Oma näkemykseni syntyvyyden laskuun

Vierailija kirjoitti:

Voi sinua lyhytjänteistä höpsöä. Kun vauva syntyy, hän on hetken aikaa sataprosenttinen projekti. Sekä äidin että isän pitää siinä kohtaa osata laittaa oma itsensä hetkeksi sivuun ja keskittyä olennaiseen. Äiti hoitaa vauvaa ja isä hoitaa äitiä ja kotia ja mahdollisia isompia lapsia. Sekin ON parisuhdetta, työskennellään yhdessä yötä päivää yhteisen lapsen hyväksi. Tuo aika on lyhyt, se kestää kuukausia, ehkä vuoden, ja kun yhteistyö toimii, parisuhde lujittuu.

Sinä ajattelet siis, että parisuhde olisi sitä, kun nainen hoivailee SINUA, aikuista ihmistä, ja toteuttaa sinun toiveitasi ja tarpeitasi? Entä jos vertaisit lapsen saamista vaikka talon rakentamiseen? Jos olet yötä päivää raksalla yhteistä kotia pystyttämässä, haluaisit ehkä vaimon tekevän sinulle ruokaa, kun pääset hetkeksi käymään kotona? Entä jos vaimo penäisikin kiukkuisena jalkahierontaa ja suuseksiä, ja sanoisi, että olet lopettanut parisuhteen, kun olet illalla väsynyt rakennustöistä? Ja kumminkin olettaisi, että se talo valmistuu jotenkin itsestään ilman mitään arjen vaivaa sillä välin kun sinä kutittelet vaimoa kotisohvalla kuherrellen?

Vapaaehtoisesti lapseton parisuhde voittaa tuhat nolla lapsiperhepaskaelämän.

Mielummin käytän ajan, energian ja rahat elämästä nauttimiseen kuin lisääntymiseen.

Lukuisat tutkimukset Euroopassa ja Yhdysvalloissa osoittavat, että lapsia hankkineet ihmiset ovat vähemmän onnellisia, tyytymättömämpiä elämäänsä ja parisuhteeseensa sekä voivat henkisesti huonommin kuin lapsettomat ikätoverinsa 

https://ylioppilaslehti.fi/2010/12/ilonpilaaja/

Suomalainen geeniperimä on aika heikko. Olemme suurelta osin kateellisia kyräillijöitä ja j vastuuttomia juoppoja. 

Ehkä vaan hyvä, ettemme lisäänny keskenämme. Toivotetaan tänne tervetulleeksi vaikka intialaiset, joilla perhearvot ovat kunniassa ja ovat vastuullisia vanhempia ja innokkaita kouluttautumaan.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän monissa lisääntymistä haluavissa naisissa on parisuhteen itsetuhokoodi tehdasasetuksena. Heti kun lapsi on tullut maailmaan loppuu parisuhde ja seksielämä siihen paikkaan. Mikäli nainen on rakastanut miestä aiemmin, se rakkaus kohdistuu nyt lapseen ja miehestä tulee vain ylimääräinen riesa jolta saadaan hoitoapua ja resursseja.

 Näin kävi minulle. Pitää niin valitettavasti paikkaansa.

--eri

Ole töissä kahdeksan tuntia jota vihaat->tule kotiin joka on työmaa jota vihaat. Itselle ei ole aikaa... Et pääse purkamaan vihaasi joten purat sen joko läheisiin-> nainen lähtee lasten kanssa, mikä on oikein ja mies itsekin tietää sen, mutta voi sentään hengittää. Toinen vaihtoehto että purat vihasi työpaikalla-> saat potkut ja nainen lähtee koska olet saamaton vätys, mutta voit taas hengittää. Ei vain ole tarpeeksi henkistä kapasiteettia tässä sairaassa elät työtä varten maailmassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MEETOO-vouhotus tappaa kaiken "hauskan"...ei ihmekään että syntyvyys on romahtanut

Meetoo on globalismia ei muuta.

Aa niin joo naisten r aiskailu on se mikä tekee elämästä hauskaa. Onkohan naistenkin mielestä?

