Lue keskustelun säännöt.
Miksi korkea älykkyys herättää suorastaan vihaa. Ja asia pitää salata?
08.10.2024 |
Olen älykäs, virallisilla testeillä testattu. Kelleen asiasta ei voi mainita, se herätää heti negatiivisia mielikuvia. Muutaman tuttavan suhtautuminen minuun muuttui sillä silmänräpäyksellä, kun veljeni meni möläyttämään testitulokseni lukeman.
Tälläkin palstalla saa lukea, että oikeasti älykäs ei tuo älykkyyttään ilmi, ikinä. Miksi näin?
Pitkä saa olla ylpeästi pitkä ja käyttää sitä hyväksi esim koripallossa. Luonnostaan kauniit osallistuvat missikisoihin ja tuovat asiaa näkyvästi tyrkylle. Musiikillisesti lahjakkaita kannustetaan ja kehutaan. Mutta sitä, jolla on nopeat hoksottimet, käskeään pysyä hiljaa ominaisuudestaan, ettei muille tule paha mieli.
Kommentit (473)
Nobelistit eivät häpeä älykkyyttään. Ovat todellakin ylpeitä, vaikka ymmärtävät, että ihmisen älykkyys on kovin rajallista ja yksi tieteenala ei ihmeitä tee ilman yhteistyötä ja poikkitieteellistä tutkimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alemmuuskompleksi, koskee myös monia muita asioita. Erityisesti jos olet vain "askeleen verran" jotakuta kauniimpi, varakkaampi, laihempi, taitavampi, ahkerampi, menestyneempi jne, on suomalaisessa kulttuurissa hyvin tyypillistä yrittää vähätellä tai ampua toinen alas.
Kympin tyttöjen väheksyntä on klassinen esimerkki. Kaikki keksivät joukolla kympin tyttöjen puutteita neuroottisuudesta käytännön taitamattomuuteen.
Itsellä meni "lujaa" 12v:na. Olin se kympin tyttö, olin luokan pj, sain sekä keskiarvo-, että matikkastipendin ja voitin harrastuksessani aluemestaruuskultaa ja pääsin maajoukkueeseen. Olin myös vähän ylipainoinen. Vanhemmat eivät kehuneet, kummitäti perusteli harrastusmenestystä suotuisilla olosuhteilla, sisko nipisteli mahaa haukkuen läskiksi, luokan pahispojat buuasivat stipendinhaussa. Toiveopiskelupaikkani kuului Suomen top10 vaikeimpiin sisäänpäästäviin oppilaitoksiin. Vanhemmat eivät kannustaneet tai tukeneet, ehdottivat vain että josko ryhtyisin kirjailijaksi tai metsänhoitajaksi. No pääsin haluamaani paikkaan kuitenkin.
Mitä sitä oppi? Kel onni on, se onnen kätkeköön. Kun esität iloista ja yksinkertaista hölmöä tai sulaudut joukkoon, pääset paljon helpommalla. Oot paljon symppiksempi kun kerrot kärsineesi flunssasta pari viikkoa, pamauttaneesi kompostin kannen päähäsi ja kutistaneen suosikkivillapaitasi pesussa. Jos taas kerrot taktikoineesi onnistuneesti osakemarkkinoilla, tehneen erinomaisen 3 ruokalajin päivällisen puolisolle tai saavutit tavoiteajan 10km juoksussa, olet leuhka. Hyvin harva inspiroituu ja kysyy miten päädyit lopputulokseen tai onnittelee.
469 minkä väristä kynsilakkaa ostit viimeksi varpaisiin?
...
Vierailija kirjoitti:
469 minkä väristä kynsilakkaa ostit viimeksi varpaisiin?
...
MOT
En ole enää ylipainoinen. Käytän kynsilakkaa max kerran vuodessa, varpaat olen lakannut ehkä 3 kertaa elämässäni.
Toistan kaikille joilla on jokin vahvuus: kel onni on, se onnen kätkeköön. Harvassa ihmiset jotka iloitsevat puolestasi, enemmän niitä jotka ovat repimässä selkänahastasi minkä irti saavat. Niistä ihmisistä pitäkää kiinni ja arvostakaa täysillä, jotka ovat puolellasi.
t.469
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt, miksi älykkyydestä ei voida keskustella ilman isoja tunteita (varsinkaan isossa kuvassa).
