Miksi korkea älykkyys herättää suorastaan vihaa. Ja asia pitää salata?

Oletkohan sä ap kovinkaan älykäs kun kirjoittelet tuommoisia täällä?

Samahan se on ison munankin kanssa. En minäkään voi mainita kenellekään, että se on napaan asti. Herättäisi paheksuntaa. Olen myös älykäs, mutta en kehtaa mainostaa sitäkään. Nämä ominaisuudet tulevat kyllä ilmi asianmukaisessa käyttötarkoituksessaan ja oikeassa kontekstissa. Muuten saavat olla piilossa, koska turha esittely on omahyväistä ja ehkä jopa rikos. Harmillista kyllä, toista näistä en pääse juuri käyttämään. Menee vähän hukkaan hyvä ominaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä onko tämä älykkyyden  ylikorostuneisuus nimenomaan nykyaikaan sidottu asia, matemaattis-luonnontieteellinen pyrkimys erottaa jyvät akanoista. Oliko tällaista esim 70-luvulla?Maailma on kovin kilpailuhenkinen nykyään ja elämässä menestyminen taloudellisesti korostunut. Individualistisuus rehottaa työelämässä ja somessa, älykkyyttä ominaisuutena vaaditaan/korostetaan hyvinpalkattuihin ammatteihin/opintoihin ja siten nämä saa automaattisesti takaisivat "elämässä menestymisen". Kenties älykkyytensä ilmaiseva väkisinkin aiheuttaa ärtymystä koska kuulija assosioi jonkinlaista luokkaeroa tässä vaikka se ei olisikaan tarkoitus. 

Yhtä lailla kuin se, että verenkierto keskittyy pääasiassa peniksen alueelle, on yleensä pois aivotoiminnasta, matlo-älykkyyden ylikorostaminen on pois kaikkialta muualta. Poislukien monilahjakkuudet, jotka eivät kyllä yleensä hirveästi kehuskele millään, vaan pyrkivät lähinnä alentamaan itseään sillä ovat joka paikassa muita parempia

Tässä älykköporukassa kusipäisyys on aivan omissa svääreissään verrattuna mihinkään muuhun tuntemaani ihmisryhmään, enkä ole ihan varma, mistä se johtuu. Onko älyilyyn hartautumisen motiivi lähtökohtaisesti olla parempi kuin muut, vai miksei se itse kiinnostuksen kohteen parissa toimiminen riitä? Maailma on täynnä äärimmäisen lahjakkaita ja taitavia yksilöitä, jotka ovat innoissaan päästessään esittelemään uutta tekelettään tai löydöstään. Tämä on aidosti inspiroivaa ja siitä tulee hyvä fiilis. Jos henkilö sen sijaan korostaa tuotostensa sijaan omia taitojaan, herää itselle lähinnä kysymysmerkki, että mistä on kyse, ja miten tuohon kuuluu edes reagoida

Toki johonkin kilpailuun osallistumisesta ja pärjäämisestä voi ja on helppo onnitella. Että ehkä se äänensävy on sitten vaan ollut väärä, kun sitä omaa menestystä on tuotu ilmi. Ja tässä korostuvat ne sosiaaliset taidot sekä luovuus - sama asia eri äänensävyllä tai kerronnalla aiheuttaa voi aiheuttaa täysin erilaisen reaktion

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskallan väittää itseäni älykkääksi. Yleisesti ottaen tähän ominaisuuteen on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Vain harvoin tullut mitään kuittailua, ja yksi eräs erikoinen tapaus oli eräs eksäni, joka kyllä piti älykkyydestäni, mutta toisaalta poti samalla omituista alemmuudentunnetta siihen nähden. Itse pidin häntä älykkäänä enkä ylipäätään koskaan ajattelisi verrata itseäni muihin. MUTTA tiedän, että jos ilmaisisin ilman filtteriä kaikki älykkyyteni suomat näkemykset esimerkiksi politiikasta, yhteiskuntajärjestyksestä ja ihmisistä, saisin nopeasti todella suuret vihat niskoilleni. Eli kyllä, älykkyyttä usein vihataan, jos sitä käytetään tökkimään ihmisten kuplia ja kyseenalaistamaan vallitsevia normeja ja ideologioita. Muuten sitä pidetään yleensä positiivisena asiana. Älykkyydestä ei enää pidetä, jos toinen ihminen kokee, ettei se hyödytä tätä.

