Lapsettomien kaverien loukkaavat puheet selän takana
Mulle selvisi vastoittain, että kaksi hyvinä ystävinäni pitämää ihmistä on haukkuneet mua selän takana. Olen kuulemma nykyään tylsää seuraa ja varoittava esimerkki siitä, miten lapset pilaa naisen elämän.
Itse en todellakaan koe elämäni olevan pilalla, päinvastoin. Loukkaa tosi paljon, että ihmiset, joihin oon luottanut, puhuu musta noin.
Jos oisitte mä, ottaisitteki puheeksi vai poistaisitteko tuollaiset vain kaveripiiristänne sanomatta mitään?
Kommentit (132)
Jos on tosiaan kyse hyvistä ystävistä, ottaisin asian puheeksi heidän kanssaan, muutenhan se jäisi vaivaamaan. Ja niinkuin täällä joku muukin jo kommentoi, jos kyse on toisen käden tiedosta, olisi parempi kuulla heidän omasta suustaan, mistä oikeasti on kyse, ennen kuin menet ja katkaiset välit.
On selvää, että olette nyt eri elämäntilanteissa lapsettomien ystäviesi kanssa ja se väkisinkin muuttaa teidän välistä dynamiikkaa. Pientä ymmärrystä ja joustoa vaaditaan puolin ja toisin, mutta ei ystävyyden lapsen hankintaan tarvitsisi kaatua.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista, kuinka sen oman ison elämänmuutoksen pitäisi piilottaa niiltä ystäviltä, jotka eivät ole sitä kokeneet. Keskustelun perusteella pitäisi esittää, ettei mitään tapahtunut.
Mitä nämä ystävät tekisivät, jos joku sairastuisi vakavasti, kävisi läpi raskaan avioeron? Sanoisi kaveria tylsäksi ja heittäisi mäkeen?
Tietysti sitä voi pohtia, jaksaako lapsettomat ystävät keskustella pitkään lapsesi kehityksestä, mutta ei sitä lasta voi olemattomaksikaan tehdä. Todelliset ystävät ymmärtävät ja joustavat, kyselevät mitä sulle ja vauvalle kuuluu, kuuntelevat vaikkei vauvat olisi korkealla kiinnostuksenkohteissa.
Olen minäkin koirattomana ihmisenä kuunnellut pitkät pätkät ystäväni koira-arjesta. En tiedä tuon taivaallista koirien kouluttamisesta, mutta se oli ystävälle tärkeä aihe päästä avautumaan kun teini-ikäinen koira teki tuhoja. Jos koirajutut lähti lapasesta, ohjasin keskustelua m
Ei se ongelma ole pelkästään lapsijuttujen kuuntelu, vaan se, ettei sitä lasta haluta mukaan tapaamisiin. Tuolla aiemmin oli kirjoitus, kuinka joku kielloista huolimatta raahasi kersojaan tapaamisiin ja vaati ystäviään varautumaan lasten läsnäoloon, vaikka oli juurikin luvannut ettei ota niitä mukaan.
Jos ystävät sanovat, ettei lasten läsnäolo sovi, niin silloin se uskotaan eikä tuoda niitä väkisin. Jos tuo ei äitylille sovi, niin sitten hän ei tapaa ystäviään enää ja ne ihmissuhteet päättyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä sinun tapaustasi sen tarkemmin, mutta nämä kaverisi ovat oikeassa näin keskimäärin. Kun lapsia tulee, niin lapsettomat kaverit muuttuvat toissijaiseksi ilmaksi. Vaikka ennen olisitte olleet hyviä ystäviä, niin lapsettomasta kaverista tulee loppujaan se tyyppi, jolta satunnaisesti kysellään kuulumisia, tai harvakseltaan ehdotetaan jotain tapaamista kahvittelun merkeissä. Sekin kahvittelu on tarkkaan aikataulutettu. Ei tuollaisilla ystävillä enää niin sanotusti tee mitään. Ei ne tuo sinun elämään loppujaan enää juurikaan lisäarvoa. Pikemminkin tulee fiilis, että joskus harvoin saat rajattua aikaa, kun se tärkeämpi elämä antaa vastapuolella myöten. Siksi lapsettomat lähentyy taasen helposti keskenään.