Miksi joitakin ottaa päähän se, että useissa maissa keskiverron äo on noin 70, mikä täällä taas vastaa jälkeenjäänyttä. Ei sellaisista paikoista voi ottaa vastaan esimerkiksi ihmisiä, koska heillä ei ole edellytyksiä selvitä yhteiskunnassa, jossa oletetaan keskiverron olevan siinä 100 kieppeillä.
Ensin pitäisi saada testit vertailukelpoisiksi ja elinolot kelvollisiksi. Lukutaidottoman on paljon vaikeampi pärjätä älykkyystestissä kuin lukutaitoisen. Jos testissä on sanallisia osioita, käytetty sanasto saattaa suosia kaupungissa asuvaa länsimaalaista. Ehkä kulttuurissa on piirteitä, jotka saavat näkemään erot ja yhtäläisyydet eri tavalla. Tiedetään
Ei ole olemassa kulttuurista riippumatonta älykkyystestiä, vaikka näin väitetään. Mensan testissäkin käytetty kuviopäättelytesti edellyttää kasvamista kulttuurissa, jossa edellytetään ja arvostetaan abstraktin logiikan soveltamista kontekstista toiseen. Ei se ole mikään synnyinlahja, joka on koodattu toisten ihmisten geeneihin ja toisten ei. Tämän takia tiedetään ns. Flynnin efekti, jossa kesimääräinen älykkyysosamäärä nousi vuosikymmenien ajan länsimaissa. Älykkyystestit alun perin kehitettiin nimenomaan ennustamaan akateemista suoriutumista, tunnistamaan koulussa heikosti pärjäävät lapset. Niiden ainoa funktio ja peruste on niiden kyky ennustaa suoriutumista modernissa tieteellistä ajattelua edellyttävässä yhteiskunnassa. Ja ne eivät suoraan mittaa mitään piilevää laskentatehollista kapasiteettia vaan suoriutumista, aivan kuten esimerkiksi koulumenestys. Ja kuten koulumenestykseen, myös älykkyystesteissä suoriutumiseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Esimerkiksi intialaisia maanviljelijöitä käsittelevä tutkimus Poverty Impedes Cognitive Function havaitsi, että maanviljelijöiden testiälykkyys laski noin 13 pistettä ennen sadonkorjuuta verrattuna sadonkorjuun jälkeen. Älykkyystestit eivät ole mikään henkisen kapasiteetin absoluuttinen mittari. Niiden kyky ennustaa yhteiskunnassa suoriutumista on tilastollinen eikä deterministinen, kuten yleensäkin käyttäytymistieteellisten mittarien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kympin tyttöjen väheksyntä on klassinen esimerkki. Kaikki keksivät joukolla kympin tyttöjen puutteita neuroottisuudesta käytännön taitamattomuuteen.
Itsellä meni "lujaa" 12v:na. Olin se kympin tyttö, olin luokan pj, sain sekä keskiarvo-, että matikkastipendin ja voitin harrastuksessani aluemestaruuskultaa ja pääsin maajoukkueeseen. Olin myös vähän ylipainoinen. Vanhemmat eivät kehuneet, kummitäti perusteli harrastusmenestystä suotuisilla olosuhteilla, sisko nipisteli mahaa haukkuen läskiksi, luokan pahispojat buuasivat stipendinhaussa. Toiveopiskelupaikkani kuului Suomen top10 vaikeimpiin sisäänpäästäviin oppilaitoksiin. Vanhemmat eivät kannustaneet tai tukeneet, ehdottivat vain että josko ryhtyisin kirjailijaksi tai metsänhoitajaksi. No pääsin haluamaani paikkaan kuitenkin.
Sinulla on ollut aika ikävä perhe ja suku.
En yhtään epäile, etteikö tytöille tilanne olisi vielä vaikeampi, mutta vastaavaa vähättelyä kohdistuu aika paljon myös poikiin etenkin perheissä, jotka ovat taustaltaan työväenluokkaisia. Niissä poikienkin on haluttu valitsevan "kunnon ammatteja", eikä mitään yliopistoja tai edes lukioita, jottei lapsesta vain tule jotain "herraa".
