Oliko sinulla ihana äiti?
Kommentit (46)
No ei oikeestaan. Mut ei se hänen syynsä ole, kaikki meistä on keskeneräisiä ja vajavaisia, joskus niistä syntyvät yhdustelmät on parempia ja joskus huonompia.
Ei. Äitini sanoi hyvin usein että me lapset olemme pilanneet hänen elämänsä, uransa, ulkonäkönsä ja terveytensä. Antoi muutenkin ymmärtää että äitiys on kamalinta mitä naiselle voi tapahtua, joten olenkin itse vapaaehtoisesti lapseton.
Ei, kun nyt kerran kysyt. Miks kysyt?
Kyllä oli ja isä myös. Molemmat ovat kuolleet jo kaksikymmentä vuotta sitten mutta vanhempien rakkaus tuntuu vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on maailman paras äiti.
Niin mullakin 🥰
Oli. Valitettavasti tajusin sen vasta aikuisena.
Ei. Äiti on ollut aina etäinen, kylmäkiskoinen ja tyytymätön muhun, olisi pitänyt olla pienempi, sievempi, hiljaisempi, tyttömäisempi, poissa silmistä, vaivattomampi.
7 vuotta nuorempi siskoni oli juuri tätä mitä äiti musta toivoi. Oli sitten parempi keskittyä häneen ja mä jäin taustahenkilöksi ja pakolliseksi pahaksi ja ärsyttäväksi kulueräksi.
Itsenäistyin aika nopeasti, eikä äitini jäänyt ikävöimään perääni. Mulla oli joskus nuorena epävarmana äitinä ikävä omaa äitiäni. Mutta ei äitiä silloinkaan kiinnostanut. Ja lopulta päätin, että pärjään hienosti ilman häntäkin ja omapahan on menetyksensä jos ei halua olla tekemisissä mun tai lasteni kanssa. Omat lapset on kohta aikuisia kaikki, mummia eivät juuri tunne.
Ei ollut eikä isäkään. He olivat tunnevammaisia ja minusta tuli samanlainen.
Minulla on maailman huonoin äiti: väkivaltainen draamakuningatar joka ei hoitanut omia lapsiaan (lastenlapsista puhumattakaan), vihasi isääni ja ruoanlaittoa ja työtään ja anoppiaan ja omaa äitiään ja minua.
Isä ja äiti erosivat 50-luvulla. Näin joskus äidin.
Äitiäni kiinnosti kaikki muu paitsi lapsensa, kun olin pieni. Kuusivuotiaasta asti toimin lähinnä kotiapulaisena hänelle. Nyt sitten vanhoilla päivillään yli-innokas (yliutelias) asioideni suhteen.
Ei ollut. Narsistinen ja tunnekylmä. Olen kuitenkin antanut hänelle anteeksi koska hänellä oli kova elämä. Enemmänkin suru hänen puolestaan.
Mulla on. On edelleen hengissä ja ikäisekseen hyvässä kunnossa. 75 ikää nykyään ja käy marjametsällä ihan virkeänä.
Minä taas olen ihan epäonnistunut elämässäni. Tuntuu, että kaikki menee päin h.lvettiä.
Ei, on täys persereikä..ihmispaska.jäte, jätös.
Ei. Äitini pilasi minun elämän. Paska lapsuus, en olisi halunnut syntyä tähän maailmaan. Koko elämä yhtä kärsimystä.
Minulla on ihana äiti ja ihana isä. Joskus ärsyttävät mutta kyllä he hyviä ihmisiä ja hyviä vanhempia ovat. Rakastan molempia kovasti. 😊
No mun äiti on ihan mukava joskus.