Lue keskustelun säännöt.
Mitä mä teen kun oon "kyllästynyt" aviomieheeni
14.10.2024 |
Parikymmentä vuotta yhdessä, nuoresta asti.
Lapset jo teinejä ja asunto maksettu.
Miehessä ei ole mitään vikaa, hän on se sama fiksu ja komea tyyppi johon rakastuin nuoruudessa. Yhdessä on hyvä olla ja meillä on tulevaisuuden haaveita myös, mutta mitään uutta tai kivaa tämä liitto ei enää tarjoa.
Tuntuu pahalta tätä edes kirjoittaa tänne muiden luettavaksi.
Onkohan normaalia pitkässä suhteessa? Ennen näitä ajatuksia ei ollut.
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä vaihdevuosissa, olen 41v.
Ehkä toki esivaihdevuosien oireita?
S.ksiä meillä on useasti, sekään ei ole ongelma, ihan tavallista touhua. Mulla on vaan jotenkin tyhjä olo ja mies on väsynyt ja vetäytyvä. Mitään riitaa meillä ei ole asioista, arki sujuu ja lapset ovat hyvinvoivia.
Eli elämä on "valmis". Mikä sun nykyinen projekti on? Mikä on tämän hetkinen haaveesi, jonka yrität toteuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kumppani ei tuo mitään lisäarvoa elämään, niin en ymmärrä näitä "ihan hyvä mies" kommentoijia. Ei se kumppani ole mikä pakollisuus, joka pitää olla. Miksi tyytyä johonkin "ihan hyvään". Itse aloin katsoa miestäni 18 vuoden jäljeen ja mietin, että enhän minä tarvi tuota ihmistä yhtään mihinkään, joten lopetin koko touhun.
Vierailija kirjoitti:
Jos sun elämä on tyhjää ja tylsää, niin ei kai se sen miehen vika ole (jos on kerta täysi kymppi). Sinuna miettisin että miten saada taas mielekästä sisältöä arkeen. Kehitä itseäsi, opettele vaikka joku uusi taito. Osta moottoripyörä, ala tekemään keramiikkaa, lähde opiskelemaan tai mikä nyt ikinä tuntuisi susta hauskalta.
Mies on näiltä osin täys kymppi:
Luotettava, fiksu, komea, liikunnallinen, hyvä isä, rehti, hyvä työssään, seksikäs ja pidetty tyyppi. Hirveän kiltti. Oli 18v. kun aloimme seurustella, joten kyllä me ollaan aikuisiksi kasvettu yhdessä.
Ehkä se miinus tulee juuri siitä, että hän ei haasta mua ihmisenä enää millään tavalla. Rakastaa mua yli kaiken ja tekee kaiken perheensä eteen. Ap
Jos ihan terapiaan menisit? Äläkä tee sitä virhettä, että raahaat miehesikin sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua auttoi ajatus siitä, miltä tuntuisi jos mies haluaisikin yhtäkkiä jotain muuta, ja aikoisi erota. Aloin itse satsaamaan enemmän parisuhteeseen huomioimalla puolisoa ja järjestämällä kivaa yhteistä tekemistä. Sieltä ne tunteet löytyi taas ja sain itsekin lisää huomiota mieheltäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroa. Ihmisten pitää erota enemmän ja aiemmin. Mieluiten lennosta vaihtaen ja valheiden kautta. Koska kupliva tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sun elämä on tyhjää ja tylsää, niin ei kai se sen miehen vika ole (jos on kerta täysi kymppi). Sinuna miettisin että miten saada taas mielekästä sisältöä arkeen. Kehitä itseäsi, opettele vaikka joku uusi taito. Osta moottoripyörä, ala tekemään keramiikkaa, lähde opiskelemaan tai mikä nyt ikinä tuntuisi susta hauskalta.
Mies on näiltä osin täys kymppi:
Luotettava, fiksu, komea, liikunnallinen, hyvä isä, rehti, hyvä työssään, seksikäs ja pidetty tyyppi. Hirveän kiltti. Oli 18v. kun aloimme seurustella, joten kyllä me ollaan aikuisiksi kasvettu yhdessä.
Ehkä se miinus tulee juuri siitä, että hän ei haasta mua ihmisenä enää millään tavalla. Rakastaa mua yli kaiken ja tekee kaiken perheensä eteen. Ap
Jos kaipaat haastetta elämään, niin eikö se olisi järkevämpi hankkia jostain muusta kuin omasta kumppanista? Millä tavalla miehen pitäisi sua haastaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on hyvin tavanomaista. Pääosin on totuus ettei vaihtamalla parane ja kun puoliso hyvä niin sinkkuelämä myös huonompaa. Teidän pitäisi keksiä jotain omaa uutta juttua elämäänne. Eihän se helppoa ole. Me päätimme ottaa aina yhden illan viikossa aivan omaksi kahdenkeskiseksi ajaksi vähintään. Tai yhden päivän. Olimme välillä kuin kaverisuhteessa mutta nyt kuten poikamme totesi "mä näin teidän kaupungilla kävelemässä käsi kädessä".