Tunnistan tuon, mitä tarkoitat, mutta katson asiaa aivan eri suunnasta. Kun kaverini saivat lapsia, koin jääväni ulkopuolelle. Koin jonkinlaista yksinäisyyttä. Ei k
Hmm, miten jatkaa enää ystävyyttä, joka on ollut tauolla vaikkapa 10 vuotta lapsen takia.....Jos "odottaa, että lapsi kasvaa, että voi myöhemmin olla kaverin kanssa" saa odottaa pitkään, 10-vuotiaskaan kun ei mikään kovin iso vielä edes ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kannattaa ihan itsensä takia sanoa asiasta. Se kasvattaa selkärankaa, kun seisoo itsensä, perheensä ja periaatteidensa takana. Lisäksi jos kyseessä oikeasti tärkeät ihmiset, haluat antaa heille mahdollisuuden selittää ja pyytää anteeksi tai oikaista väärinkäsitys, jos sellainen kyseessä.
Jos kyseessä on toisen käden tieto, niin itse ainakin kokisin aika korkeaksi kynnyksen lähteä "syyttelemään" ketään vastoin parempaa tietoa. Ehkä vähän kannattaisi kuulostella tilannetta näiden kavereiden seurassa, onko heidän käytöksensä muuttunut jotenkin (tai onko omasi?) tai ottavatko yhteyttä kuten aiemmin, vai pyrkivätkö pitämään etäisyyttä. Yleensä noista vihjeistä pystyy itsekin lukemaan, onko haluttua seura
Saako sullekin tulla sanomaan vaikkapa syöpään sairastuttuasi, etten pidä tylsästä seurastasi?
Jos et halua kuulla syöpähoitojen brutaaliudesta ja nähdä, mitä ne ihmiselle tekevät ja miten hän hiljalleen hoidoista huolimatta kuolee, niin sitten et ole sen ihmisen kanssa tekemisissä hänen sairastuttuaan. Ei ole pakko, vapaa maailma. Ei ole myöskään pakko olla tekemisissä lapsen saaneen kanssa, jos sitä kurjuutta ei halua kuunnella ja katsella. Ystävänsä saa valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä sinun tapaustasi sen tarkemmin, mutta nämä kaverisi ovat oikeassa näin keskimäärin. Kun lapsia tulee, niin lapsettomat kaverit muuttuvat toissijaiseksi ilmaksi. Vaikka ennen olisitte olleet hyviä ystäviä, niin lapsettomasta kaverista tulee loppujaan se tyyppi, jolta satunnaisesti kysellään kuulumisia, tai harvakseltaan ehdotetaan jotain tapaamista kahvittelun merkeissä. Sekin kahvittelu on tarkkaan aikataulutettu. Ei tuollaisilla ystävillä enää niin sanotusti tee mitään. Ei ne tuo sinun elämään loppujaan enää juurikaan lisäarvoa. Pikemminkin tulee fiilis, että joskus harvoin saat rajattua aikaa, kun se tärkeämpi elämä antaa vastapuolella myöten. Siksi lapsettomat lähentyy taasen helposti keskenään.
Tunnistan tuon, mitä tarkoitat, mutta katson asiaa aivan eri suunnasta. Kun kaverini saivat lapsia, koin jääväni u
Mä oon sen verran vanhempi, että osalla entisiä ystäviä tuo lapsiaika alkaa olla jo mennyt ohi. Huomasin, että moni tosiaan odotti, että olen istunut hyllyllä odottamassa, että heidän lapsiperhevaiheensa menee ohi. Mutta totta kai mä nyt olen koko ajan elänyt omaa elämääni eteenpäin enkä suoraan sanoen ole innostunut, kun entiset ystävät alkaa nostalgisina muistella nuoruutta ja hakea tukea siihen, millaista on, kun pesä tyhjenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v nainen jatkaa : ota näissä kavereissa huomioon että he paheksui paitsi sua niin ei he sinun lapsestakaan silloin puheiden perusteella pidä. Ja sehän on aika kuvottavaa ajatella niin jonkun lapsesta!
Sori, et sun lapsi ei ole maailmankaikkeuden napaa, yhyyyy.
Niin sitähän voi vaikka miten päin laittaa mutta aikuiset naiset (oletan??) ketkä haukkuu toisten naisten äitiyttä ja lasta ovat sairaita ja joku on mielenterveydessä vinossa kun ei herää mitään empatiaa. Että vedä siitä.
