Miksi korkea älykkyys herättää suorastaan vihaa. Ja asia pitää salata?

Tuskin yhtä korkea ÄO kuin esim. Kim Ung Yongilla, jonka todistettu ÄO on 210. Puhui viisivuotiaana viittä kieltä, meniyliopistoon neljävuotiaana. Terence Tao, matemaatikko, suoritti yliopistokursseja jo 9- vuotiaana.

Mielenkiintoinen ketju.

En ole älykkyyttäni testannut, mutta olen monesti huomannut seurassa, että muilla ei vain kognitiiviset kyvyt riitä pitkälle. Sama myös toisinpäin. Se on kyllä jännä tunne, kun huomaa omien aivojensa lyövän yhden kierroksen tyhjää, ennen kun ymmärtää jonkun älykkäämmän ihmisen kommentin tai perustelut asiaan. Olen joskus yrittänyt lohduttaa itseäni ajatuksella, että kyllähän sekin jonkin asteista älykkyyttä vaatii, että edes huomaa olevansa toista heikommalla tasolla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi naiset tutkitusti suosivat miehiä, jotka ovat heitä itseään "vähemmän älykkäitä". Ilmeisesti älykkyys nähdään jonkinlaisena uhkana. Mene ja tiedä.

 

Pyh. On ollut vaikea löytää ns.älykkäämpiä miehiä. En toki ole Mensan testissä käynyt tai sen numeroa keneltäkään kysynyt.

Muutama mies pärjännyt verbaliikassa. 

Enemmänhän toi menee niin,että miehet kokee älykkään naisen uhkaksi. Ainakin jotkut.

Enemmänhän se oikeasti menee niin, että kusipäät on kusipäitä ihan sukupuoleen, älykkyyteen tai mihinkään muuhunkaan katsomatta. Voitaisko koittaa pitää edes joku keskustelu tällä palstalla vapaana täysin aiheeseen liittymättömästä vihanlietsonnasta.

Ja samat sanat kirjoittajalle, jota lainasit.

Uskallan väittää itseäni älykkääksi. Yleisesti ottaen tähän ominaisuuteen on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Vain harvoin tullut mitään kuittailua, ja yksi eräs erikoinen tapaus oli eräs eksäni, joka kyllä piti älykkyydestäni, mutta toisaalta poti samalla omituista alemmuudentunnetta siihen nähden. Itse pidin häntä älykkäänä enkä ylipäätään koskaan ajattelisi verrata itseäni muihin. MUTTA tiedän, että jos ilmaisisin ilman filtteriä kaikki älykkyyteni suomat näkemykset esimerkiksi politiikasta, yhteiskuntajärjestyksestä ja ihmisistä, saisin nopeasti todella suuret vihat niskoilleni. Eli kyllä, älykkyyttä usein vihataan, jos sitä käytetään tökkimään ihmisten kuplia ja kyseenalaistamaan vallitsevia normeja ja ideologioita. Muuten sitä pidetään yleensä positiivisena asiana. Älykkyydestä ei enää pidetä, jos toinen ihminen kokee, ettei se hyödytä tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi itseään väittävät pitävät itseään muita ylempiarvoisena kuin muut ihmiset. Siten he luovat itselleen kuvitelman, että vain he voivat olla oikeassa ja vain heidän mielipiteellään on merkitystä. Oikeasti älykkäällä ei ole tarvetta nostaa itseään jalustalle ja pitää muita huonompina. 

Miksi sitten urheilussa menestyvät tai selvästi keskimääräistä kauniimmat ihmiset saavat kehuskella saavutuksillaan ja heitä jopa ihaillaan? Miksi älykkyydellä kehuskelu on paheksuttua, mutta vaikkapa menestynyt jääkiekkoilija saa tuoda menestyksensä esiin, eikä häntä halveksita?

Se, että saat korkeat pisteet ei tarkoita menestymistä. Jos älyköille järjestettäisiin kilpailut ja pärjäät siinä, niin voit kehuskella saavutuksillasi. 

Mutta koska täällä vauvapalstalla pitää vänkääjälle vääntää rautalangasta, niin loppupäätelmä kirjoittajasta on helppo tehdä. Arvaatko mikä? 