<

No mainitakseni yhden esimerkin: "demokratia" on psykologinen ansa, jolla massat saadaan luulemaan, että pystyvät vaikuttamaan, mutta silti oikeasti vain raha edelleen ratkaisee ja pyörittää maailmaa. Ja vaikka demokratia ei olisikaan sumutusta, keskimääräinen ihminen on liian tyhmä ja/tai epäpätevä päättääkseen yhteiskunnallisista asioista. Joten jopa teorian tasolla tämä on kamala idea. Melkein mikä tahansa poliittinen järjestelmä on parempi kuin "demokratia". Itse kannatan monarkiaa. Tämä oli vallitseva ja universaali järjestelmä tuhansia vuosia, ja hyvästä syystä. Esi-isämme eivät olleet meitä tyhmempiä. Tämä nyt vain yksi lukuisista esimerkeistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskallan väittää itseäni älykkääksi. Yleisesti ottaen tähän ominaisuuteen on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Vain harvoin tullut mitään kuittailua, ja yksi eräs erikoinen tapaus oli eräs eksäni, joka kyllä piti älykkyydestäni, mutta toisaalta poti samalla omituista alemmuudentunnetta siihen nähden. Itse pidin häntä älykkäänä enkä ylipäätään koskaan ajattelisi verrata itseäni muihin. MUTTA tiedän, että jos ilmaisisin ilman filtteriä kaikki älykkyyteni suomat näkemykset esimerkiksi politiikasta, yhteiskuntajärjestyksestä ja ihmisistä, saisin nopeasti todella suuret vihat niskoilleni. Eli kyllä, älykkyyttä usein vihataan, jos sitä käytetään tökkimään ihmisten kuplia ja kyseenalaistamaan vallitsevia normeja ja ideologioita. Muuten sitä pidetään yleensä positiivisena asiana. Älykkyydestä ei enää pidetä, jos toinen ihminen kokee

Ihan vaan negatiiviseen ulosantiin. Sivistyneissä piireissä "kritiikkiä" ei ole. Toisen virheestä huomauttaminen on suurempi etikettivirhe, kuin virhe itsessään

Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.

Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?

Onko tämä sitä älykkyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden on vaikeampi ymmärtää mitä se korkea älykkyys tarkoittaa. Pitkistä/kauniista/musikaalisista jne se näkyy ja kuuluu helposti ja se on helposti ymmärrettävissä. Korkeampi älykkyys on vaikeampi hahmottaa. Se on jotain oman käsityskyvyn ulkopuolella olevaa.

 

Tämäpä erinomaisesti ajateltu. Ihmiset vierastavat kaikkea mitä eivät ymmärrä, ja sitä omaansa korkeampaa älykkyyttä on hyvin vaikea jollei mahdotonta hahmottaa, koska se prosessointikyky vain ei ylety sille tasolle.

 

Oma kokemukseni on täysin päinvastainen. Ihmiset, minä mukaan lukien, ovat erittäin kiinnostuneita asioista, jotka ovat oman ymmärryskyvyn rajoilla tai menevät sen yli.

Esimerkkejä: tunnen matematiikkaa melko hyvin. Hyvä ystäväni, joka ei sitä juurikaan tunne, kuuntelee haltioituneena se

Ihmiset sijoittuvat tässä kovin eri tavalla. Harva on mitenkään erityisen tiedonjanoinen, ainakaan yleisellä tasolla. Muuten tiedottaminen, opettaminen ja muutosjohtaminen olisivat kovin erilaisia toteuttaa kuin nykyään. 