Ei äitiyttä voi ymmärtää, ellei ole sitä kokenut. Moni oma mielipiteeni muuttui saatuani lapsen. Niin se vaan menee.
En ymmärrä, miksi nykyään halutaan heivata pois kaikki tuttavuudet, joiden kanssa jokin asia ei suju. Mutta tietysti niinkin voi toimia, jos se helpottaa.
Kenelle Ap niiden ystäviesi olisi pitänyt tuo asia sanoa? Sinulleko suoraan? Et olisi siitä ollut moksiskaan?
Eikä tuo ole haukkumista. He vain keskenään toteavat, että olet heidän mielestään nyt tylsää seuraa etkä pääse crotch-goblinistasi enää eroon ja heidän kanssaan aikaa viettämään niinkuin ennen. Heillä on oikeus mielipiteeseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v nainen jatkaa : ota näissä kavereissa huomioon että he paheksui paitsi sua niin ei he sinun lapsestakaan silloin puheiden perusteella pidä. Ja sehän on aika kuvottavaa ajatella niin jonkun lapsesta!
Sori, et sun lapsi ei ole maailmankaikkeuden napaa, yhyyyy.
Niin sitähän voi vaikka miten päin laittaa mutta aikuiset naiset (oletan??) ketkä haukkuu toisten naisten äitiyttä ja lasta ovat sairaita ja joku on mielenterveydessä vinossa kun ei herää mitään empatiaa. Että vedä siitä.
Ei äitiyttä voi ymmärtää, ellei ole sitä kokenut. Moni oma mielipiteeni muuttui saatuani lapsen. Niin se vaan menee.
En ymmärrä, miksi nykyään halutaan heivata pois kaikki tuttavuudet, joiden kanssa jok
Eipä ole mitään tarvetta ymmärtää kenenkään äitiyttä. Ei tuo mitään arvokasta mun elämään.
Jokainen puhuu toisista pahaa selän takana, kannattaa aina muistaa tämä. Sinä olet nyt siinä elämänvaiheessa, että lapset ovat sinun pääasiasi, muita he eivät kiinnosta pätkääkään. Mikä on aivan normaali tilanne. Kasva aikuiseksi, kukaan ei halua ystäväkseen marttyyrimarjattaa lapsilauman kanssa
Eivät he tarkoita loukata sinua. He kertovat vain keskenään oman havaintonsa, että olet muuttunut. He ovat oikeassa siinä, että teillä on nyt eri mielenkiinnon aiheet. Lapsettoman silmin lapsiperheen elämä on tylsistä tylsintä. Valvomista, sairasteluja, vaippasulkeisia, kiukutteluja jne.
Vasta kun on omia lapsia, ymmärtää muita, joilla on. Elätte eri elämänvaihetta. Ystäväsi kaipaavat sitä entistä sinua nyt. Kun muut saavat lapsia, ystävyys palautuu jälleen.
Älä tee mitään, aika hoitaa asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v nainen jatkaa : ota näissä kavereissa huomioon että he paheksui paitsi sua niin ei he sinun lapsestakaan silloin puheiden perusteella pidä. Ja sehän on aika kuvottavaa ajatella niin jonkun lapsesta!
Sori, et sun lapsi ei ole maailmankaikkeuden napaa, yhyyyy.
Niin sitähän voi vaikka miten päin laittaa mutta aikuiset naiset (oletan??) ketkä haukkuu toisten naisten äitiyttä ja lasta ovat sairaita ja joku on mielenterveydessä vinossa kun ei herää mitään empatiaa. Että vedä siitä.
Ei äitiyttä voi ymmärtää, ellei ole sitä kokenut. Moni oma mielipiteeni muuttui saatuani lapsen. Niin se vaan menee.
En ymmärrä, miksi nykyään halutaan heivata pois kaikki tuttavuudet, joiden kanssa jok
Pakkohan se on sellainen tuttavuus heivata, jonka kanssa ei voi tehdä mitään kivaa, ei puhua aikuisten asioista ja se vielä roudaa sen kakaransa joka hiton paikkaan ja sen rytmin mukaan pitäisi pomppia "hys, ollaan hiljaa, Jaana-Veronika nukkuu, no nyt on nälkäkiukku, huuda vaan niin keuhkot kehittyy, oi tuliko kakka, hienosti tehty". Juu ei kiitos. Kysymys ei ole, että jokin asia ei suju, vaan mikään ei suju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v nainen jatkaa : ota näissä kavereissa huomioon että he paheksui paitsi sua niin ei he sinun lapsestakaan silloin puheiden perusteella pidä. Ja sehän on aika kuvottavaa ajatella niin jonkun lapsesta!
