Nainen kertoi vasta 3. tapaamisella, että hänellä on lapsi
Tapasin kaverin syntymäpäiväjuhlissa erään mukavan naisen. Ollaan tavattu kolme kertaa ja vasta viimeisimmällä tapaamisella hän kertoi, että hän on 6-vuotiaan lapsen äiti. Hänellä on siis yhteishuoltajuus lapsen isän kanssa vuoroviikoin. Kun kysyin, että miten hän ei aikaisemmin tätä asiaa maininnut, vastasi hän, että ei hän vaan kokenut tarpeelliseksi kertoa lapsesta.
Siis miten niin muka ei kokenut tarpeelliseksi kertoa, että hänellä on lapsi?
Itselläni ei ole lapsia enkä oikeastaan pidä lapsista.
Kommentit (473)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on 100% white trash -valtio nimenomaan yksinhuoltajien takia.
Ilmeisesti on TÄYSIN naisen vika, jos yksinhuoltajaksi päätyy.
Nää naisvihamiehet tykkäävät unohtaa sen tosiasian, et jokaisella lapsella on myös isä.
Missä lukee että kommentoija tarkoittaa yksinhuoltajilla pelkästään naisia? Miksi oletatte yleensäkin että yh on nainen?
Vierailija kirjoitti:
"En ymmärrä. Miksi minun pitäisi heti alkuun kertoa että minähän en sitten muuten lapsista tykkää enkä niitä arkeeni halua kun toinen voi itsestään kertoessaan kertoa noinkin olennaisen asian?"
Jos kerran tämä lapsiasia on sinulle niin merkittävä, että aikasi tuhlaantuu lapsellisen seurassa. Siksi. Sinun ei tarvitse tuhlata omaa aikaasi, eikä toisen aikaa.
Miksi kuvittelet muiden olevan ajatusten lukijoita? Heidän pitäisi ymmärtää sinulle tärkeät speksit ilman, että kerrot niistä.
Koska mielestäni olisi outoa vain tokaista tuollainen asia. Miten sen saisi ujutettua mukavasti keskusteluun? Ei mitenkään. Toisin kuin sen jos niitä lapsia on. Sekö ei siis ole sille toiselle merkittävä asia kun ei niistä mitään sano?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi ensin kysyä ja puhua kuin kuvitella.
No sitähän mä olen koettanut hokea, että miksi ei voi kertoa näin olennaista asiaa kuin että on vanhempi. Kyllä mäkin kerron että en ole. Nää on treffeillä ihan perusjuttuja. Kerron myös, millä alalla olen, missä kaupungissa asun ja mitä asiat on mulle tärkeitä.
Pointtihan tässä on se, että se lapsellisuus/lapsettomuus ei ole dealbreaker kaikille. Se voi olla sinulle, mutta ei kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vaikea on ymmärtää, että kolmannella kerralla jompikumpi voi jo kuvitella, että tavoitteena on parisuhde ennemmin tai myöhemmin? Aloituksesta ei ainakaan ilmennyt, että oltiin seksisuhteen perässä.
Kyllä ärsyttäisi olla vaarassa ihastua ihmiseen ja sitten kuulla, että on tavannut hänet jo kaksi kertaa ihan turhaan, kun neljättä kertaa ei tule.Hui kauhea, pari tuntia elämästä meni ihan haaskuun. Miksei noista omista ajatuksista sitten voi puhua?
Kuinka niin ei voi? Kyllähän mä puhun.
Eikä ole kyse "parin tunnin haaskuusta". Tapaamisiin liittyy tunnetasolla kivaa jännitystä, kihelmöintiä, pohtimista, uskaltamista, itsensä avoimin mielin pitämistä jne, kyllä tapailu on paljon muutakin kuin tunti aikaa ja vitonen kahviin ja pullaan. Ei mua kiinnosta käydä tunnetasolla tuollaista läpi ihan väärien ihmisten kanssa, kun oikeampiakin olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se iso ja olennainen tieto ja yhtälailla sekä miesten että naisten täytyisi kertoa siitä, jos heillä on lapsia. Kun tapasin mieheni, puhuimme aiheesta jo ensimmäisellä kohtaamisella puolella tunnin sisään, kummallakin siis oli lapsia. Jos olisin lapseton ja kolmansilla treffeillä paljastuisi, että miehellä onkin lapsia, niin se olisi ihan käsittämätön juttu ja turn off.
