Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Hyvän hallinnon kannalta on ongelmallista, että kansainvälisten S1 todistusten myöntäminen on siirretty rivityöntekijöiden hoidettavaksi muiden töiden lomassa. Kela ei rekrytoinut uusia rivityöntekijöitä vaan vanhoilla rivityötekijäresursseilla mentiin. Näillä on ollut kielitaitovaatimuksena suomen kieli ja käytännön ruotsi tai päinvastoin. EU:n lainsäädännön tuntemus ja ESSI järjestelän käyttö englannin kielellä ei onnistu kovin näppäräsi tällä pohjalla. Edes sen huomaaminen, mikä tapaus on tavallista monimutkaisemöi ja vaatii lakimiehen apua on haastavaa. Nämä seisoo ja rutiinihommat menee ohi käsittelyssä. Se on aivan selvä. Yhä useampi monimutkainen tapaus, jossa henkilö on asunut välillä muualla, seisoo monta kuukautta kelassa vaikka S1 todistus pitäisi tulla päivissä tai ainakin parissa viikossa. Koskee myös osittaista kansaneläkettä työeläkkeensä lisäksi saavia, vaikka kansaneläke katkeaakin. Mitä EU:lle raportoidaan käsittelijöiden pätevyysvaatomuksista kun yhteensovittamista kaiken aikaa kehitetään. 

Kelan uuden johtajan Kirsi Varhilan mukaan järjestelmä on liian monimutkainen.

Varhilan visioissa sosiaaliturva yksinkertaistuisi.

Hän sanoo, että esimerkiksi takuu- ja kansaneläkkeen yhdistäminen olisi ”aika näppärä” ajatus. Varhilan mukaan kyse ei olisi kenenkään eläkkeen poistamisesta vaan samankaltaisten tukien käsittelemisestä yhtenäisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kelan uuden johtajan Kirsi Varhilan mukaan järjestelmä on liian monimutkainen.

Varhilan visioissa sosiaaliturva yksinkertaistuisi.

Hän sanoo, että esimerkiksi takuu- ja kansaneläkkeen yhdistäminen olisi ”aika näppärä” ajatus. Varhilan mukaan kyse ei olisi kenenkään eläkkeen poistamisesta vaan samankaltaisten tukien käsittelemisestä yhtenäisemmin.

Nyt jo demaritaustainen kannattaa takuu- ja kansaneläkkeen yhdistämistä. Vai onko hänkin mukana tässä Garden-salaliitossa?

Jos S1-todistuksia käsittelevällä virkailijalla on liian heikko pätevyys, seuraukset voivat olla vakavia sekä asiakkaalle että valtioiden taloudelle, koska EU:n sosiaaliturvan koordinaatio on juridisesti ja teknisesti monimutkaista.

Seuraukset voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan:

1. Vakavat viivästykset ja hoitoonpääsyn vaarantuminen

Asiakas jää ilman hoito-oikeutta: Jos virkailija ei osaa käsitellä S1-todistusta tai rekisteröidä sitä oikein paikalliseen järjestelmään, muuttaneen eläkeläisen tai rajatyöntekijän oikeus asuinmaan julkiseen terveydenhuoltoon viivästyy.

Paperisota ja pallottelu: Epäpätevä virkailija saattaa hylätä hakemuksen virheellisesti tai pyytää asiakkaalta vääriä lisäselvityksiä, jolloin asiakas joutuu "palloksi" kahden maan viranomaisten välille.

2. Virheelliset päätökset ja taloudelliset vahingot

Laskutusvirheet valtioiden välillä: S1-todistukseen perustuva sairaanhoito maksetaan jäsenmaiden välillä takaisinmaksujärjestelmällä (usein könttäsummina). Jos virkailija tekee virheen rekisteröinnissä tai voimassaolopäivissä, vakuutusmaa (esim. Suomi) voi joutua maksamaan hoidosta, joka ei sille kuulu, tai asuinmaa voi menettää sille kuuluvia korvauksia.