Unohda ukot ja ala tehdä ITSEÄSI kiinnostavia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen yleensä tossa tilanteessa eroaa ja se tulee miehelle ihan puskista.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on hyvin tavanomaista. Pääosin on totuus ettei vaihtamalla parane ja kun puoliso hyvä niin sinkkuelämä myös huonompaa. Teidän pitäisi keksiä jotain omaa uutta juttua elämäänne. Eihän se helppoa ole. Me päätimme ottaa aina yhden illan viikossa aivan omaksi kahdenkeskiseksi ajaksi vähintään. Tai yhden päivän. Olimme välillä kuin kaverisuhteessa mutta nyt kuten poikamme totesi "mä näin teidän kaupungilla kävelemässä käsi kädessä".
Eroajien tyytyväisyys seuraviinkin avioliittoihin on normaaleja heikompaa. Avioerot kasautuvat epävakaalle parisuhteisiin ja vanhemmuuteen loppu viimein kelvottomille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sun elämä on tyhjää ja tylsää, niin ei kai se sen miehen vika ole (jos on kerta täysi kymppi). Sinuna miettisin että miten saada taas mielekästä sisältöä arkeen. Kehitä itseäsi, opettele vaikka joku uusi taito. Osta moottoripyörä, ala tekemään keramiikkaa, lähde opiskelemaan tai mikä nyt ikinä tuntuisi susta hauskalta.
Mies on näiltä osin täys kymppi:
Luotettava, fiksu, komea, liikunnallinen, hyvä isä, rehti, hyvä työssään, seksikäs ja pidetty tyyppi. Hirveän kiltti. Oli 18v. kun aloimme seurustella, joten kyllä me ollaan aikuisiksi kasvettu yhdessä.
Ehkä se miinus tulee juuri siitä, että hän ei haasta mua ihmisenä enää millään tavalla. Rakastaa mua yli kaiken ja tekee kaiken perheensä eteen. Ap
Jos kaipaat haastetta elämään, niin eikö se olisi järkevä
No ehkä meiltä puuttuu sitä "vääntöä" jne. Ollaan aina yhtä mieltä kaikesta ja mies ei oikein osoita mitään "suuria tunteita" mihinkään suuntaan, vaikka huomaavainen mua kohtaan onkin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sun elämä on tyhjää ja tylsää, niin ei kai se sen miehen vika ole (jos on kerta täysi kymppi). Sinuna miettisin että miten saada taas mielekästä sisältöä arkeen. Kehitä itseäsi, opettele vaikka joku uusi taito. Osta moottoripyörä, ala tekemään keramiikkaa, lähde opiskelemaan tai mikä nyt ikinä tuntuisi susta hauskalta.
Mies on näiltä osin täys kymppi:
Luotettava, fiksu, komea, liikunnallinen, hyvä isä, rehti, hyvä työssään, seksikäs ja pidetty tyyppi. Hirveän kiltti. Oli 18v. kun aloimme seurustella, joten kyllä me ollaan aikuisiksi kasvettu yhdessä.
Ehkä se miinus tulee juuri siitä, että hän ei haasta mua ihmisenä enää millään tavalla. Rakastaa mua yli kaiken ja tekee kaiken perheensä eteen. Ap
Eli tylsä mies. Miehessä aina vika.
Etsit elämääsi kiinnostavaa sisältöä muualta kuin aviomiehestä. Sitten kun ruuhkavuodet on ohi ja lapset isoja, usein on niin, ettei se perhe/parisuhde riitä enää elämän lähes ainoaksi sisällöksi työn lisäksi. Se on ihan normaalia. Mutta arkinen hyvä suhde on oikein ok, kunhan sen vaihteluntarpeensa täyttää mieleisellään muulla tekemisellä, joko itsekseen, kaverien kanssa tai sen miehen kanssa.
Mies raukka. 20v vessasta alas, kun nyt yhtäkkiä ei ole enää mitään "uutta" ja haluat lähteä lutkimaan.
Vierailija kirjoitti:
varmaan olisi syvällisempi itsetutkinnan paikka mitä tämä "kyllästyminen" oikeasti on, että mitä on uusi ja kiva jota kaipaat
Sulla on vaihdevuodet alkanut. Kaikki kyllästyttää ja vähän itkettääkin. Hormonivaihtelu teettää myös sen, että tuoksuaistit muuttuu. Mies saattaa alkaa ällöttämäön. Varsinkin kun/jos lopettaa hormonaalisen ehkäisyn.
Kesksikää jotain vipinää makuuhuoneeseen. Liukkarit ja lelut käyttöön. Hyvä orkku, parempi mieli.
Yleensä kriisi lähtee itsestä, joten suosittelen ensin korjaamaan itseäsi ja sitten suhdetta. Suhteenkin eteen pitää yhtälailla nähdä vaivaa vaikka siinä olisi ollut puolet elämästään. Jos sinulla on tylsää omassa elämässäsi, tee jotain ettei enää ole, siitä se lähtee. Muut vaihtoehdot avata suhde, tyytyä tilanteeseen tai erota.
Toivottavasti mieskin ns. kyllästyy ja hommaa ainakin rakastajattaren tai mieluummin kokonaan uuden suhteen. Kukaan hyvä mies ei ansaitse tällaista spekulointisontaa.