Sori, et sun lapsi ei ole maailmankaikkeuden napaa, yhyyyy.
Niin sitähän voi vaikka miten päin laittaa mutta aikuiset naiset (oletan??) ketkä haukkuu toisten naisten äitiyttä ja lasta ovat sairaita ja joku on mielenterveydessä vinossa kun ei herää mitään empatiaa. Että vedä siitä.
Ei äitiyttä voi ymmärtää, ellei ole sitä kokenut. Moni oma mielipiteeni muuttui saatuani lapsen. Niin se vaan menee.
En ymmärrä, miksi nykyään halutaan heivata pois kaikki tuttavuudet, joiden kanssa jok
Tuotahan te jaksatte toistaa ja toistaa ja toistaa. Ja juuri se on teissä tylsää, ihan ok jos pitäisitte tuon kokemuksen sisällänne ja nauttisitte siitä, mutta pakko päästä asettamaan itsensä muiden yläpuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Eivät he tarkoita loukata sinua. He kertovat vain keskenään oman havaintonsa, että olet muuttunut. He ovat oikeassa siinä, että teillä on nyt eri mielenkiinnon aiheet. Lapsettoman silmin lapsiperheen elämä on tylsistä tylsintä. Valvomista, sairasteluja, vaippasulkeisia, kiukutteluja jne.
Vasta kun on omia lapsia, ymmärtää muita, joilla on. Elätte eri elämänvaihetta. Ystäväsi kaipaavat sitä entistä sinua nyt. Kun muut saavat lapsia, ystävyys palautuu jälleen.
Älä tee mitään, aika hoitaa asian.
Kaikki eivät saa lapsia. Mun päätökseen vaikutti aikoinaan se, kun näin, millaisia ihmisiä kavereista tuli lapset saatuaan. En halunnut tulla sellaiseksi ihmiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Eivät he tarkoita loukata sinua. He kertovat vain keskenään oman havaintonsa, että olet muuttunut. He ovat oikeassa siinä, että teillä on nyt eri mielenkiinnon aiheet. Lapsettoman silmin lapsiperheen elämä on tylsistä tylsintä. Valvomista, sairasteluja, vaippasulkeisia, kiukutteluja jne.
Vasta kun on omia lapsia, ymmärtää muita, joilla on. Elätte eri elämänvaihetta. Ystäväsi kaipaavat sitä entistä sinua nyt. Kun muut saavat lapsia, ystävyys palautuu jälleen.
Älä tee mitään, aika hoitaa asian.
Ei mene ihan noinkaan. Ensinnäkin kaikki eivät hanki lapsia, ja toiseksi sivusta seuranneena voin kertoa että ne äitiyteen seonneet mammat eivät ole haluttua seuraa myöskään muiden äitien keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät he tarkoita loukata sinua. He kertovat vain keskenään oman havaintonsa, että olet muuttunut. He ovat oikeassa siinä, että teillä on nyt eri mielenkiinnon aiheet. Lapsettoman silmin lapsiperheen elämä on tylsistä tylsintä. Valvomista, sairasteluja, vaippasulkeisia, kiukutteluja jne.
Vasta kun on omia lapsia, ymmärtää muita, joilla on. Elätte eri elämänvaihetta. Ystäväsi kaipaavat sitä entistä sinua nyt. Kun muut saavat lapsia, ystävyys palautuu jälleen.
Älä tee mitään, aika hoitaa asian.
Ei mene ihan noinkaan. Ensinnäkin kaikki eivät hanki lapsia, ja toiseksi sivusta seuranneena voin kertoa että ne äitiyteen seonneet mammat eivät ole haluttua seuraa myöskään muiden äitien keskuudessa.