Mutta paljon on myös perheitä, joissa lapsia sukupuolesta riippumatta on kannustettu ja kehuttu. Koulumenestystä on arvostettu ja lasta on kannustettu unelmien tavoittelussa ja lohdutettu, jos on epäonnistuttu. Lasten on myös annettu itse päättää, mitä haluavat aikuisena tehdä, eikä olla painostettu jatkamaan suvun perinteitä tai toteuttamaan vanhempien haaveita. Noin mekin olemme omien lastemme kohdalla toimineet.
Hyvin älykkäiden on täysin oikeutettua pitää itseään ylempänä kuin muita. Se on juuri se älykkyys, mikä kohottaa ihmisen. Hyvin älykkäät hahmottavat kompleksiset kokonaisuudet nopeasti ja perustellen, ovat kykeneviä ratkomaan tehokkaasti ongelmia, kehittävät innovaatioita, uusia tapoja ajatella, jne.
Itse olen äo:ltani vähän alle Mensan rajan ja viihdyn erinomaisesti itseäni älykkäämpien seurassa. Onneksi työni puolesta minulla on tähän päivittäin mahdollisuus.
Viha/kateus älykkäitä kohtaan varmaan syntyy ainakin osittain siitä, että vähemmän älykkäät tajuavat toisen "olevan edellä" ajattelussa jollain tapaa. Niinkuin älykkäät ovat.
Älykkäät voivat toki olla typeriä, ilkeitä, jne, mutta sillä ei ole mitään tekemistä älyn kanssa, vaan kyse on persoonan ominaisuuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa... viestiäsi ei voi näköjään lainata tähän alkuun. Tehdään sitten toisin.
"Oot tyhmä ihminen. Mussutat hirveän pitkät paatokselliset novellit inhimillisyydestä ja moraalista, mutta hevonpskaa et taloudesta ymmärrä etkä rahasta. Luulet että raha on jotenkin loppu ja sitä ei voi luoda lisää, tai että valtiontalous on sama asia kuin mummon säästöpossu."
Oletko ihan tosissasi? Minä en kehtaisi sanoa sinua tyhmäksi, vaikka selvästikään et itse ymmärrä, mitä resurssit ovat ja miksi ne rajoittavat sairaiden hoitamista ja miksi hoitopäätöksissä pitää jo nyt priorisoida potilaita eli päättää, mitä sairauksia hoidetaan milläkin tavalla. Voit vapaasti kuvitella, että rahaa voidaan luoda lisää, mutta silloin unohdat sen, että lisärahan luominen vähentää rahan arvoa hyvin nopeasti. Kuvitellaanpa, että ulkomaailmasta täysin irrallaan olevalla saarella on yhteensä käytössä 100 kultarahaa (eikä mitään muuta ra
Olet ihka aito tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa... viestiäsi ei voi näköjään lainata tähän alkuun. Tehdään sitten toisin.
"Oot tyhmä ihminen. Mussutat hirveän pitkät paatokselliset novellit inhimillisyydestä ja moraalista, mutta hevonpskaa et taloudesta ymmärrä etkä rahasta. Luulet että raha on jotenkin loppu ja sitä ei voi luoda lisää, tai että valtiontalous on sama asia kuin mummon säästöpossu."
Oletko ihan tosissasi? Minä en kehtaisi sanoa sinua tyhmäksi, vaikka selvästikään et itse ymmärrä, mitä resurssit ovat ja miksi ne rajoittavat sairaiden hoitamista ja miksi hoitopäätöksissä pitää jo nyt priorisoida potilaita eli päättää, mitä sairauksia hoidetaan milläkin tavalla. Voit vapaasti kuvitella, että rahaa voidaan luoda lisää, mutta silloin unohdat sen, että lisärahan luominen vähentää rahan arvoa hyvin nopeasti. Kuvitellaanpa, että ulkomaailmasta täysin irrallaan olevalla saarella on yhteensäOlet ihka aito tyhmä.