Jos on niin älykäs niin osaa varmasti vastata mikä on ääretön. Voynichin käsikirjoituksen voisi myös ratkaista. Collatzin konjenktuurin ratkaiseminen lie myös helppoa, sitä ei ole edes huippumatemaatikot ratkaisseet  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden on vaikeampi ymmärtää mitä se korkea älykkyys tarkoittaa. Pitkistä/kauniista/musikaalisista jne se näkyy ja kuuluu helposti ja se on helposti ymmärrettävissä. Korkeampi älykkyys on vaikeampi hahmottaa. Se on jotain oman käsityskyvyn ulkopuolella olevaa.

 

Tämäpä erinomaisesti ajateltu. Ihmiset vierastavat kaikkea mitä eivät ymmärrä, ja sitä omaansa korkeampaa älykkyyttä on hyvin vaikea jollei mahdotonta hahmottaa, koska se prosessointikyky vain ei ylety sille tasolle.

 

Ei vastaa minun kokemustani. Ystäväni, joilla sattuu olemaan hieman tai paljonkin minua matalampi älykkyys, tunnistavat kyllä tilanteen eivätkä ole moksiskaan siitä. Aivan kuin eivät muidenkaan ominaisuuksiemme eroista. Kyllä kyse on sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, jos ongelmia on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Turha etsiä ongelmia kauempaa kuin sieltä, missä ne ongelmat ovat! Älyllisiä harrastuksia harrastavat varmasti tuntevat Ockhamin partaveitsenä tunnetun periaatteen. :)

Silloin kun pitää itseään viisaana tuo oman tyhmyytensä ilmi.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun pitää itseään viisaana tuo oman tyhmyytensä ilmi.

Tämäkään ei mielestäni aivan sellaisenaan pidä paikkaansa. Tyhmyytensä tuo ilmi mainostamalla viisauttaan sellaisessa tilanteessa, jossa ei ole viisasta. Sen sijaan viisasta on tuoda viisautensa ilmi silloin, kun sitä tarvitaan. Esim. se stereotyyppinen tilanne, että kesken mannertenvälisen lennon kuulutetaan "ei täällä sattuis ketään lääkäriä olemaan", niin viisasta lienee kuitenkin tuoda ilmi se, että olenhan minä. Sen sijaan nakkikioskin jonossa etuilun oikeuttamiseksi ei ole yhtä viisasta sanoa, että olenhan minä kuitenkin kunnanlääkäri ja sellaisena iso herra ja hidalgo.

Vierailija kirjoitti:

Uskallan väittää itseäni älykkääksi. Yleisesti ottaen tähän ominaisuuteen on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Vain harvoin tullut mitään kuittailua, ja yksi eräs erikoinen tapaus oli eräs eksäni, joka kyllä piti älykkyydestäni, mutta toisaalta poti samalla omituista alemmuudentunnetta siihen nähden. Itse pidin häntä älykkäänä enkä ylipäätään koskaan ajattelisi verrata itseäni muihin. MUTTA tiedän, että jos ilmaisisin ilman filtteriä kaikki älykkyyteni suomat näkemykset esimerkiksi politiikasta, yhteiskuntajärjestyksestä ja ihmisistä, saisin nopeasti todella suuret vihat niskoilleni. Eli kyllä, älykkyyttä usein vihataan, jos sitä käytetään tökkimään ihmisten kuplia ja kyseenalaistamaan vallitsevia normeja ja ideologioita. Muuten sitä pidetään yleensä positiivisena asiana. Älykkyydestä ei enää pidetä, jos toinen ihminen kokee, ettei se hyödytä tätä.

Jännästi silittävästä kädestä tykätään ja hakkaavaa vihataan. Mitenkähän keksisi, mistä johtuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin yliopiston tutkija Markus Jokela: "Jokelan mukaan kukaan vakavasti otettava älykkyystutkija ei enää aikoihin ole uskonut moniälyteoriaan."

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

 

Vaikuttaa olevan sellainen osallistumispalkintoteoria. Lahjakkuutta on monenlaista, älykkyyttä ei. 

"Kukaan vakavasti otettava" on varsin subjektiivinen mielipide, ei kai kukaan vakavasti otettava tiedefani tuollaista yhden ihmisen tutkimatonta mielipidettä tosissaan ota

Vierailija kirjoitti:

Uskallan väittää itseäni älykkääksi. Yleisesti ottaen tähän ominaisuuteen on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Vain harvoin tullut mitään kuittailua, ja yksi eräs erikoinen tapaus oli eräs eksäni, joka kyllä piti älykkyydestäni, mutta toisaalta poti samalla omituista alemmuudentunnetta siihen nähden. Itse pidin häntä älykkäänä enkä ylipäätään koskaan ajattelisi verrata itseäni muihin. MUTTA tiedän, että jos ilmaisisin ilman filtteriä kaikki älykkyyteni suomat näkemykset esimerkiksi politiikasta, yhteiskuntajärjestyksestä ja ihmisistä, saisin nopeasti todella suuret vihat niskoilleni. Eli kyllä, älykkyyttä usein vihataan, jos sitä käytetään tökkimään ihmisten kuplia ja kyseenalaistamaan vallitsevia normeja ja ideologioita. Muuten sitä pidetään yleensä positiivisena asiana. Älykkyydestä ei enää pidetä, jos toinen ihminen kokee, ettei se hyödytä tätä.

