Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huomaatteko näistä piirteistä itseänne? Estynyt persoonallisuus häiriö
13.10.2024 |
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden-, jännityksen- ja epävarmuudentunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Piirteet
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivällä on seuraavista piirteistä vähintään neljä:
jatkuva kaikkialle tunkeva jännitys ja pelko
usko siitä, että on kelpaamaton, epäviehättävä ja vähäarvoinen verrattuna muihin
jatkuva pelko, että joutuu arvostelun kohteeksi tai torjutuksi
haluttomuus olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä, ellei voi olla varma saavansa osakseen myönteistä suhtautumista
niin voimakas tarve fyysiselle turvallisuudelle, että se rajoittaa elämää
runsaasti ihmissuhteita sisältävien sosiaalisten ja ammatillisten toimintojen välttely kritiikin, paheksumisen tai torjutuksi tulemisen pelon vuoksi
Estyneen persoonallisuuden taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä.
Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin,
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö meillä kaikilla fyysisen turvallisuuden tarve rajoita elämää- paitsi jollain extremetyypeillä?
Sitähän kutsutaan varovaisuudeksi, eikä tietääkseni ole mikään häiriötila.
"niin voimakas tarve fyysiselle turvallisuudelle, että se rajoittaa elämää"
Eiköhän tuolla elämän rajoittamisella tarkoiteta tässä yhteydessä ns. normaalia elämää, eikä mitään kohtuu marginaalisia exteme-harrastuksia. Eli varovaisuus on liiallisen ylikorostunutta.
Tiesittekö muuten, että psykopaateille extreme-harrastukset ovat usein mieluisia, sillä eivät hetkahda tavallisesta jännityksestä, vaan ovat todella kylmähermoisia. Extremestä voivat saada vähän sitten jotain kiksejä. Sarjamurhaajat sitten ovatkin järjestään melkein kaikki psykopaatteja. Myös ammateissa, joissa kylmähermoisu
Siis tarkoitatko, että mielestäsi kirurgit ja sossut ovat aina päästään vialla? Vai käsitinkö väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan, diagnoosi löytyy itseltänikin. Lisäksi masennus, PTSD, sosiaalisten tilanteiden pelko.
Vierailija kirjoitti:
Nuo yllämainitut piirteet vaikuttavat pitkään kestäneen juhlimisen (ryyppämisen) karpulan jälkeisiltä oireilta, laittakaa nyt se korkki kiinni kokonaan niin monelta voi oireet loppua.
No itse olen ollut seitsemän vuotta raittiina, eikä ole mihinkään poistuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"haluttomuus olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä, ellei voi olla varma saavansa osakseen myönteistä suhtautumista"
Haluaako joku olla vapaaehtoisesti tekemisissä henkilöiden kanssa, joilta voi tulla negatiivista suhtautumista? Miksi?
Olet mieluummin puhumatta tuntemattomalle ihmiselle koska et voi olla varma hänen vastauksestaan. Vaikka töissä tai harrastusten parissa. Eri asia jos joku tiedetään jo negatiivisesti suhtautuvaksi.
Hmmmmm. Todellakaan en harrasta tuntemattomille puhumista. Ei minulla ole mitään tarvetta puhua tuntemattomille. Töissä toki yritän olla mukana, jos vastapuolesta käy ilmi halu jutella. Mutta töissäkin on niitä, jotka uppoutuvat kännykkään tauoilla tai muutoin ilmaisevat halunsa olla omissa oloissaan. En koe tarvetta rikkoa heidän yksityistä hetkeään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo yllämainitut piirteet vaikuttavat pitkään kestäneen juhlimisen (ryyppämisen) karpulan jälkeisiltä oireilta, laittakaa nyt se korkki kiinni kokonaan niin monelta voi oireet loppua.
No itse olen ollut seitsemän vuotta raittiina, eikä ole mihinkään poistuneet.
Joo en tarkoittanut kaikkia, mutta jos on nuo oireet on olemassa jo valmiiksi, niitä on helppo lääkitä alkoholilla ja sitten on jossain vaiheessa vielä pahemmassa pulassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö meillä kaikilla fyysisen turvallisuuden tarve rajoita elämää- paitsi jollain extremetyypeillä?
Sitähän kutsutaan varovaisuudeksi, eikä tietääkseni ole mikään häiriötila.
"niin voimakas tarve fyysiselle turvallisuudelle, että se rajoittaa elämää"
Eiköhän tuolla elämän rajoittamisella tarkoiteta tässä yhteydessä ns. normaalia elämää, eikä mitään kohtuu marginaalisia exteme-harrastuksia. Eli varovaisuus on liiallisen ylikorostunutta.
Tiesittekö muuten, että psykopaateille extreme-harrastukset ovat usein mieluisia, sillä eivät hetkahda tavallisesta jännityksestä, vaan ovat todella kylmähermoisia. Extremestä voivat saada vähän sitten jotain kiksejä. Sarjamurhaajat sitten ovatkin järjestään melkein kaikki psykopaatteja. Myös ammateissa, joissa kylmähermoisu
Mikä vitsi. Extreme-urheilija ei todellakaan hallitse ympäristön riskejä. Jos hallitsisi ei yksikään heistä olisi kuollut. Sinä voit toki kieltäytyä sitten siitä kirurgin silpomisesta kun loukkaannut vakavasti.
