Lue keskustelun säännöt.
Mikä ammatti sopii täysin matemaattisesti lahjattomalle ihmiselle?
30.09.2024 |
Niin, siinäpä se kysymys tulikin. Tunnen itseni todella typeräksi, edes ala-astetasoinen matematiikka ei suju minulta. Älykkyysosamääräni on muutenkin todennäköisesti miinusmerkkisen puolella. Haluaisin kuitenkin opiskella jonkun hyvin työllistävän ammatin ja päästä kiinni työelämään. Hoitoala ei sovi, kokeiltu on amkissa ja 2 kertaa jäänyt kesken lääkelaskujen takia. Lukiota en ole käynyt, joten ehdotuksia töistä, joihin pelkkä amiskoulutus riittää. Rahkeeni eivät riitä korkeakouluopiskeluun.
Olen koulutukseltani lastenohjaaja + koulunkäynninohjaaja, mutta töitä ei näillä tutkinnoilla ainakaan Pohjois-Suomessa saa muuta kuin sijaispätkiä. Hakusessa hyvin työllistävä ala, mutta ei lähihoitajakoulutusta.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivooja kai pääsee ilman koulutusta ei tarvi laskea! Mittakipolla mittaa puhdistusaineet ml ja litrat käytössä.
T. matikka 5 ja luultavasti dyskalkutia
No jos on aivan totaalisen tumpelo numeroiden kanssa, niin ei se pesuaineiden mittaaminen välttämättä onnistu. Pullossa ilmoitetaan, kuinka paljon ainetta laitetaan litraa kohti, ja siitä pitää laskea sille määrälle, mitä on tekemässä. Tosi paljon näkee aivan väärin laimennettuja pesuaineita, kun ihmiset joko eivät osaa laskea, tai sitten eivät edes vaivaudu lukemaan, missä suhteessa pitäisi laimentaa.
Mutta en tiedä, voiko ap oikeasti olla niin osaamaton kuin väittää. Kun käsitys omasta osaamisesta romahtanut iän myötä, niin onko kyse siitä, että se on tullut realistisemmaksi, vai onko amk:ssa epäonnistuminen aiheuttanut uusia virheellisiä kuvitelmia? Vaikea uskoa, että noin sujuvaa tekstiä kirjoit
Emmä ainakaan onnistunut siivoomisessa. Olen saanut viidesti potkut töistä kun yritin siivota.
Sitten on muitakin aloja joista o tullut potkut, kun ei perehdyttääjät osaneet auttaa minua hyväksi.
Nyt olen ollut jo 22 vuotta työtön yhteensä, mutta aina pätkissä pääsen kokeilemaan pari viikkoa ja taas potkut. Ei ole vähälahjaisille töitä tässa maassa, mutta jostain syystä ei haluta meikäläisiä myöskään elättää, vaikka pitäisi elättää myös meidätkin.
Tosi alhaisia on tuet ja rahaa ei tule. Olisi kiva jos saisi rahaa töistä edes tai tukina edes sen verran että saisi syödä terveellisesti.
Tarvittaisi perustulo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No melkein kaikki? Paitsi matikanope.
Vierailija kirjoitti:
Telineasentajaksi pääsee ilman koulutusta, hyvä palkka eikä tarvii laskea kuin neljään.
No se palkka ei aloittelialla ole hyvä,mutta jos sille alalle on rahkeita ja osaa hoitaa hommansa niin palkka kyllä nousee,jos osaa pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs, onko dyskalkulia poissuljettu? Se on ihan oikea oppimisvaikeus, vaikka sitä ei suomalaisessa koulutuksessa haluta myöntää. Ja sitten itketään kun oppilas keskeyttää opinnot (tai aiheuttaa hämminkiä peruskoulussa). Jos pystyt todistamaan paperilla, että kärsit kyseisestä vaivasta, olet oikeutettu koulutuksessa tukitoimiin.