Metoo:ssa ei ollut kyse raiskauksista, vaan naisten kuvitelmista, että heitä ahdisteltaisiin, kun eivät osaa itse käyttäytyä inhimillisesti ja kunnioittavasti toisia kohtaan.

Kirjaimellisesti kyse raiskauksista ja häirinnästä.

Niiden volyymilla mitattuna Weisteinillähän pitäisi olla tuhatmäärin perheitä ja pellavapäisiä lapsia, koska ukkohan on kruunaamaton MeToo-kuningas. Mutta kun häirintä ei johda perheen perustamisiin. Missään.

P. Diddyllä pitäisi myös olla iso katras onnellisia lapsia.

Mikäli lisääntyminen lisäisi merkittävästi elämänlaatua niin se houkuttelisi varmaan enemmän, mutta 2024 elämme erinlaisessa todellisuudessa kuin menneiden aikojen maaseutu-Suomessa jossa lapsia käytettiin työvoimana maatiloilla. Ennen sanottiin että "lapsi tuo leivän tullessaan". Nykyään voisi sanoa että lapsi vie leivän tullessaan. Tilastokeskuksen ja THL:n laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa vanhemmilleen noin 130 000 euroa.

Kaupungistuminen = Kaupungeissa on paljon virikkeitä ja vaihtoehtoja lapsiperhe-elämälle. Ihmiset asuvat kalliisti ja ahtaasti, lisähuoneet lapsia varten maksaa maltaita ja varsinkin asuinalueella jossa on paremmat koulut ja oppilasmateriaali.

Elämä ilman lapsia on kaupungeissa halvempaa, helpompaa ja stressittömämpää.

Parisuhteet eivät kestä = ei välttämättä houkuttele lisääntymään kun on tietoinen huomattavasta eron riskistä.

Poliittiset valinnat = Suurin osa suomalaisista äänestää vaaleista toiseen puolueita jotka kannattaa loputonta t urvapaikkashoppailua maahamme. Aika harva äänestäjä käyttää yhtään aikaansa ja päätänsä miettimällä 50-luvulla solmittujen t urvapaikkasopimusten järkevyyttä nykypäivänä äänestyspäätöstä tehdessään tai muutenkaan. Moni asiasta ymmärtävä voi ajatella että on helpompaa pärjätä kehitysmaalaistuvassa ja turvattomammassa yhteiskunnassa ilman huolta jälkeläisistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MEETOO-vouhotus tappaa kaiken "hauskan"...ei ihmekään että syntyvyys on romahtanut

Meetoo on globalismia ei muuta.

Aa niin joo naisten r aiskailu on se mikä tekee elämästä hauskaa. Onkohan naistenkin mielestä?

Metoo:ssa ei ollut kyse raiskauksista, vaan naisten kuvitelmista, että heitä ahdisteltaisiin, kun eivät osaa itse käyttäytyä inhimillisesti ja kunnioittavasti toisia kohtaan.

Kirjaimellisesti kyse raiskauksista ja häirinnästä.

Niiden volyymilla mitattuna Weisteinillähän pitäisi olla tuhatmäärin perheitä ja pellavapäisiä lapsia, koska ukkohan on kruunaamaton MeToo-kuningas. Mutta kun häiri

Onko meidän lain valvonta ja tuomioistuin sitten keksineet näitä päästään ja tuominnut syyttömiä miehiä ikävästi vankilaan? Yhtään naista ei ole koskaan raizkattu Suomessa?

Se nytkin lehdissä ollut teinitytön raizkaus ja tapp0tuomiokin oli ihan vaan keksitty juttu.

Kylläpä media valehtelee :(

Tämä on monisyinen asia. On heitä jotka eivät saa lapsia vaikka toivovat saavansa. On pitkäaikainen parisuhde ym. 

Myös heitä jotka eivät halua.

Lapsettomuus on myös yleistyvät. Erinäisistä syistä.