Kieltämättä tuollaisia ajatuksia välillä on.terv. keskivaikea aspenger
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä nyt viimein 2020-luvulla voitaisiin hyväksyä, että on erilaisia ihmisiä. Aina hyvesignaloidaan, että erilaisuus on hyvästä, mutta käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Kaikki yritetään tunkea samaan, haluttuun muottiin, ja jos et siihen sulloudu, sinulle pitää antaa diagnoosi vioistasi.
Miksi normaali olisi jokinlainen häiriö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä menee raja persoonallisuushäiriön ja sen välillä, jos ujolla/aralla on huono itsetunto (monella on koska monia ujouden takia vähätellään ja haukutaan)? Lisäksi nuo kriteerit ovat mielestäni vähän outoja, kuten esim: "haluttomuus olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä, ellei voi olla varma saavansa osakseen myönteistä suhtautumista". Haluaako joku olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät suhtaudu itseen myönteisesti (varmaankin pystyy olemaan, mutta HALUAAKO olla)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö meillä kaikilla fyysisen turvallisuuden tarve rajoita elämää- paitsi jollain extremetyypeillä?
Sitähän kutsutaan varovaisuudeksi, eikä tietääkseni ole mikään häiriötila.
Voisiko tuo tarkoittaa sellaista, ettei pysty työskentelemään tai poistumaan kotoaan tms. vakavampaa? Nykyisin kyllä kaikesta halutaan tehdä sairautta. Tietenkin sellaista mihin voidaan määrätä lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Olen tuollainen ja valitettavasti myös isäni, äitini ja toinen sisaruksistani on tuollainen. :D Elämme normaalia elämää ja käymme töissä mutta ystävyys- ja perhesuhteet ovat ainoat ihmissuhteet.
Tuohan kuulostaa ihan normaalilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tuo diagnoosi skitsofrenian lisäksi.
...jatkan, että mulla on sekamuotoinen johon kuuluu estynyt ja eristäytyvä persoonallisuus ja lisäksi skitsofrenia ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Olenkin suurimman osan ajasta kotona eristyksissä maailmalta.
Kuulostaapa tutulta. Onko näiden diagnosoinnista jotain hyötyä (voiko näihin saada jotain ei-lääkkeellistä apua?) tai miten ja missä tilanteessa näitä ylipäätään aletaan selvitellä ja kenen aloitteesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo yllämainitut piirteet vaikuttavat pitkään kestäneen juhlimisen (ryyppämisen) karpulan jälkeisiltä oireilta, laittakaa nyt se korkki kiinni kokonaan niin monelta voi oireet loppua.
No itse olen ollut seitsemän vuotta raittiina, eikä ole mihinkään poistuneet.
Sivusta kommentoin, että alkoholin käyttö ja etenkin krapula kyllä voimistaa näitä oireita hurjasti. Itsekin olen nykyään raitis mutta ei nämä mihinkään häviä tai parane pois.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ollen aika pitkälti tuollainen. Koulukiusattu ja vetäydyn pois ihmisten luota.
Kiusatuilla on traumaperäistä oireilua (kenties jopa traumaperäinen stressihäiriö) ja heille jaellaan persoonallisuushäiriödiagnooseja. Kiusaaja on sitten ihan terve ja normaali (ellei päädy vankilaan). Kysyn vaan: onko tämä oikein?
Kyllä, monia. Joskus psykiatri minulle ystävällisesti ilmoittikin, että on tästä piirteitä.
Mutta tosiaan, mitä siitä diagnoosista sitten hyötyisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eristäytyvän persoonallisuuden ominaispiirre on laaja-alainen vetäytyminen ihmissuhteista ja niukka tunteiden ilmaiseminen (englanniksi puhutaan "skitsoidisesta persoonallisuudesta"). Henkilö ei kaipaa läheisyyttä eikä tavoittele mielihyvää ulkoisista lähteistä. Tässä mielessä ilmiö tulee lähelle niin sanottua kiintymyssuhdehäiriötä.
Käytös ja oireisto muistuttavat skitsofrenian niin sanottuja negatiivisia eli vetäytyviä oireita, mutta kyse ei ole skitsofreniasta. Henkilö on joskus ulkonäöltään tai pukeutumiseltaan erikoinen, yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuva "erakkokulkuri". Joku toinen taas on hyvinkin pikkutarkasti korrekti, usein epäluuloinen ja määritelmänomaisesti eristäytyvä.
Eristäytyvän persoonallisuuden erottaminen lievistä autismispektrin häiriöistä on vaikeaa, joskus mahdotonta. Vaikeammissa autismispektrin h
Sitä paits, jos piirteet ovat lieviä, niin ei se silloin ole mikään PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ. 🤦🏻
Mene kertomaan tuo psykiatreille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän on just niinku mä. En kyllä tiedä mitä diagnoosista hyötyisin.
Et mitään muuta kun saisit leiman ja Liisan psykoosilääkkeitä.
Psykoosilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa 🙄.
Vakavasti todellisuudentajua heikentävä häiriö ja ei mitään tekemistä psykoosin kanssa ? Psyooksilääkeitä määrätään nykyään muutenkin muuhun kuin psykoosiin.
Moni, jolla on tuollaisia piirteitä on joutunut kiusatuksi tai muun väkivallan kohteeksi. Se on silloin heille todellisuutta (vaikka useimmille muille ei ole).
Alue: Aihe vapaa
Nuo yllämainitut piirteet vaikuttavat pitkään kestäneen juhlimisen (ryyppämisen) karpulan jälkeisiltä oireilta, laittakaa nyt se korkki kiinni kokonaan niin monelta voi oireet loppua.