Kannattaako minun muuttaa takaisin Suomeen pian 40 vuoden jälkeen?
Muutin Ranskaan opiskelemaan 1988 ja sillä tiellä olen vieläkin. Olen asunut Ranskassa, Sveitsissä ja Kaakkois-Aasiassa. Nyt Asun fifty-fifty Englannissa ja Ranskassa. Kolme aikuista lasta edellisestä liitosta ja nyt uusi mies. Olen 56.
Minulla on oma yritys, jota pystyn johtamaan kauempaakin. Tai siirrän sen pojalleni.
Kannattaako muuttaa Suomen esim pitämään eläimiä? Hevoset, ponit lampaat ym on rakkaita.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Jos palaat Suomeen, et voi koskaan kertoa kenellekään ulkomaan vuosistasi, ulkomailla koetuista elämyksistä tai ylipäätään mistään mikä liittyy ulkomaihin. Jos kerrot, niin sinua pidetään ylpeänä, leveilijänä ja omakehu haisee. Jotkut pitävät sinua jopa maanpetturina ja järjestelmän hyväksikäyttäjänä.
Sinua aletaan karttaa ja haukkua. Jos joudut etsimään töitä, niin ulkomaan työkokemuksellasi ei ole mitään arvoa. Se voi päinvastoin olla negatiivista työkokemusta. Olisi jopa parempi sanoa, että on viettänyt viimeiset 40 vuotta lukittuna maakellariin kuin kertoa asuneensa ulkomailla.
t. toinen ulkosuomalainen
Niinpä, Pienen pieni perisuomalainen kateus
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ei missään nimessä kannata. mutta tietty mitä haet vielä elämältäsi? Nyt juuri nyt kun suuret ikäluokat alkaa kuolla ja nuoret bilettää 40- vuotiaiksi, on paljon maatiloja ja tiluksia melko halvalla myynnissä verrattaessa 80-luvun aikaan. Tai nihin tahansa sen jälkeiseen aikaan.
100 tonnilla saa hienoja paikkoja, jos ei tarvii ihan stadin vierestä olla. Saattaa jopa joku kyläkin olla lähellä joiden juntti-ihmisten kanssa on helpompi tulla toimeen, morjenstelee vaan kaikille ja hymyilee. mut ihan siitä mitä haluaa verot yms.kiristyneet mut jos varaa niin ei niin väliä. Mitä tulee ihmisiin niin pikkukunnissakin alkaa olla ko värisuorat täynnä. Saattaa joukossa olla joku mukavakin, ainskin niin kauan kun on mukava
voihan täältäkin välillä piipahtaa muualle jos kyllästyy, varsinkin jos on rahaa
Ei siinä paljon missään voi piipahtaa, jos kotona on poneja, laamoja ja mitä-vielä-niitä-olikaan eläimiä hoidettavana. Myöskään mihinkään junttikylille ei kannata muuttaa, koska Suomessa on jo vuosia olut tämä ilmiö, että paras aines muuttaa kasvukeskuksiin ja syrjäkylille jää tukien varassa lorvijat, jotka eivät elämässä pärjää. Siellä on päihderiippuvaisia, uskonlahkolaisia, vajaakuntoisia, vähä-älyisiä, kateellisia ja ilkeitä ihmisiä. Lisäksi on paljon hyttysiä, mäkäräisiä ja punkkeja, eikä ole vesihuoltoa eikä talvella aurata lumia. Kaikki palvelut kaukana. Ei sinne junttien sekaan kukaan normaali ihminen sopeudu. Jos Suomeen muutat, niin ehdottomasti kannattaa valita jokin kiva paikka Etelä-Suomesta, vaikka maksaakin vähän enemmän.
Jos palaat Suomeen, et voi koskaan kertoa kenellekään ulkomaan vuosistasi, ulkomailla koetuista elämyksistä tai ylipäätään mistään mikä liittyy ulkomaihin. Jos kerrot, niin sinua pidetään ylpeänä, leveilijänä ja omakehu haisee. Jotkut pitävät sinua jopa maanpetturina ja järjestelmän hyväksikäyttäjänä.
Sinua aletaan karttaa ja haukkua. Jos joudut etsimään töitä, niin ulkomaan työkokemuksellasi ei ole mitään arvoa. Se voi päinvastoin olla negatiivista työkokemusta. Olisi jopa parempi sanoa, että on viettänyt viimeiset 40 vuotta lukittuna maakellariin kuin kertoa asuneensa ulkomailla.
t. toinen ulkosuomalainen