IHan on pakko kysyä, että jos se on niin olennainen tieto, niin miksi ihmeessä sitä ei voi sitten kysyä? Ihan siellä ensimmäisillä treffeillä, tai vaikka ennen niitä ihan avata se oma suu ja sieltä päästää seuraavat sanat: ONKO SINULLA LAPSIA?
Noin, ei ole kovin vaikeaa.<
Treffikeskustelut on vähän eri asia, kuin satunnainen kahvipöytätuttavuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi ensin kysyä ja puhua kuin kuvitella.
No sitähän mä olen koettanut hokea, että miksi ei voi kertoa näin olennaista asiaa kuin että on vanhempi. Kyllä mäkin kerron että en ole. Nää on treffeillä ihan perusjuttuja. Kerron myös, millä alalla olen, missä kaupungissa asun ja mitä asiat on mulle tärkeitä.
Pointtihan tässä on se, että se lapsellisuus/lapsettomuus ei ole dealbreaker kaikille. Se voi olla sinulle, mutta ei kaikille.
Nimenomaan, ei ole kaikille, mutta joillekuille on, onhan se valtava elämään vaikuttava asia. Miksi KUKAAN haluaisi tapailla jotakuta, jonka kanssa ei ole yhtään smaalla sivulla tällaisessa merkittävässä asiassa? Ymmärrän seksisuhteet erikseen, mutta jos siis puhutaan tapailusta, jonka ajatellaan mahdollisesti etenevän parisuhteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika petollinen nainen. En tapailisi enempää. Ainakin mulle olisi kauhistus, jos mies jättäisi kertomatta, että sillä on jo lapsi tai lapsia.
Lapselliselle lapset on pääasia. He haluavat itsekkäästi myös parisuhdeviritelmän. Mutta heillä pelin henki on tyyppiä "mun ja mun lasten ehdoilla mennään, ota tai jätä". Lisäksi arjessa pyörii ex tai useampi. Kuulostaako houkuttelevalta?
On todellakin parasta että eronneet ja karanneet joiden jaloissa pyörii penskojakin yrittävät uusia viritelmiä keskenään. Voihan joku lapsetonkin tuohon myllyyn lähteä, mutta useampi.
Tämäpä! Hyvin kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole aina treffeillä tai muutenkaan puheissani kertonut lapsistani. Mitä sitten?
Ois kyllä hirveää tapailla ihmistä, joka salaisi että suhteen vakavoituessa sitä päätyisi mahdolliseksi vanhempipuoleksi lapselle.
Tiedoksi, muutama deitti ei ole suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi ensin kysyä ja puhua kuin kuvitella.
No sitähän mä olen koettanut hokea, että miksi ei voi kertoa näin olennaista asiaa kuin että on vanhempi. Kyllä mäkin kerron että en ole. Nää on treffeillä ihan perusjuttuja. Kerron myös, millä alalla olen, missä kaupungissa asun ja mitä asiat on mulle tärkeitä.
Pointtihan tässä on se, että se lapsellisuus/lapsettomuus ei ole dealbreaker kaikille. Se voi olla sinulle, mutta ei kaikille.
Ei olekaan, mutta tärkeä asia se on silti kun suhdetta mietitään.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on 100% white trash -valtio nimenomaan yksinhuoltajien takia.
Ilmeisesti on TÄYSIN naisen vika, jos yksinhuoltajaksi päätyy.
Nää naisvihamiehet tykkäävät unohtaa sen tosiasian, et jokaisella lapsella on myös isä.
Missä lukee että kommentoija tarkoittaa yksinhuoltajilla pelkästään naisia? Miksi oletatte yleensäkin että yh on nainen?
"Näinhän se on että sinkkuäidit eivät etsi kumppania vaan aisuria, hovikuskia tai lastenhoitajaa.