Mä osallistuin joskus yhdelle käsityökurssille, jossa oli useita pikkulasten äitejä, varmaan yli puolet porukasta. Oli ihan kauheaa katsoa, miten ne dissasi toinen toistensa tekemisiä ja päti ihan absurdeilla asioilla
Vierailija kirjoitti:
Eivät he tarkoita loukata sinua. He kertovat vain keskenään oman havaintonsa, että olet muuttunut. He ovat oikeassa siinä, että teillä on nyt eri mielenkiinnon aiheet. Lapsettoman silmin lapsiperheen elämä on tylsistä tylsintä. Valvomista, sairasteluja, vaippasulkeisia, kiukutteluja jne.
Vasta kun on omia lapsia, ymmärtää muita, joilla on. Elätte eri elämänvaihetta. Ystäväsi kaipaavat sitä entistä sinua nyt. Kun muut saavat lapsia, ystävyys palautuu jälleen.
Älä tee mitään, aika hoitaa asian.
Kaikki eivät halua lapsia. Olen jo lapsesta saakka tiennyt etten halua enkä tee. Ystäviä on elämän varrella poistunut sinne perhe-elämään. En halua myöskään elää rinnalla heidän lapsiarkeaan, se ei ole minun arkeani, joten olen hiljalleen lopettanut yhteydenpidon. Se tuskin on tullut heille yllätyksenä, koska he tiesivät minun olevan vela ja kuinka lapsijutut kiinnostavat minua yhtä paljon kuin omien silmieni kaivaminen kuopistaan puukauhalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät he tarkoita loukata sinua. He kertovat vain keskenään oman havaintonsa, että olet muuttunut. He ovat oikeassa siinä, että teillä on nyt eri mielenkiinnon aiheet. Lapsettoman silmin lapsiperheen elämä on tylsistä tylsintä. Valvomista, sairasteluja, vaippasulkeisia, kiukutteluja jne.
Vasta kun on omia lapsia, ymmärtää muita, joilla on. Elätte eri elämänvaihetta. Ystäväsi kaipaavat sitä entistä sinua nyt. Kun muut saavat lapsia, ystävyys palautuu jälleen.
Älä tee mitään, aika hoitaa asian.
Ei mene ihan noinkaan. Ensinnäkin kaikki eivät hanki lapsia, ja toiseksi sivusta seuranneena voin kertoa että ne äitiyteen seonneet mammat eivät ole haluttua seuraa myöskään muiden äitien keskuudessa.
Mä osallistuin joskus yhdelle käsityökurssille, jossa ol
Tämä. Puhuvat toistensa päälle kuin hädissään. Kilpailevat siitä kuka saa eniten radiotaajuutta vallattua se oman kullannupun yhdentekeviä elämäntapahtumia kerratessa.
Sitten on ne äidit jotka pysyvät omana itsenään myös lisäännyttyään. Heidän seurastaan nauttivat edelleen sekä lapsettomat että muut lisääntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Eivät he tarkoita loukata sinua. He kertovat vain keskenään oman havaintonsa, että olet muuttunut. He ovat oikeassa siinä, että teillä on nyt eri mielenkiinnon aiheet. Lapsettoman silmin lapsiperheen elämä on tylsistä tylsintä. Valvomista, sairasteluja, vaippasulkeisia, kiukutteluja jne.
Vasta kun on omia lapsia, ymmärtää muita, joilla on. Elätte eri elämänvaihetta. Ystäväsi kaipaavat sitä entistä sinua nyt. Kun muut saavat lapsia, ystävyys palautuu jälleen.
Älä tee mitään, aika hoitaa asian.
Muuten samaa mieltä alkutekstistä, mutta KAIKKI EIVÄT KOSKAAN HANKI LAPSIA. Lopettakaa sen olettaminen ja tuputtaminen itsestäänselvyytenä. Nuo ystävät eivät välttämättä tule koskaan siis ajan kuluessa takaisin eikä ystävyys palaudu.
Ap sai kerta heitolla kaksi tosi arvokasta asiaa elämäänsä. Lapsen, vai oliko useampi? Joka on koko elämän mittainen onnellinen asia, ja jota kaikille ei koskaan suoda.
Toisekseen, ap:lle selvisi "ystäviensä" todellinen nahka. Tuollaiset tuttavuudet voi huoletta jättää taakseen. Myrkyttävät kaiken hengitysilmankin ympärillään.
Saa. Syöpä ei ole valinta, lapsi on.