Joskus, kun elettiin agraariyhteiskunnassa, maailmaa oli helppo ymmärtää ja jäsentää ja huomata se oma paikkansa siinä. Oli nimenomaan ne miesten työt ja naisten työt. Mies oli ainakin tietyiltä osin perheen pää. Siinä pienessä yhteisössä mieskin tiesi sen oman paikkansa ja sen, miten toimitaan. Oli selviö ryhtyä perheelliseksi ja hankkia vaimo ja lapsia. Asiaa ei edes kyseenalaistettu. Lapsista lisäksi oli apua talon töissä ja mieskin tiesi, kuka hänestä huolehtii vanhana vaarina.

Maailma ylipäänsä oli selkeämmin hahmotettavissa.

Nykyään suomalainen mies on hukassa. Enää ei ole mitään miesten töitä. On kuristavia palkkatöitä, joissa vaaditaan tehokkuutta ja tuloksia, sekä kotitöitä, jotka mieheltä sujuvat, mutta nainen tietää aina paremmin koska ne pitää tehdä ja miten ne tulee tehdä. Joka puolella pompotetaan.

Ei ole mitään perinteistä miehen roolia enää. On vain kaikenlaisia mielikuvia ja naisten epärealistisia odotuksia, joihin mies ei oikein osaa vastata - tai sitten mies ei koe järjelliseksi edes yrittää, kun kohtuuttoman panostuksen palkaksi saa todennäköisesti vain paskaa niskaan.

Maailman tila ja ihan suomalaisten päättäjienkin sekoilu näyttäytyy sellaisena soopana, ettei se mitenkään innosta hankkimaan jälkikasvua. Naiset hormoonihuuruissaan pystyvät tämän kaiken ilmeisesti ohittamaan, mutta rationaalisesti ajattelevalle miehelle se ei ainakaan mitään kannustinta lasten tekoon muodosta.

Työelämässä korostuvat koko ajan enemmän vuokratyö ja erilaiset pätkätyöt. Mies miettii, kannattaako epävarmaan maailmaan ja vielä epävarmempaan henkilökohtaiseen tulopolitiikkaan kytkeä vielä vaimon ja lastenkin elatus ja materiaalinen hyvinvointi. Varsinkin, kun naisille ei tunnetusti mikään riitä ja toisaalta alakouluiästä alkaen lapsilla on hienot mahdollisuudet uhriutua muiden perheiden uusista autoista, hienoista asunnoista, pleikkareista, peleistä, harrastuksista, vaatteista, lomamatkoista ja muusta tavarasta, jota vielä joka tuutista mainostetaan avaimena onneen.

Perheellinen mies, selviydyttyään työelämän ja perheen ristipaineesta jotenkuten eläkkeelle, kuolee joko sydänkohtaukseen tai päätyy makaamaan paskavaipoissa johonkin hoitokotiin. Lapsista ei ole edes tässä kohtaa mitään hyötyä enää nykypäivänä, leuhottavat ympäri maailmaa nenä kiinni älylaitteessa.

Ylipäänsä nuori suomalainen mies ehkä kysyy kysymystä: MIKSI?

Miksi minä hankkisin lapsia? Mitä hyötyä siitä minulle on?

Jos siitä jotain emotionaalista saakin, niin asiaa täytyy kuitenkin puntaroida vaakakupissa hyöty vs. haitta.

Näyttäisi siltä, että tämän päivän yhteiskunnassa mies ei saa sitä vaakaa enää kääntymään plussan puolelle. Helvetinmoinen vastuu pienten ihmistaimien fyysisestä ja henkisestä kehityksestä, järkyttävä rahanmeno, ajankäytön monimutkaistuminen, omien yöunien ja hermojen menetys jatkuvassa metelissä/ yöheräämisissä ja vielä kerran vastuu, huoli ja murhe sen kasvaneenkin lapsen pärjäämisestä maailmaalla. Sitä siinä ainakin saa loppuelämäkseen.

Moni lasta haluava nainenhan taas ei ole välttämättä moista puntarointia koskaan käynytkään koska hormoonit ja vauvakuume.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteen alussa ja aikana on puhuttu moneen kertaan tulevaisuudesta. Tarkoituksena oli muuttaa saman katon alle, kihloihin, naimisiin ja lapsia. Kolmea ensimmäistä ei ole tapahtunut, ja nyt mies haluaisi lapsen. Kun kysyin noista kolmesta ensimmäisestä asiasta, vastauksena oli hiljaisuus.