Ihan mielenkiinnosta, minkälaiset ovat filtteroimattomat näkemyksesi politiikasta, yhteiskuntajärjestyksestä ja ihmisistä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskallan väittää itseäni älykkääksi. Yleisesti ottaen tähän ominaisuuteen on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Vain harvoin tullut mitään kuittailua, ja yksi eräs erikoinen tapaus oli eräs eksäni, joka kyllä piti älykkyydestäni, mutta toisaalta poti samalla omituista alemmuudentunnetta siihen nähden. Itse pidin häntä älykkäänä enkä ylipäätään koskaan ajattelisi verrata itseäni muihin. MUTTA tiedän, että jos ilmaisisin ilman filtteriä kaikki älykkyyteni suomat näkemykset esimerkiksi politiikasta, yhteiskuntajärjestyksestä ja ihmisistä, saisin nopeasti todella suuret vihat niskoilleni. Eli kyllä, älykkyyttä usein vihataan, jos sitä käytetään tökkimään ihmisten kuplia ja kyseenalaistamaan vallitsevia normeja ja ideologioita. Muuten sitä pidetään yleensä positiivisena asiana. Älykkyydestä ei enää pidetä, jos toinen ihminen kokee, ettei se hyödytä tätä.

<

Sivusta heittäisin, että yksinäisen miehen Youtube-perehtyneisyyden tuotoksia :V saa korjata, jos olen väärässä 

On järkevää pitää tuollaiset asiat, kuten oma huomattava älykkyys salassa. Muuten alkavat "kuivemmat oksat" narista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin yliopiston tutkija Markus Jokela: "Jokelan mukaan kukaan vakavasti otettava älykkyystutkija ei enää aikoihin ole uskonut moniälyteoriaan."

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

 

Vaikuttaa olevan sellainen osallistumispalkintoteoria. Lahjakkuutta on monenlaista, älykkyyttä ei. 

Tosin siitäkin on tutkimusta, että usein huppulahjakkaat henkilöt, kuten huipulla olevat urheilijat ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä. 

Niin. Moni varakas on myös hyvännäköinen. Se että ominaisuudet esiintyvät usein yhdessä, ei tee niistä synonyymejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden on vaikeampi ymmärtää mitä se korkea älykkyys tarkoittaa. Pitkistä/kauniista/musikaalisista jne se näkyy ja kuuluu helposti ja se on helposti ymmärrettävissä. Korkeampi älykkyys on vaikeampi hahmottaa. Se on jotain oman käsityskyvyn ulkopuolella olevaa.

 

Tämäpä erinomaisesti ajateltu. Ihmiset vierastavat kaikkea mitä eivät ymmärrä, ja sitä omaansa korkeampaa älykkyyttä on hyvin vaikea jollei mahdotonta hahmottaa, koska se prosessointikyky vain ei ylety sille tasolle.

 

Ei vastaa minun kokemustani. Ystäväni, joilla sattuu olemaan hieman tai paljonkin minua matalampi älykkyys, tunnistavat kyllä tilanteen eivätkä ole moksiskaan siitä. Aivan kuin eivät muidenkaan ominaisuuksiemme eroista. Kyllä kyse on sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, jos ongelmia on sosiaalisessa vu

Tietenkään se ei kaikkiin päde, ihmiset ovat yksilöitä. Mutta kyllä minä uskoisin että tuossa jotain perää saattaakin olla. Oudon vieroksuminen on ihmisen perusluonteeseen kuuluva asia ja se on evoluution kannalta ollut hyödyllistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin yliopiston tutkija Markus Jokela: "Jokelan mukaan kukaan vakavasti otettava älykkyystutkija ei enää aikoihin ole uskonut moniälyteoriaan."

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

 

Vaikuttaa olevan sellainen osallistumispalkintoteoria. Lahjakkuutta on monenlaista, älykkyyttä ei. 

