yhteistä elämää, joten pikainen "erotkaa" ei ole mikään vastaus tähän kysymykseeni. Näen sen yksinkertaisten ihmisten tapana ratkoa ongelmia. Ap
Minä näen älykkäiden ja sielunelämältään kompleksisten ihmisten tapana ratkoa vauvapalstalla "ongelmia", jotka on kehitelty vaan omassa päässä. Olettehan toki rikkaita ja lapset hyväkäytöksisiä, koulutettuja ja täysiä kymppejä muutenkin? Haukotus.
Saattaa ukko kävellä pois, kun selviää, miten yksinkertainen akka onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on 2
Mua kyllä jotenkin häiritsisi ajatus, että lasteni äiti eli minä aloittaisin jonkin oman uuden elämän ja ravaisin jossakin p.rnobileissä...oksetus.
Mä haluan olla tulevien lastenlasteni elämässä ja viehättävä, arvokas nainen enkä mikään jakorasia. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä pariterapia voisi auttaa? Tai ylipäätään vakava keskustelu puolison kanssa. Onko puoliso tyytyväinen tilanteeseen? Mikään ei muutu itsestään, se on ihan selvää.
Minulla on tuttu joka erosi pitkästä suhteesta koska mies ja suhde alkoi tuntua kädenlämpöiseltä ja mitään vikaa ei ollut. No tämä nainen on käynyt lukuisia lyhyitä suhteita läpi mutta ei ole löytänyt yhtä hyvää miestä. Tämä nainen on vieläkin katkera miehelle vaikka itse jätti tämän. Mies taas porskuttaa menemään uuden naisen kanssa tyytyväisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on isohko omakotitalo ja myös hevosharrastus, joka sitoo tietysti yhteen. Aika paljon rakennettu tätä yhteistä elämää, joten pikainen "erotkaa" ei ole mikään vastaus tähän kysymykseeni. Näen sen yksinkertaisten ihmisten tapana ratkoa ongelmia. Ap
Minä näen älykkäiden ja sielunelämältään kompleksisten ihmisten tapana ratkoa vauvapalstalla "ongelmia", jotka on kehitelty vaan omassa päässä. Olettehan toki rikkaita ja lapset hyväkäytöksisiä, koulutettuja ja täysiä kymppejä muutenkin? Haukotus.
Saattaa ukko kävellä pois, kun selviää, miten yksinkertainen akka onkaan.
Kyllä tällä palstalla ihan älykkäätkin ihmiset keskustelevat. Mitä itse teet täällä?
Lapsilla harrastukset, miehelle hyvä työ, vaimolla lähes unelmatyö, kotityöt jakaantuu tasan, autetaan toisiamme, mies on kiinnostunut seksistä, rakastaa vaimoaan yli kaiken. Iso talo järvenrannalla ison kaupungin kyljessä. Mies kohtelee naista kunnioittavasti ja puhuu ystävällisesti. Mies olisi taitava myös sängyssä, jos vaimo vaan olisi uskaltanut puhua. Mies tuki vaimoa aina tarvittaessa hänen töiden tai muiden asioiden takia, kuunteli vaimon murheita ja oli lojaali.
Niin vaan meni pieleen. Vaimon tyytymättömyys oli häneen itseensä, ei siihen mitä meillä oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on isohko omakotitalo ja myös hevosharrastus, joka sitoo tietysti yhteen. Aika paljon rakennettu tätä yhteistä elämää, joten pikainen "erotkaa" ei ole mikään vastaus tähän kysymykseeni. Näen sen yksinkertaisten ihmisten tapana ratkoa ongelmia. Ap
Minä näen älykkäiden ja sielunelämältään kompleksisten ihmisten tapana ratkoa vauvapalstalla "ongelmia", jotka on kehitelty vaan omassa päässä. Olettehan toki rikkaita ja lapset hyväkäytöksisiä, koulutettuja ja täysiä kymppejä muutenkin? Haukotus.
Saattaa ukko kävellä pois, kun selviää, miten yksinkertainen akka onkaan.
Kyllä tällä palstalla ihan älykkäätkin ihmiset keskustelevat. Mitä itse teet täällä?
Itse haluan pöyhiä kulahteneita parisuhdemalleja. Vain eroaminen vapauttaa elämään. Eläkää kuin vielä ehditte! Nih!
Täysin sama tilanne minulla. Mutta: Olen eksynyt vieraisiin sänkyihin, ja tiedän, että seksi ei ainakaan ole parempaa muiden kuin oman kanssa.
Mutta ehkä lopulta seksi ei olekaan tärkeintä vaan juurikin henkinen puoli.
N42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhtykää tutkinmaa kakkosen iloja ynnä muuta seksuaalista. Ei pelkkää pimeässä peiton alla tyyliä.
Hyi. Pois se minusta. En halua että mieheni näkee peppureikääni. Peiton alla jatketaan joka kuukauden toisena lauantaina, saunan jälkeen.
Ap
Olisi jo aika paljastaa salat. Kerran se kirpaisee näyttää.
Mun vaimo syytti minua kaikesta rutiinista. Hän ei vaan nähnyt omaa vaikutusta siihen, miksi se perhe-elämä oli niin rutiinin omaista. Hän ei itse sietänyt muutoksia aikatauluissa. Syytti minua juuri siitä kuinka seksiä on aina samaan aikaa ja samalla kaavalla. En koskaan vaan saanut lähestyä häntä muuna aikoina ja jos yritin, hän tuomitsi ne. Hän kielsi itse kaiken puhumisen ja muutoksen. Ei halunnut ylläpitää parisuhdetta vaan vaan lähti itse viettämään iltoja muussa seurassa. Tiedän, että yritin kaikkeni tehdä parisuhteesta mielenkiintoisemman. Vaimo silti kehitti päässään oman näkemyksensä. Kun vaimo alkoi sekoilemaan, naiset hänen kaveripiirissään erosivat. Sekoilu taisi tarttua ja varmaan yhdessä kilpaa haukkuivat miehiänsä.
Onko teillä yhteisiä lapsia?