Vakuutusmaan virheellinen määräytyminen: Virkailija saattaa tulkita työntekijän tai eläkeläisen tilanteen väärin, jolloin henkilö rekisteröidään sosiaaliturvaan väärässä maassa. Tämä voi johtaa takautuviin korjausprosesseihin, jotka kestävät vuosia. [1]

3. Tekniset ongelmat EESSI-järjestelmässä

Sähköisen viestinnän jumiutuminen: Koska tiedonvaihto tapahtuu sähköisessä EESSI-järjestelmässä, virkailijan puutteellinen järjestelmäosaaminen johtaa siihen, että sähköiset asiakirjat (SED-viestit) lähetetään väärille viranomaisille tai väärässä muodossa. Tämä ruuhkauttaa muidenkin maiden virastojen työtä.

Koska virheistä aiheutuu suuria riskejä, EU-maiden sosiaalivakuutuslaitoksilla on yleensä moniportainen laadunvalvonta ja kokeneempien asiantuntijoiden tuki, jotta heikoimmin koulutetut virkailijat eivät tee lopullisia päätöksiä yksin.

Asiakkaiden ja edunvalvojien raportoimat keskeiset ongelmat jakautuvat kolmeen kohtaan

1. Käsittelyaikojen pitkittyminen (Viivästykset)

Suurin ongelma on ollut prosessin hidastuminen. Kun hakemus jätetään tai asiaa tiedustellaan yleisen asiakaspalvelun kautta, rivivirkailijalla ei usein ole riittävää osaamista ratkaista asiaa suoraan.

Hakemukset jäävät helposti "jonoon" odottamaan siirtoa eteenpäin KV-keskuksen asiantuntijoille.

S1-todistuksen saaminen, joka aiemmin hoitui suoraviivaisemmin, on venynyt useissa tapauksissa useiksi kuukausiksi. Tämä on kriittistä ulkomaille muuttaneille 

eläkeläisille, jotka odottavat asuinmaansa hoito-oikeuden alkamista.

2. Väärät neuvot ja "pallottelu" (Virheet)

Koska EU-sosiaaliturvan koordinaatioasetukset (883/2004) ovat poikkeuksellisen monimutkaisia, rivivirkailijat tekevät herkemmin tulkintavirheitä neuvontatilanteissa:

Väärät dokumenttipyynnöt: Asiakkailta on pyydetty tarpeettomia liitteitä tai heitä on ohjeistettu täyttämään väärä lomake, mikä katkaisee käsittelyajan ja pakottaa aloittamaan prosessin alusta.

Tiedonpuute EESSI-järjestelmästä: Rivivirkailija ei välttämättä osaa tarkistaa sähköisestä EESSI-järjestelmästä, onko toisen maan viranomainen jo lähettänyt sähköisen kyselyn (SED-viestin), jolloin asiakkaalle väitetään, ettei mitään tietoa ole saapunut. [1]

3. Järjestelmäohjaus ja itseoikaisut

Kela on pyrkinyt paikkaamaan rivivirkailijoiden kokemattomuutta tiukalla järjestelmäohjauksella ja sähköisillä lomakkeilla, jotka ohjaavat hakijaa. S1-todistusten lopulliset virheelliset hylkäyspäätökset pyritään edelleen estämään sillä, että päätöksen allekirjoittaa tai varmentaa taustalla kokeneempi asiantuntija.

Tästä huolimatta ketjun alkupään heikompi pätevyys ja osaamisen oheneminen ruuhkauttavat nimenomaan asiakaspalvelun ja esikäsittelyn, mikä luo asiakkaalle tunteen siitä, että kukaan ei tiedä miten S1-todistusta tulisi käsitellä.

Miten voit välttää viivästykset?

Jos olet hoitamassa S1-asiaa, älä luota yleiseen Kela-neuvontaan:

Pyydä soittopyyntöä tai siirtoa suoraan Kelan Kansainvälisten asioiden keskukseen (erillinen palvelunumero 020 634 0200).

Toimita hakemukset aina sähköisesti suoraan kohdennettuna kyseiseen yksikköön.

Vierailija kirjoitti:

Kelan uuden johtajan Kirsi Varhilan mukaan järjestelmä on liian monimutkainen.

Varhilan visioissa sosiaaliturva yksinkertaistuisi.