Eri tyyppi täällä. Tuohan se oli itsellänikin. Aikuisena ratkaisin ongelman ostamalla Casion taskulaskinkellon ja asentamalla puhelimeen kunnon taskulaskin-äpin. Nyt arki sujuu. Laskimen riistäminen minulta on sama kuin jos halvaantuneelta ottaisi pyörätuolin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääministeri ja valtiovarainministeri.
Sää oot ilkee...mutta ymmärrän pointin!
Vierailija kirjoitti:
Ap, miten olisi se kampaaja? Toki työllisyysnäkymät eivät oikeasti kovin hohdokkaat ole. Kerroit että olet opiskellut amkissa hoitoalaa, oletan että sairaanhoitajaksi? Olisiko esimerkiksi sosionomin koulutus mahdollinen? Vähemmän matematiikkaa mutta kuitenkin käytännössä hyvin saman tyylistä työtä ilman lääkevastuuta.
Ihan yleisesti lisään tähän ekaan väitteeseen, että kyllä kampaajana voi tienata hyvinkin. Itse tunnen paljon kampaamo- ja kauneusalan yrittäjiä, jotka pärjäävät mukavasti taloudellisesti. Toki työtähän se vaatii, pitää saada asiakaskunta ja osata markkinoida, sekä olla hyvä työssään ja tarvittaessa painaa pitkää päivää.
Itsekin tienasin kauneusalan yrittäjänä vähän toisenlaisia summia kuin nyt palkkatöissä, mutta palo loppui ja en takaisin kaipaa.
Kerron tämän siksi, että tulevat kampaajat eivät lannistu kuvittelemaan, että tulot ovat automaattiisesti huonot, kun näin ei asia ole. 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP tässä. Kiitos kannustavista viesteistä ja hyvistä neuvoista, palaan asiaan jälleen huomenna.
Kaupungin työntekijäksi lapioon nojaulemasn
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihreä poliitikko, jos osaat valehdella.
Noniin, politiikkaläppä alkaa jo riittää. Menkäähän itse kokeilemaan työtä kentälle ja tulkaa sitten takaisin provoamaan. Hohhoi.
Sinä joka kysyit opintomenestystäni muuten: pärjäsin muuten melko keskiverrosti, luetun ymmärtämisessä minulla ei ole ongelmaa. Joku ehdotti kieliopintoja, mutta kielissä en ole myöskään koskaan ollut erityisen lahjakas ja englantiakin puhun ikäisekseni todella huonosti. Koulussa en oikein pärjännyt muissa aineissa kuin äidinkielessä ja humanistissa aineissa, joissa riitti ulkoaopettelu. Lukiota yritin käydä muutaman vuoden, mutta lukiossa alettiin vaatiakin jo syvällisempää ymmärrystä asioista ja omat kykyni eivät ihan lukiotasoisiin opintoihin riittäneet. Yliopisto on siis myöskin täysin poissuljettu vaihtoehto.
"Dyskalkuliatestit" ja muut älykkyystestit minulle on tehty ihan aikuisiällä, niitä ei valitettavasti voi lapsen temperamentilla tai murrosiän alisuoriutumisella selittää. Surkuhupaista on myös se, että valmistauduin noihin tutkimuksiin todella ja koin olevani oikeinkin terävänä, ja lopulta tulokset olivatkin oikein musertavan huonot. Tarkkaavaisuudestanikaan ei herännyt mitään huolta ja keskityin todellakin intensiivisesti tekemääni, tein kaiken silti päin pärsettä.
Kiitos sinulle kampaaja, joka selvitit hieman palkkatasoakin! Saatanpa alkaa tutkia asiaa nyt enemmänkin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noniin, politiikkaläppä alkaa jo riittää. Menkäähän itse kokeilemaan työtä kentälle ja tulkaa sitten takaisin provoamaan. Hohhoi.