Ja sitten nämä tykkäilee lapsettomista miehistä tinderissä kuin olisivat joitakin palkintoja. Naurettavaa.
Todella kaunis sinkkuäiti sitten voikin olla asia erikseen."
Tämän perusteella oletin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole aina treffeillä tai muutenkaan puheissani kertonut lapsistani. Mitä sitten?
Ois kyllä hirveää tapailla ihmistä, joka salaisi että suhteen vakavoituessa sitä päätyisi mahdolliseksi vanhempipuoleksi lapselle.
Tiedoksi, muutama deitti ei ole suhde.
Oon nyt vissiin kuudelle inttäjälle vastannut tähän samaan että en ole väittänytkään että olisi. Kyllähän tuon voi ymmärtää väärin jos todella haluaa, mutta aikuisten keskustelussa ei yleensä pyritä ymmärtämään väärin kaikkea mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika petollinen nainen. En tapailisi enempää. Ainakin mulle olisi kauhistus, jos mies jättäisi kertomatta, että sillä on jo lapsi tai lapsia.
Lapselliselle lapset on pääasia. He haluavat itsekkäästi myös parisuhdeviritelmän. Mutta heillä pelin henki on tyyppiä "mun ja mun lasten ehdoilla mennään, ota tai jätä". Lisäksi arjessa pyörii ex tai useampi. Kuulostaako houkuttelevalta?
On todellakin parasta että eronneet ja karanneet joiden jaloissa pyörii penskojakin yrittävät uusia viritelmiä keskenään. Voihan joku lapsetonkin tuohon myllyyn lähteä, mutta useampi.
Ja lapsettomien parisuhdeviritelmät ovat sit täysin epäitsekkäitä?
Jos vielä uutta miestä haluaisin, mielestäni hänen lasten tulisi olla hänelle prioriteetti ykkönen. Silloin tietäisin, että arvot ovat kohdallaan. Näin tulee olla myös naisilla.
Vierailija kirjoitti:
"En ymmärrä. Miksi minun pitäisi heti alkuun kertoa että minähän en sitten muuten lapsista tykkää enkä niitä arkeeni halua kun toinen voi itsestään kertoessaan kertoa noinkin olennaisen asian?"
Jos kerran tämä lapsiasia on sinulle niin merkittävä, että aikasi tuhlaantuu lapsellisen seurassa. Siksi. Sinun ei tarvitse tuhlata omaa aikaasi, eikä toisen aikaa.
Miksi kuvittelet muiden olevan ajatusten lukijoita? Heidän pitäisi ymmärtää sinulle tärkeät speksit ilman, että kerrot niistä.
Mitä sanot jos treffeillä tapaamasi mies paukauttaisi, että en muuten halua lapsia. Veikkaan, että toisia treffejä ei tulisi koska ajattelisit miehen etenevän liian nopeasti. Mieshän jo nyt ajattelee parisuhdetta kun tuollaista puhuu. Sinun on helpompi sanoa vaikka, että viime viikolla oli kiva käydä kahvilassa samalla kun kävimme ostamassa lapselle kengät tms.
Onko olemassa jokin kirjoittamaton sääntö, että lapselliset miehet/naiset eivät saa osoittaa kiinnostustaan tai antaa mahdollisuutta lapsettomille miehille/naisille?
Vaikkapa nyt sitten siellä Tinderissä. Miehet eivät näin koskaan tee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika petollinen nainen. En tapailisi enempää. Ainakin mulle olisi kauhistus, jos mies jättäisi kertomatta, että sillä on jo lapsi tai lapsia.
Lapselliselle lapset on pääasia. He haluavat itsekkäästi myös parisuhdeviritelmän. Mutta heillä pelin henki on tyyppiä "mun ja mun lasten ehdoilla mennään, ota tai jätä". Lisäksi arjessa pyörii ex tai useampi. Kuulostaako houkuttelevalta?
On todellakin parasta että eronneet ja karanneet joiden jaloissa pyörii penskojakin yrittävät uusia viritelmiä keskenään. Voihan joku lapsetonkin tuohon myllyyn lähteä, mutta useampi.