Ei varmaan tarvitse kertoa, että en ole tekemässä lasta ihmisen kanssa, jonka sitoutumisen taso on tällä tasolla.

Itselläni samanlainen kokemus. Mies olisi halunnut lapsia vaikka useamminkin mutta tyttöystävästatuksella ja naimisiin ei avioehdonkaan kanssa halunnut. 

 

Ajattelin, että kiva, aloitus otti tulta alleen mutta voisiko nuo Venäjä-aiheiset postaajat poistaa ja estää ylläpidon taholta? Ainakin tämä aloitukseni ei ole mitään propagandaa vaan avautumista oman deittailuelämäni haasteista ja toistuvista teemoista. Ap

Monella miehellä on aivan käsittämätön logiikka tässä asiassa! Naimisiin meneminen sitoo aivan järkyttävän paljon :((( Mutta lapsi, toinen ihminen loppuelämäksi naisen kanssa, ei sido yhtään :) Naimisissa oleminen on mystisesti jokin ikuisuusprojekti ja sitoo siihen naiseen kuolemaan saakka, mutta lapsi on sellainen kiva harrastus, joka ei sido edes eron jälkeen lapsen äitin sitä miestä millään tavalla.

Erota voi, asunnon voi myydä, mutta lasta ei voi jälkiabortoida. Mutta ei haittaa, se ei ole kuin kuolemaan asti kestävä sitoomus, toisin kuin kamala avioliitto, josta pääsee eroon ilman jälkiä vaikka häiden jälkeisenä aamuna.

Veikkaan, että näiden miesten kohdalla se nainen on ihan kiva ja lapsi sen kanssa myös ihan kiva, sehän on sen naisen projekti anyway eikös niin? Mutta en kyllä sitoudu tähän naiseen, ei ole sen arvoinen, mitä se kertoo minusta, että vein vihille tällaisen naisen?

Vierailija kirjoitti:

Älä lannistu, kyllä niitä lapsia haluavia miehiä on olemassa. Sun kohdalle on vain sattunut tuollaisia vätyksiä. 

Onko ihminen siis vätys jos ei halua lapsia?

#109 Anteeksi kirjoitusvirhe.  ... on myös yleistynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla päinvastainen kokemus. Kaikki miehet haluavat lapsia vaikka ensin puhuvat muuta. Eli sanovat sen minkä haluan kuulla, sillä en halua lapsia. Ei ikinä lapsia todellakaan muuttuu muutamassa kuukaudessa muotoon ehdottomasti lapsia ja mieluiten pian.

Ne vaan haluaa varmistaa, että pääsevät sinusta eroon ajallaan "koska arvot ei kohtaa".

No, yllättävän kauan ovat ruikuttaneet perään silti eron jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Mihin niitä lapsia tarvitaan? Tiedän tiedän että veronmaksajiksi ja silloin tarvitsija on lähinnä valtio. Ennen lapsia tarvittiin henkilökohtaisista syistä kuten tilan jatkajiksi, toimeentulon turvaksi vanhuuden varalle, apukäsiksi, omaisuuden perijöiksi jnejne. Elämä jatkuu vaikka itse ei lapsia saisikaan. 

Onneksi sain puolisoni kanssa kaksi ihanaa lasta. Siksi lapsia halutaan, että he tuovat mukanaan rakkautta. Olisin jäänyt paljosta vaille, jos elämässäni ei olisi omia lapsia, vaan "vain" kumppanin lapsia, lemmikkieläimiä jne. Saan heiltä rakkautta, ja ennen kaikkea saan antaa heille rakkautta, ja ylipäätään kaikkea hyvää, mitä elämä tarjoaa.

Vähän pateettinen loppu Aaro Hellaakosken klassikkorunosta, mutta kertoo silti olennaisen vanhemmaksi tulosta:

Sinä paljon vaadit Ja paljon saat

Sinä siunaat kättemme toukomaat.