Vierailija kirjoitti:

Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.

Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?

Onko tämä sitä älykkyyttä?

Tuolla ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa, vaan empatiakyvystä tai sen puutteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin yliopiston tutkija Markus Jokela: "Jokelan mukaan kukaan vakavasti otettava älykkyystutkija ei enää aikoihin ole uskonut moniälyteoriaan."

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

 

Vaikuttaa olevan sellainen osallistumispalkintoteoria. Lahjakkuutta on monenlaista, älykkyyttä ei. 

"Kukaan vakavasti otettava" on varsin subjektiivinen mielipide, ei kai kukaan vakavasti otettava tiedefani tuollaista yhden ihmisen tutkimatonta mielipidettä tosissaan ota

En tiedä mihin tuolla vakavasti otettavalla nyt viittaat, varmaan johonkin ketjun aiempaan kommenttiin. Mutta tämähän on tosiaan keskustelupalsta, voit itse valita kuinka tosissasi otat täällä kirjoitetun. Psykologia on tieteenhaarana aika pe

Kai tiedät, että matematiikkakin on täysin keksittyä. Se on kuin labyrintti, älypeli, mihin voit eksyä, kuin rotta. Ja lähtökohtaisesti akateemiselle uralle lähtevät ihmiset ovat riidanhaluisia - siellä ei pärjää, jos ei väitä ja väittele (eng. argument, suom. riitely). Sinulle tämä on varmaan ihan normaalia ja pidät sitä kiihottavana ja kiinnostavana, mutta on myös iso osa ihmisiä, jotka pitävät sitä vaan moukka- ja kakaramaisena riidan haastamisena. Esim. jos minä kuulisin yhdenkin tämän ketjun kaltaisen kommentin livenä, poistuisin koko tilasta välittömästi, etten saastuisi negatiivisella energialla, mitä tuollainen "diskursio" väisämättä sisältää

Vierailija kirjoitti:

Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.

Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?

Onko tämä sitä älykkyyttä?

Tuo on ihan vain elämän lainalaisuuksia. Koska resurssit ovat rajalliset, niitä ei voi käyttää kuin ne olisivat rajattomat. 

Keskinkertaiset mammat aina jaksavat vääntää älykkyydestä ikään kuin itse muka kuuluisivat huippuälykkäiden pieneen vähemmistöön tai jotenkin aidosti ymmärtäisivät näitä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden on vaikeampi ymmärtää mitä se korkea älykkyys tarkoittaa. Pitkistä/kauniista/musikaalisista jne se näkyy ja kuuluu helposti ja se on helposti ymmärrettävissä. Korkeampi älykkyys on vaikeampi hahmottaa. Se on jotain oman käsityskyvyn ulkopuolella olevaa.

 

Tämäpä erinomaisesti ajateltu. Ihmiset vierastavat kaikkea mitä eivät ymmärrä, ja sitä omaansa korkeampaa älykkyyttä on hyvin vaikea jollei mahdotonta hahmottaa, koska se prosessointikyky vain ei ylety sille tasolle.

 

Oma kokemukseni on täysin päinvastainen. Ihmiset, minä mukaan lukien, ovat erittäin kiinnostuneita asioista, jotka ovat oman ymmärryskyvyn rajoilla tai menevät sen yli.