Tämäpä! Hyvin kirjoitettu.
Näistä pääseekin sitten sujuvasti niihin sun lapset mun lapset ja meidän lapset kuvioihin. Yhden isä ei ole tekemisissä toisella äiti sotkeutuu joka asiaan ja kolmannella on vaikeuksia sopeutua koko tilanteeseen. Tähän soppaan vielä pari yhteistä lasta kadehtimaan kun yksi sisarpuoli saa toiselta vanhemmaltaan kaiken mitä haluaa jne. Aivan sekopäistä touhua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole aina treffeillä tai muutenkaan puheissani kertonut lapsistani. Mitä sitten?
Ois kyllä hirveää tapailla ihmistä, joka salaisi että suhteen vakavoituessa sitä päätyisi mahdolliseksi vanhempipuoleksi lapselle.
Kolme tapailukertaa, ja korostan tapailua, ei ole lähelläkään vakavoitumista.
Kuinka vaikea on ymmärtää, että kolmannella kerralla jompikumpi voi jo kuvitella, että tavoitteena on parisuhde ennemmin tai myöhemmin? Aloituksesta ei ainakaan ilmennyt, että oltiin seksisuhteen perässä.
Kyllä ärsyttäisi olla vaarassa ihastua ihmiseen ja sitten kuulla, että on tavannut hänet jo kaksi kertaa ihan turhaan, kun neljättä kertaa ei tule.
Muo ärsyttäis, jos miehelle mun lapset olis ehdoton ei, eikä hän olisi tästä mitään maininnut heti alkuun.
Jos puhuisin lapsista heti alkuun, täällä itkettäis, kun ei ne äidit muusta puhu, kuin lapsistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika petollinen nainen. En tapailisi enempää. Ainakin mulle olisi kauhistus, jos mies jättäisi kertomatta, että sillä on jo lapsi tai lapsia.
Lapselliselle lapset on pääasia. He haluavat itsekkäästi myös parisuhdeviritelmän. Mutta heillä pelin henki on tyyppiä "mun ja mun lasten ehdoilla mennään, ota tai jätä". Lisäksi arjessa pyörii ex tai useampi. Kuulostaako houkuttelevalta?
On todellakin parasta että eronneet ja karanneet joiden jaloissa pyörii penskojakin yrittävät uusia viritelmiä keskenään. Voihan joku lapsetonkin tuohon myllyyn lähteä, mutta useampi.
Ja lapsettomien parisuhdeviritelmät ovat sit täysin epäitsekkäitä?
Jos vielä uutta miestä haluaisin, mielestäni hänen lasten tulisi olla hänelle prioriteetti ykkönen. Silloin tietäisin, että ar
SIINÄHÄN seurustelet sitten lapsellisten miesten kanssa ja setvit ja yhteensovitat neljän eri ihmisen lapsia mutta JÄTTÄKÄÄ lapsettomat rauhaan!!!! Pyyhkikää tinderissä vasemmalle ja treffipalstoilla ette laita viestiä/vastaa viesteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole aina treffeillä tai muutenkaan puheissani kertonut lapsistani. Mitä sitten?
Ois kyllä hirveää tapailla ihmistä, joka salaisi että suhteen vakavoituessa sitä päätyisi mahdolliseksi vanhempipuoleksi lapselle.
Ei kaikki ollenkaan näe, että suhde voisi vakavoitua, ennen kuin on jonkin aikaa tapailtu. Ja silloin on ihan sama, kertooko lapsesta vai ei, kun ei kukaan ole lähtökohtaisesti joutumassa lapsen vaikutuspiiriin.
Kaduttaako nyt seksi kuten naisia kaduttaisi vastaavantapaisessa tilanteessa, kun partneri paljastuu kieroilijaksi?
No sitähän mä olen koettanut hokea, että miksi ei voi kertoa näin olennaista asiaa kuin että on vanhempi. Kyllä mäkin kerron että en ole. Nää on treffeillä ihan perusjuttuja. Kerron myös, millä alalla olen, missä kaupungissa asun ja mitä asiat on mulle tärkeitä.