Oliko sinulla ihana äiti?

Mielenterveysongelmainen, juoksi miesten perässä, sai raivokohtauksia, tukisti, löi, haukkui. Manipuloiva marttyyri. Sain vihdoin katkaistua välit tuohon myrkylliseen synnyttäjääni.

Ei erityisen ihana mutta ihan kelvollinen. Isä taas oli ihana.

Oli Ikävä joka päivä. 

Sekä äiti että isä olivat rakkaita ja maailman parhaita minulle. Ovat kuolleet jo kauan sitten mutta tekisin mitä tahansa, että saisin vielä kerran halata heitä.

Oli ihana, lempeä ja rakastava. Ikävä on äitiä. 

Ei valitettavasti. Hyvin ristiriitainen, puhuu yhtä ja tekee toista. Käskyttävä, kaikkea halveksiva ja kontrolloiva. Kaikkea kohtaan hyvin epäempaattinen ja syyllistävä mutta vaatii itselleen empatiaa ja ymmärrystä. Ei tarvitse ketään eikä mitään mutta riippuu lapsissaan. Täysin sokea omalle käytökselleen. 

Miksipä kukaan olisi tarkoituksella huono äiti.

Ei. Äitini on täysin minäminä -tyyppi. Hänen oma etunsa tulee aina ensimmäisenä. En ymmärrä, miksi edes teki kaksi lasta, ehkä palvomaan itseään ja olemme hänell niitä, joita voi haukkua ja tuntea ylemmyyttä rinnallamme. 

Oli ja ei, äitikin on vaan ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Miksipä kukaan olisi tarkoituksella huono äiti.

Valitettavasti moni on. Kostaa lapsilleen omat väärät valintansa.

Vierailija kirjoitti:

 

Oli ja ei, äitikin on vaan ihminen.

Ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ihana äiti ja ihana isä. Joskus ärsyttävät mutta kyllä he hyviä ihmisiä ja hyviä vanhempia ovat. Rakastan molempia kovasti. 😊

Miksi rakastat heitä? Siksikö että he rakastavat sinua? Mutta kun vanhemmat eivät rakasta lapsiaan, täytyykö lasten silti rakastaa vanhempiaan?

Vierailija kirjoitti:

Oli ihana, lempeä ja rakastava. Ikävä on äitiä. 

Eikö hän olisi saanut kuolla?

Nalkuttaja, eipä nalkuta enää.

Ihan hirveä hän on, edelleen. Isäni kuoleman jälkeen alkoi miehissä kulkeminen. Minä en ollut mitään, mlkkua piti vaan saada. Nyt muistisairasta ukkoa hoitaa ja toivottavasti elämäänsä miettii. Yli kymmeneen vuoteen en ole nähnyt.

Minulla oli aivan ihana äiti.  Itse asiassa molemmat vanhemmat, parempia en olisi voinut toivoa.  Nyt ovat molemmat jo poissa, mielessä kiitollisuus ja haikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksipä kukaan olisi tarkoituksella huono äiti.

Valitettavasti moni on. Kostaa lapsilleen omat väärät valintansa.

He ovat vain kostonhimoisia ja katkeria. Muuten olisivat varmasti hyviä.

Enpä nyt sanoisi. Pikkuveljeni oli aina hänelle tärkein ja teki sen hyvinkin selväksi.

Oma äitini on täydellinen äitini. Olisin toivonut lämpöä lisää ja kiinnostustakin enemmän minuun lapsena mutta kaikki eivät ole samanlaisia. En kuitenkaan olisi ketään muuta äitiä valinnut tilalle, arvostuksella vain muita kohtaan. 

Ei. Miten niin? On hän ollut parhaimmillaan ihan OK, mutta nyt, muistisairaana vanhuksena ei edes sitä.