Esimerkkejä: tunnen matematiikkaa melko hyvin. Hyvä ystäväni, joka ei sitä juurikaan tunne, kuuntelee haltioituneena se

Kommenttisi vaikuttaa vain vahvistavan edellisen kommentoijan teoriaa. Vaikuttaa nimittäin silti, että ystäväpiirissäsi kaikilla on keskimääräistä korkeampi äo. Tiedot ja taidot ovat eri, mutta kognitiiviset kyvyt yhteneväiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskallan väittää itseäni älykkääksi. Yleisesti ottaen tähän ominaisuuteen on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Vain harvoin tullut mitään kuittailua, ja yksi eräs erikoinen tapaus oli eräs eksäni, joka kyllä piti älykkyydestäni, mutta toisaalta poti samalla omituista alemmuudentunnetta siihen nähden. Itse pidin häntä älykkäänä enkä ylipäätään koskaan ajattelisi verrata itseäni muihin. MUTTA tiedän, että jos ilmaisisin ilman filtteriä kaikki älykkyyteni suomat näkemykset esimerkiksi politiikasta, yhteiskuntajärjestyksestä ja ihmisistä, saisin nopeasti todella suuret vihat niskoilleni. Eli kyllä, älykkyyttä usein vihataan, jos sitä käytetään tökkimään ihmisten kuplia ja kyseenalaistamaan vallitsevia normeja ja ideologioita. Muuten sitä pidetään yleensä positiivisena asiana. Älykkyydestä ei enää pidetä, jos toinen ihminen kokee

Tuo on sinun monisanainen mielipiteesi, jonka pyrit asiallisella retoriikalla saamaan vaikuttamaan uskottavammalta kuin se onkaan. Ikä ja terveyshän tuollaista jaarittelua kuunnellessa menee. Vauva.fi juntit kirjoittavat saman sisällön kahdessa sanassa ja tulevat paljon tehokkaammin ymmärretyksi JA kuulluksi

Vierailija kirjoitti:

Voiko älykäs ajatella esimerkiksi, että parantumattomasti sairaat jätetään hoitamatta, jolloin heihin uhratut resurssit jäävät muuhun käyttöön. Samoin vanhusten kohdalla.

Toisin sanoen moniin hyödyttömiin kulueriin ei enää panosteta?

Onko tämä sitä älykkyyttä?

"Sairauteen" eli lääketeollisuuteen ei kannata käyttää resursseja. Lähimmäisenrakkauteen kyllä. Ja tämä koskee myös niitä sairaita: yleensä vain rasittavimmat ja hirveimmät ihmiset dumpataan laitokseen mätänemään. Suurin osa maailmaa huolehtii vanhuksistaan ihan vapaaehtoisesti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin yliopiston tutkija Markus Jokela: "Jokelan mukaan kukaan vakavasti otettava älykkyystutkija ei enää aikoihin ole uskonut moniälyteoriaan."

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

 

Vaikuttaa olevan sellainen osallistumispalkintoteoria. Lahjakkuutta on monenlaista, älykkyyttä ei. 

Tosin siitäkin on tutkimusta, että usein huppulahjakkaat henkilöt, kuten huipulla olevat urheilijat ovat myös keskimääräistä älykkäämpiä. 

Niin. Moni varakas on myös hyvännäköinen. Se että ominaisuudet esiintyvät usein yhdessä, ei tee niistä synonyymejä. 

Niin, no tutkimus myös sanoo että älykkäämmät ovat kauniimpia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden on vaikeampi ymmärtää mitä se korkea älykkyys tarkoittaa. Pitkistä/kauniista/musikaalisista jne se näkyy ja kuuluu helposti ja se on helposti ymmärrettävissä. Korkeampi älykkyys on vaikeampi hahmottaa. Se on jotain oman käsityskyvyn ulkopuolella olevaa.

 

Tämäpä erinomaisesti ajateltu. Ihmiset vierastavat kaikkea mitä eivät ymmärrä, ja sitä omaansa korkeampaa älykkyyttä on hyvin vaikea jollei mahdotonta hahmottaa, koska se prosessointikyky vain ei ylety sille tasolle.

 

Oma kokemukseni on täysin päinvastainen. Ihmiset, minä mukaan lukien, ovat erittäin kiinnostuneita asioista, jotka ovat oman ymmärryskyvyn rajoilla tai menevät sen yli.