Sinä joka kysyit opintomenestystäni muuten: pärjäsin muuten melko keskiverrosti, luetun ymmärtämisessä minulla ei ole ongelmaa. Joku ehdotti kieliopintoja, mutta kielissä en ole myöskään koskaan ollut erityisen lahjakas ja englantiakin puhun ikäisekseni todella huonosti. Koulussa en oikein pärjännyt muissa aineissa kuin äidinkielessä ja humanistissa aineissa, joissa riitti ulkoaopettelu. Lukiota yritin käydä muutaman vuoden, mutta lukiossa alettiin vaatiakin jo syvällisempää ymmärrystä asioista ja omat kykyni eivät ihan lukiotasoisiin opintoihin riittäneet. Yliopisto on siis myöskin täysin poissuljettu vaihtoehto.
"Dyskalkuliatestit" ja muut älykkyystestit minulle on tehty ihan aikuisiällä, niitä ei valitettavasti voi lapsen temperamentilla tai murrosiän alisuoriutumisella selittää. Surkuhupa
Tarkennan vielä vähän. Kun sanot, että "lukiossa alettiin vaatiakin jo syvällisempää ymmärrystä asioista ja omat kykyni eivät ihan lukiotasoisiin opintoihin riittäneet", niin tarkoitatko nimenomaan vaikeuksia humanistisissa aineissa? Jos tarkoitat, niin kuinka suuria nämä vaikeudet olivat? Alussa kaikki aineet voivat tuntua haastavammilta ja yleensä numerot laskevat hieman, ennen kuin uuteen opiskelutapaan tottuu. Sinun ei ehkä ollut mahdollista tottua, jos lukio piti keskeyttää heti alussa matikan takia.
Lukio on nimittäin yleissivistävä koulutus, jolloin siellä ei selviä, jos osa aineista (kuten se matikka) on ihan hepreaa. Yliopistossa voi keskittyä vain yhteen alaan, jossa pärjää paremmin. Voi olla että tarvitsisit valmennuskurssin tai muuta preppausta, tuskin pääsisit ensimmäisellä kerralla pääsykokeista läpi vaan tarvitsisit harjoitusta. Ei silti ole täysin poissuljettu vaihtoehto.
Esimerkiksi jännitys voi vaikuttaa älykkyystesteissä suoriutumiseen, en siis laittaisi niille niin suurta painoarvoa, että tekisin elämänvalintoja sen perusteella. Sinusta ei tule fiksu kuva vain sillä perusteella, että osaat kirjoittaa hyvin, vaan käytät kieltä ja punnitset mahdollisuuksiasi ajattelevaisesti. Onko sinulta siis erikseen selvitetty dyskalkulian ja hahmotushäiriön mahdollisuutta, vai tehty pelkkä yksittäinen älykkyystesti, mistä lannistuit?
Kampaaja ja siivooja kuulostavat myös hyviltä vaihtoehdoilta, jos korkeakoulu ei tunnu omalta jutulta niin noita aloja kannattaa kyllä kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, politiikkaläppä alkaa jo riittää. Menkäähän itse kokeilemaan työtä kentälle ja tulkaa sitten takaisin provoamaan. Hohhoi.
Sinä joka kysyit opintomenestystäni muuten: pärjäsin muuten melko keskiverrosti, luetun ymmärtämisessä minulla ei ole ongelmaa. Joku ehdotti kieliopintoja, mutta kielissä en ole myöskään koskaan ollut erityisen lahjakas ja englantiakin puhun ikäisekseni todella huonosti. Koulussa en oikein pärjännyt muissa aineissa kuin äidinkielessä ja humanistissa aineissa, joissa riitti ulkoaopettelu. Lukiota yritin käydä muutaman vuoden, mutta lukiossa alettiin vaatiakin jo syvällisempää ymmärrystä asioista ja omat kykyni eivät ihan lukiotasoisiin opintoihin riittäneet. Yliopisto on siis myöskin täysin poissuljettu vaihtoehto.