Rehellisesti sanottuna en pidä mielipidettäsi perusteltuna, enkä myöskään arvosta sitä. Saat toki olla ihan mitä mieltä haluat, mutta eipä se juuri eroa aikanaan koulussa kokemastani, kun koulukaverit väittivät tyhmäksi. Rohkenen kuitenkin epäillä, että en ole tyhmä. Ehkä jonkinlainen todiste tyhmyyttä vastaan on esim. se, että minulla on luonnontieteellisen alan tohtorintutkinto. Heppoisempi todiste asiasta ovat vuosien varrella tehdyt erilaiset testit, joiden perusteella kuulun älyni puolesta vähintään ylimpään prosenttiin tai jopa puoleen prosenttiin. Se ei toki ole mikään ihmeellinen saavutus, koska älykkäimpään puoleen prosenttiin kuuluu melkein 30000 suomalaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa... viestiäsi ei voi näköjään lainata tähän alkuun. Tehdään sitten toisin.
"Oot tyhmä ihminen. Mussutat hirveän pitkät paatokselliset novellit inhimillisyydestä ja moraalista, mutta hevonpskaa et taloudesta ymmärrä etkä rahasta. Luulet että raha on jotenkin loppu ja sitä ei voi luoda lisää, tai että valtiontalous on sama asia kuin mummon säästöpossu."
Oletko ihan tosissasi? Minä en kehtaisi sanoa sinua tyhmäksi, vaikka selvästikään et itse ymmärrä, mitä resurssit ovat ja miksi ne rajoittavat sairaiden hoitamista ja miksi hoitopäätöksissä pitää jo nyt priorisoida potilaita eli päättää, mitä sairauksia hoidetaan milläkin tavalla. Voit vapaasti kuvitella, että rahaa voidaan luoda lisää, mutta silloin unohdat sen, että lisärahan luominen vähentää rahan arvoa hyvin nopeasti. Kuvitellaanpa, että ulkomaailmasta täysin irrallaan olevalla saarella on yhteensä käytössä 100 kultarahaa (eikä mitään muuta ra
Resurssien vähyyttä on joidenkin vaikea käsittää. Ja samat henkilöt loukkaantuvat, kun ne esitetään selkeästi. Kuten peukuttamisesta voidaan päätellä.
Rahaa ei ole!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa... viestiäsi ei voi näköjään lainata tähän alkuun. Tehdään sitten toisin.
"Oot tyhmä ihminen. Mussutat hirveän pitkät paatokselliset novellit inhimillisyydestä ja moraalista, mutta hevonpskaa et taloudesta ymmärrä etkä rahasta. Luulet että raha on jotenkin loppu ja sitä ei voi luoda lisää, tai että valtiontalous on sama asia kuin mummon säästöpossu."
Oletko ihan tosissasi? Minä en kehtaisi sanoa sinua tyhmäksi, vaikka selvästikään et itse ymmärrä, mitä resurssit ovat ja miksi ne rajoittavat sairaiden hoitamista ja miksi hoitopäätöksissä pitää jo nyt priorisoida potilaita eli päättää, mitä sairauksia hoidetaan milläkin tavalla. Voit vapaasti kuvitella, että rahaa voidaan luoda lisää, mutta silloin unohdat sen, että lisärahan luominen vähentää rahan arvoa hyvin nopeasti. Kuvitellaanpa, että ulkomaailmasta täysin irrallaan olevalla saarella on yhteensäResurssien vähyyttä on joidenkin vaikea käsittää. Ja samat henkilöt loukkaantuvat, kun ne esitetään selkeästi. Kuten peukuttamisesta voidaan päätellä.
Rahaa ei ole!
No, rahaa sinänsä olisi, mutta ongelma on sen saaminen esim. Suomen valtion käyttöön. Se ei onnistu helposti, eikä nopeasti, koska maailma on sellainen kuin on. Maailmalla on miljardöörejä ja yhtiöitä, joilla on valtavat tulot, joita ei kuitenkaan veroteta oikeudenmukaisesti. On selvää, että jotain on pielessä, jos tavallinen keskituloinen ihminen maksaa tuloistaan suhteellisesti enemmän veroja kuin vaikkapa Bezos tai Musk tai maailman suurimmat yhtiöt. Aivan samaa tapahtuu pienemmässä mittakaavassa Suomessa eli erilaisilla sinänsä laillisilla, mutta moraalisesti ala-arvoisilla järjestelyillä, on järjestetty omat tulot joko verotuksen ulkopuolelle tai ainakin kevyemmin verotetuiksi kuin tulovero samasta summasta. Arvio lienee, että Suomessa menetetään noin miljardi verotuloja aggressiivisen verosuunnittelun takia.