Esimerkkejä: tunnen matematiikkaa melko hyvin. Hyvä ystäväni, joka ei sitä juurikaan tunne, kuuntelee haltioituneena se

Näinhän se yleensä menee. Ja kolleganne eivät jaksa kuunnella keskinkertaisia sepustuksianne, koska ymmärtävät mistä puhutte, ja ovat eri mieltä. Ei mitään uutta tai ihmeellistä auringon alla. Mutta tuo pitkällinen ja hienosteleva kerrontatyyli on rasittavaa, sellaista nyhveröintiä. Sanokaa se asia ja menkää eteenpäin. Noin simppeleistä asioista ei tarvitse kirjottaa mitään kaunokirjallisuusromaania

Vierailija kirjoitti:

Samahan se on ison munankin kanssa. En minäkään voi mainita kenellekään, että se on napaan asti. Herättäisi paheksuntaa. Olen myös älykäs, mutta en kehtaa mainostaa sitäkään. Nämä ominaisuudet tulevat kyllä ilmi asianmukaisessa käyttötarkoituksessaan ja oikeassa kontekstissa. Muuten saavat olla piilossa, koska turha esittely on omahyväistä ja ehkä jopa rikos. Harmillista kyllä, toista näistä en pääse juuri käyttämään. Menee vähän hukkaan hyvä ominaisuus.

Sinusta isolla peniksellä ja älykkyydellä on yhtä paljon käyttökohteita?

Kyllä ihmisestä näkee onko hän pitkä ja yleensä puheista ja käyttäytymisestä saa selville, onko ihmisen päässä mitään Älykkyys on väline eikä itseisarvo, sen arvo riippuu siitä mihin sen kohdistaa ja miten se ilmenee ihmisessä. Itse miettisin että jos on kova tarve tuoda jossain testissä pärjäämistä esille muille ihnisille, niin pitäisikö pohtia, onko omassa itsetunnossa ja arvomaailmassa korjattavaa. Sellaisesta ihmisestä tulee mieleen sellainen vähän huonoitsetuntoinen ressukka, joka haluaa korostaa itseään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin yliopiston tutkija Markus Jokela: "Jokelan mukaan kukaan vakavasti otettava älykkyystutkija ei enää aikoihin ole uskonut moniälyteoriaan."

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

 

Vaikuttaa olevan sellainen osallistumispalkintoteoria. Lahjakkuutta on monenlaista, älykkyyttä ei. 

"Kukaan vakavasti otettava" on varsin subjektiivinen mielipide, ei kai kukaan vakavasti otettava tiedefani tuollaista yhden ihmisen tutkimatonta mielipidettä tosissaan ota

Sehän nimenomaan oli tutkimustietoa. Lue juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskallan väittää itseäni älykkääksi. Yleisesti ottaen tähän ominaisuuteen on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Vain harvoin tullut mitään kuittailua, ja yksi eräs erikoinen tapaus oli eräs eksäni, joka kyllä piti älykkyydestäni, mutta toisaalta poti samalla omituista alemmuudentunnetta siihen nähden. Itse pidin häntä älykkäänä enkä ylipäätään koskaan ajattelisi verrata itseäni muihin. MUTTA tiedän, että jos ilmaisisin ilman filtteriä kaikki älykkyyteni suomat näkemykset esimerkiksi politiikasta, yhteiskuntajärjestyksestä ja ihmisistä, saisin nopeasti todella suuret vihat niskoilleni. Eli kyllä, älykkyyttä usein vihataan, jos sitä käytetään tökkimään ihmisten kuplia ja kyseenalaistamaan vallitsevia normeja ja ideologioita. Muuten sitä pidetään yleensä positiivisena asiana. Älykkyydestä ei enää pidetä, jos toinen ihminen kokee

 

Samaa mieltä kanssasi demokratiasta, mutta millä ihmeellä perustelet monarkiaa? Teknokratian paremmuuden ymmärrän, mutta monarkia??