"Dyskalkuliatestit" ja muut älykkyystestit minulle on tehty ihan aikuisiällä, niitä ei valitettavasti voi lapsen temperamentilla tai
Tosin edellinen lisää tähän, että kampaajat ovat usein yksityisyrittäjiä, jolloin opinnoissa todennäköisesti käsitellään yritystaitoja ja mahdollisesti niihin liittyvää matikkaa. Kannattaa selvittää tämä ja mahdolliset helpotukset etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti ainoa mitä jää jäljelle on persupoliitikko. Siinä hommassa ei tarvi muuta osata kuin valehdella hyväuskoisille typeryksille.
Kiiinteistövälittäjä. Jos osaat laskea edes provikkasi myyntihinnasta ja kertoa kohteiden vioista muunneltua totuutta niin muuta ei tarvita. Sopisi persullekin, mutta kun pitää osata myös laskea se provikka.
Liikkeenjohdon konsultti on tuleva ammattisi.
Vierailija kirjoitti:
Vihreä poliitikko, jos osaat valehdella.
Persupoliitikko. Ei osaa laskea, mutta tunnetusti valehtee vihreitäkin, ja jopa kepulaisiakin sujuvammin.
Uran voi aloittaa vaikka julistamalla: lupaan jos minut valitaan, niin huolehdin, että köyhiltä ei leikata!
Itse olen aina ollut lahjakkaampi verbaalisissa ja päättelytehtävissä kuin suoranaisesti matematiikassa. Lukion lyhyen matikan numero taisi olla 6
Päädyin lopulta kuitenkin alalle jossa matemaattista lahjakkuutta tarvitaan keskivertoa enemmän, eli ohjelmistoalalle. Ja arvaappa mitä? Olen pärjännyt reilusti keskivertoa paremmin urallani.
Se mitä luulin heikkoudeksi on itse asiassa vahvuus, koska tällä alalla on ylitarjontaa matemaattisesti lahjakkaista ihmisistä niin vastaavasti kielellisesti ja sosiaalisesti lahjakkaita ja kokonaiskuvaa yli nippelien katsovia ihmisiä on taas keskivertoa vähemmän
Ja ohjelmistoyhtiöissä tarvitaan projektipäälliköitä jotka ymmärtävät asiakkaan liiketoimintaa, päälliköitä joilla on tunneälyä selvitellä ihmisten hr asioita ja johtaa heitä empaattisesti, myyntipäälliköitä ja -johtajia jotka solmivat sulavasti asiakassuhteita asiakkaiden johdon kanssa, sekä liiketoiminnan johtajia joilla on strateginen ote eivätkä jää kiinni yksityiskohtiin..
Sen sijaan että mietit mikä on heikkoutesi niin suosittelen että etsit omat vahvuutesi, ja sitten sellaisen toimialan tai yrityksen missä näistä vahvuuksista on pulaa. hyvä siitä tulee!
Valtiovarainministeri. Ei tarvi osata laskea. Riittää, kun osaa käyttää saksia.
Pikemminkin kuulostaa siltä, että epäonnistumiset matikan kanssa ja luontainen ujous ovat romahduttaneet itsetuntosi epärealistisen huonoksi.
Oliko sinulla vaikeuksia ymmärtää muita asioita kuin lääkelaskuja ja matemaattista puolta? Jos ei, niin kielellisen ilmaisusi perusteella voisi miettiä yliopistoakin. Jos sosiaaliala kiinnostaa, niin esimerkiksi varhaiskasvattaja saattaa olla vaihtoehto (selvitä vaikka ammatinvalintapsykologin kautta, että tarvitseeko opinnoissa laskea mitään).
Entä onko aiempi dyskalkulian testaus täysin luotettava, pitäisikö se kartoittaa uudestaan? Etenkin lapsilla yllättävätkin asiat voivat vaikuttaa lopputulokseen.