Rahaa saataisiin parempiin kohteisiin myös lopettamalla suuri osa yritystuista (ne ovat oikeasti haitallisia) ja lopettamalla epäoikeudenmukaisia veronkevennyksiä (esim. se kevennetty osinkoverotus). Arvaan kyllä, että kohta joku selittää jotain, jonka oleellinen sisältö on se, että hän on laskenut yhteen omat tulonsa ja omistamansa yhtiön tulot, vaikka yhtiö ja sen omistaja eivät ole sama asia.
Raha eli resurssit on silti rajoittava tekijä. Rahaa ei ole rajattomasti ja nimenomaan terveydenhoitoon ja muihin sote-palveluihin saisi upotettua rahaa juuri niin paljon kuin sinne halutaan pistää. Aina voidaan hoitaa vähän paremmin ja tehokkaammin, vaikka sama raha jossain muussa kohteessa lisäisi hyvinvointia selvästi enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mitä enemmän ihminen tietää, sitä paremmin hän tajuaa, kuinka vähän tietääkään. Tutkimusten mukaan älyllisesti nöyrillä ihmisillä on muita parempi yleistieto, kun taas vähemmän älykkäät yliarvioivat helpommin kykynsä.
Oman rajallisuutensa myöntäminen voi tuntua kiroukselta, kun ihminen kokee, ettei tule koskaan ymmärtämään kaikkea, mitä hänen ympärillään tapahtuu."
"Jatkuva positiivisen palautteen saaminen aikuisiässäkin nostaa kenen tahansa narsistisia piirteitä jopa hyvin poikkeaviksi. On tutkimustietoa, että menestyminen on vaarallista siinä mielessä, että itsensä todellista suuremmaksi ja tärkeämmäksi kuvitteleminen nakertaa ihmisen nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Kun puhutaan johtajien narsismista, on kyse siitä, että ylimitoitetusti arvioi omaa tärkeyttään ja omia ansioitaan, Korkeila kertoo.
Tällainen narsismi ei välttämättä juonna juuriaan lapsuuteen. Se voi hyvin kehittyä vasta aikuisuudessa."
Ehkä vähän liioitellusti sanottu, mutta onhan tuossa perää. Tai oli, sillä harva tietää, millaista koulussa nykyään on. Opetusta pitäisi eriyttää yksilöllisesti oppilaiden tason mukaan ja niihän nykyään tehdäänkin ainakin joissakin kouluissa (ja tavoite kai on, että niin toimitaan kaikissa kouluissa). Tämä on käynyt ilmi lasten "kehityskeskusteluissa", joissa opettaja on sanonut, että lapseni kuuluvat siihen ryhmään, jolle hän antaa vaativimmat tehtävät. Toisessa ääripäässä olisivat sitten ne, jotka saavat tukiopetusta.
Omana kouluaikanani 1980-luvulla tuo päti jossain määrin, vaikka silloinkin jotkut opettajat eriyttivät opetusta antamalla etevimmille lisätehtäviä. Kyllä sen opetustahdin ihan hyvin kesti, vaikka hitaus ärsytti. Aika monessa aineessa tunnin viimeinen 10-15 minuuttia käytettiin tehtävien tekoon ja tekemättä jääneet jäivät kotiläksyksi. Muistan hyvin, että ehdin tehdä tehtävät likimain aina jo tunnilla, joten kotiin ei juuri läksyjä jäänyt. Ja ainahan sitä oppikirjaa saattoi lukea eteenpäin ja vaikka kerrata asioita.
Kappaleen loppu ("Jos pitää yhteiskunnan...") on aika sekava, enkä oikein ymmärrä, mitä sillä tarkoitat. Yhteiskunnan rakenteet eivät ole täydellisiä, mutta ne ovat siedettäviä, kun ottaa huomioon, että yhteiskunnan pitää olla toimiva kaikille, eikä vain huippulahjakkaille. Pidän myös järkevänä osallistumista yhteiskunnan toimintaan, koska niinhän yhteiskuntaa voi (yrittää) muuttaa paremmaksi.