Nyt vasta ne tähkän kantaa:

Sinä annat meidän antaa.

M43

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin niitä lapsia tarvitaan? Tiedän tiedän että veronmaksajiksi ja silloin tarvitsija on lähinnä valtio. Ennen lapsia tarvittiin henkilökohtaisista syistä kuten tilan jatkajiksi, toimeentulon turvaksi vanhuuden varalle, apukäsiksi, omaisuuden perijöiksi jnejne. Elämä jatkuu vaikka itse ei lapsia saisikaan. 

Niin että mitä....keijukaisetko ne nykyään meidän eläkkeet maksaa vai ketkä?

Syntyvyyskeskusteluissa ja puheissa toistuu ns huoltosuhteen heikkeneminen. Usein lapsettomat vedetään niihin mukaan. Synnyttämistä tai äitiyttä tuputetaan pakollisena, koska eläkkeet. Vaikka oikeasti huoltosuhteen pelastamiseen tarvitaan ihan toisenlaisia toimia ja poliittisia ratkaisuja.

Vierailija kirjoitti:

Joskus, kun elettiin agraariyhteiskunnassa, maailmaa oli helppo ymmärtää ja jäsentää ja huomata se oma paikkansa siinä. Oli nimenomaan ne miesten työt ja naisten työt. Mies oli ainakin tietyiltä osin perheen pää. Siinä pienessä yhteisössä mieskin tiesi sen oman paikkansa ja sen, miten toimitaan. Oli selviö ryhtyä perheelliseksi ja hankkia vaimo ja lapsia. Asiaa ei edes kyseenalaistettu. Lapsista lisäksi oli apua talon töissä ja mieskin tiesi, kuka hänestä huolehtii vanhana vaarina.

Maailma ylipäänsä oli selkeämmin hahmotettavissa.

Nykyään suomalainen mies on hukassa. Enää ei ole mitään miesten töitä. On kuristavia palkkatöitä, joissa vaaditaan tehokkuutta ja tuloksia, sekä kotitöitä, jotka mieheltä sujuvat, mutta nainen tietää aina paremmin koska ne pitää tehdä ja miten ne tulee tehdä. Joka puolella pompotetaan.

Ei ole mitään perinteistä miehen roolia enää. On vain kaikenlaisia mielikuvia ja naisten ep

Jos miehelle naisen epärealistinen odotus on, että mies isänä osallistuu lapsensa hoitoon ja kasvattamiseen, sekä kodinsa ylläpitoon siivoamalla ja laittamalla ruokaa siinä missä nainenkin, niin kyseessä ei ole mies vaan teini, joka etsii itselleen uutta äitiä. Teini- ja vauvamiesten kanssa ei pidä lisääntyä, nainen saa siinä kaksi lasta kerralla eli sen tuoreen vauvan ja vauvaksi taantuneen aikuisen miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteen alussa ja aikana on puhuttu moneen kertaan tulevaisuudesta. Tarkoituksena oli muuttaa saman katon alle, kihloihin, naimisiin ja lapsia. Kolmea ensimmäistä ei ole tapahtunut, ja nyt mies haluaisi lapsen. Kun kysyin noista kolmesta ensimmäisestä asiasta, vastauksena oli hiljaisuus.

Ei varmaan tarvitse kertoa, että en ole tekemässä lasta ihmisen kanssa, jonka sitoutumisen taso on tällä tasolla.

Itselläni samanlainen kokemus. Mies olisi halunnut lapsia vaikka useamminkin mutta tyttöystävästatuksella ja naimisiin ei avioehdonkaan kanssa halunnut. 

 

Ajattelin, että kiva, aloitus otti tulta alleen mutta voisiko nuo Venäjä-aiheiset postaajat poistaa ja estää ylläpidon taholta? Ainakin tämä aloitukseni ei ole mitään propagandaa vaan avautumista oman deittailuelämäni haasteista ja toistuvista tee

Tämähän on vähän kuin "Otatko murtuneen varpaan vai leikataanko jalka pois?"