"Kukaan vakavasti otettava" on varsin subjektiivinen mielipide, ei kai kukaan vakavasti otettava tiedefani tuollaista yhden ihmisen tutkimatonta mielipidettä tosissaan ota

En tiedä mihin tuolla vakavasti otettavalla nyt viittaat, varmaan johonkin ketjun aiempaan kommenttiin. Mutta tämähän on tosiaan keskustelupalsta, voit itse valita kuinka tosissasi otat täällä kirjoitetun. Psykologia on tieteenhaarana aika pehmeä, sen vuoksi tämäkin teoria voidaan niin helposti kyseenalaistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskallan väittää itseäni älykkääksi. Yleisesti ottaen tähän ominaisuuteen on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Vain harvoin tullut mitään kuittailua, ja yksi eräs erikoinen tapaus oli eräs eksäni, joka kyllä piti älykkyydestäni, mutta toisaalta poti samalla omituista alemmuudentunnetta siihen nähden. Itse pidin häntä älykkäänä enkä ylipäätään koskaan ajattelisi verrata itseäni muihin. MUTTA tiedän, että jos ilmaisisin ilman filtteriä kaikki älykkyyteni suomat näkemykset esimerkiksi politiikasta, yhteiskuntajärjestyksestä ja ihmisistä, saisin nopeasti todella suuret vihat niskoilleni. Eli kyllä, älykkyyttä usein vihataan, jos sitä käytetään tökkimään ihmisten kuplia ja kyseenalaistamaan vallitsevia normeja ja ideologioita. Muuten sitä pidetään yleensä positiivisena asiana. Älykkyydestä ei enää pidetä, jos toinen ihminen kokee, ettei se hyödytä tätä.

<

Jäi vähän epäselväksi, mitä tarkoitat "hakkaavalla kädellä". Viittaatko vain kritiikkiin, mikä voi olla varsin oikeutettuakin, vai yksinkertaisesti ilkeään käytökseen toista kohtaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin yliopiston tutkija Markus Jokela: "Jokelan mukaan kukaan vakavasti otettava älykkyystutkija ei enää aikoihin ole uskonut moniälyteoriaan."

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

 

Vaikuttaa olevan sellainen osallistumispalkintoteoria. Lahjakkuutta on monenlaista, älykkyyttä ei. 

"Kukaan vakavasti otettava" on varsin subjektiivinen mielipide, ei kai kukaan vakavasti otettava tiedefani tuollaista yhden ihmisen tutkimatonta mielipidettä tosissaan ota

Selvyyden vuoksi todettakoon, että kyseessä oli älykkyystutkija Markus Jokelan mielipide...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden on vaikeampi ymmärtää mitä se korkea älykkyys tarkoittaa. Pitkistä/kauniista/musikaalisista jne se näkyy ja kuuluu helposti ja se on helposti ymmärrettävissä. Korkeampi älykkyys on vaikeampi hahmottaa. Se on jotain oman käsityskyvyn ulkopuolella olevaa.

 

Tämäpä erinomaisesti ajateltu. Ihmiset vierastavat kaikkea mitä eivät ymmärrä, ja sitä omaansa korkeampaa älykkyyttä on hyvin vaikea jollei mahdotonta hahmottaa, koska se prosessointikyky vain ei ylety sille tasolle.

 

Oma kokemukseni on täysin päinvastainen. Ihmiset, minä mukaan lukien, ovat erittäin kiinnostuneita asioista, jotka ovat oman ymmärryskyvyn rajoilla tai menevät sen yli.

Esimerkkejä: tunnen matematiikkaa melko hyvin. Hyvä ystäväni, joka ei sitä juurikaan tunne, kuuntelee haltioituneena selityksiäni transfiniittisen matematiikan arkijärjenvastaisuuksista, ja mielellään pohdiskelee yhdessä minun kanssani, kuinka jännää se äärettömyys onkin.

Tunnen nykyaikaista fysiikkaa vain pintapuolisesti. Hyvä ystäväni, joka on (en viitsi paljastaa alaa tarkemmin) fysiikan alan tutkija, kertoilee mielellään minulle tutkimuksensa ja ylipäänsä alan tutkimuksen etenemisestä, uusista projekteista, ja siitä, mitä hän ajattelee kaikesta tästä maailmankuvan kannalta. Kuuntelen aivan haltioituneena, vaikka en ymmärrä läheskään kaikkea, mitä hän sanoo.