Mies pohtii, että no juma, en tosiaankaan halua murtunutta varvasta, sen kanssa on kamalaa elää ja siitä ei kuitenkaan pääse koskaan eroon. Otan mieluummin sen jalan amputaation, se on sellainen hetkellinen juttu vaan eikä vaikuta loppuelämään millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin niitä lapsia tarvitaan? Tiedän tiedän että veronmaksajiksi ja silloin tarvitsija on lähinnä valtio. Ennen lapsia tarvittiin henkilökohtaisista syistä kuten tilan jatkajiksi, toimeentulon turvaksi vanhuuden varalle, apukäsiksi, omaisuuden perijöiksi jnejne. Elämä jatkuu vaikka itse ei lapsia saisikaan. 

Onneksi sain puolisoni kanssa kaksi ihanaa lasta. Siksi lapsia halutaan, että he tuovat mukanaan rakkautta. Olisin jäänyt paljosta vaille, jos elämässäni ei olisi omia lapsia, vaan "vain" kumppanin lapsia, lemmikkieläimiä jne. Saan heiltä rakkautta, ja ennen kaikkea saan antaa heille rakkautta, ja ylipäätään kaikkea hyvää, mitä elämä tarjoaa.

Vähän pateettinen loppu Aaro Hellaakosken klassikkorunosta, mutta kertoo silti olennaisen vanhemmaksi tulosta:

Sinä paljon vaadit Ja paljon saat

Sinä siunaat kättemme toukomaat.

Nyt

Eli lapsia tehdään silkkaa itsekyyttä tyydyttämään niitä omia narsistisia tarpeita. Tyydyttämään läheisyyden kaipuuta, poistamaan yksinäisyyyttä, jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin niitä lapsia tarvitaan? Tiedän tiedän että veronmaksajiksi ja silloin tarvitsija on lähinnä valtio. Ennen lapsia tarvittiin henkilökohtaisista syistä kuten tilan jatkajiksi, toimeentulon turvaksi vanhuuden varalle, apukäsiksi, omaisuuden perijöiksi jnejne. Elämä jatkuu vaikka itse ei lapsia saisikaan. 

Niin että mitä....keijukaisetko ne nykyään meidän eläkkeet maksaa vai ketkä?

Syntyvyyskeskusteluissa ja puheissa toistuu ns huoltosuhteen heikkeneminen. Usein lapsettomat vedetään niihin mukaan. Synnyttämistä tai äitiyttä tuputetaan pakollisena, koska eläkkeet. Vaikka oikeasti huoltosuhteen pelastamiseen tarvitaan ihan toisenlaisia toimia ja poliittisia ratkaisuja.

Synnytyssairaaloiden alasajo ja synnyttynäiden naisten kohtelu osastolla eivät ainakaan lisää kenenkään haluja hankkia lapsia.

Uutisissakin sairaalan ulkopuolella syntyneitä lapsia lähinnä ihmetellään silleen hauskasti, että ohhoh, vai taksiin/takapenkille/ojanpenkalle/huoltamon lattialle se lapsi sitten tupsahti! Olipas hassu juttu! Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että lähin synnytyssairaala on 1-5h ajomatkan päässä ja sairaalaan ei oteta mielellään, kun ei ole tilaa, vaan käännytetään synnyttävä nainen tutkimatta ovelta, että ei sua mikään vielä vaivaa, mene kotiin.

Ymmärtäisin keskustelun sävyn, jos suomessa olisi pakko lisääntyä. Asia kun on ihan jokaisen oma ja vapaaehtoinen valinta, niin lisääntyjät lisääntykööt ja parempi varmasti on että ne ketkä eivät pidä lapsista, ei lisäänny. Niitä lapsia, kenestä kukaan ei välitä on suomessakin ihan liikaa, vaikka luulisi että ei ole, koska oma ja vapaaehtoinen juttu.

Jokainen tietää että lisääntyminen on helpoin ja varmin tapa pilata elämänsä, niin asiaa kannattaa miettiä ainakin kaksi kertaa.