Hän sanoo, että esimerkiksi takuu- ja kansaneläkkeen yhdistäminen olisi ”aika näppärä” ajatus. Varhilan mukaan kyse ei olisi kenenkään eläkkeen poistamisesta vaan samankaltaisten tukien käsittelemisestä yhtenäisemmin.

Vinkki Varhialalle. Kun lähdet yhdistelemään kansaneläkettä ja takuueläkettä, niin tällä kertaa kannattaa etukäteen neuvotella EUn komission kanssa miten se saadaan kirjattua EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin, ettei Suomi jää taas nalkkiin pyörimään laittomassa tilassa kuten kansaneläkkeen kanssa on käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelan uuden johtajan Kirsi Varhilan mukaan järjestelmä on liian monimutkainen.

Varhilan visioissa sosiaaliturva yksinkertaistuisi.

Hän sanoo, että esimerkiksi takuu- ja kansaneläkkeen yhdistäminen olisi ”aika näppärä” ajatus. Varhilan mukaan kyse ei olisi kenenkään eläkkeen poistamisesta vaan samankaltaisten tukien käsittelemisestä yhtenäisemmin.

Nyt jo demaritaustainen kannattaa takuu- ja kansaneläkkeen yhdistämistä. Vai onko hänkin mukana tässä Garden-salaliitossa?

Niinhän Suvi-Anne Siimeskin kannattaa takuu- ja kansaneläkkeen yhdistämistä. Varhiala on vasemmisolainen siis. Neukkutyylinen liikkumisvapauden estäminen on vasemmistossa helmasynti ollut aina ja nyt  kokoomus toteutti tuon jo. Ei kansaneläkkeellä ja takuueläkkeellä ole enää mitään eroa. Perusoikeuksien näkökulmasta ne on jo yhdistetty. Komissio vaan ei ole siunausta antanut.

Vierailija kirjoitti:

Asiakkaiden ja edunvalvojien raportoimat keskeiset ongelmat jakautuvat kolmeen kohtaan

 

1. Käsittelyaikojen pitkittyminen (Viivästykset)

Suurin ongelma on ollut prosessin hidastuminen. Kun hakemus jätetään tai asiaa tiedustellaan yleisen asiakaspalvelun kautta, rivivirkailijalla ei usein ole riittävää osaamista ratkaista asiaa suoraan.

Hakemukset jäävät helposti "jonoon" odottamaan siirtoa eteenpäin KV-keskuksen asiantuntijoille.

S1-todistuksen saaminen, joka aiemmin hoitui suoraviivaisemmin, on venynyt useissa tapauksissa useiksi kuukausiksi. Tämä on kriittistä ulkomaille muuttaneille 

eläkeläisille, jotka odottavat asuinmaansa hoito-oikeuden alkamista.

2. Väärät neuvot ja "pallottelu" (Virheet)

Koska EU-sosiaaliturvan koordinaatioasetukset (883/2004) ovat poikkeuksellisen monimutkaisia, rivivirkailijat tekevät herkemmin tulkintavirheitä neuvontatilanteissa:

Väärät dokumenttipyynnöt: Asiakkailta on pyydetty tarpeettomia liitteitä tai heitä on ohjeistettu täyttämään väärä lomake, mikä katkaisee käsittelyajan ja pakottaa aloittamaan prosessin alusta.

Tiedonpuute EESSI-järjestelmästä: Rivivirkailija ei välttämättä osaa tarkistaa sähköisestä EESSI-järjestelmästä, onko toisen maan viranomainen jo lähettänyt sähköisen kyselyn (SED-viestin), jolloin asiakkaalle väitetään, ettei mitään tietoa ole saapunut. [1]

3. Järjestelmäohjaus ja itseoikaisut

Kela on pyrkinyt paikkaamaan rivivirkailijoiden kokemattomuutta tiukalla järjestelmäohjauksella ja sähköisillä lomakkeilla, jotka ohjaavat hakijaa. S1-todistusten lopulliset virheelliset hylkäyspäätökset pyritään edelleen estämään sillä, että päätöksen allekirjoittaa tai varmentaa taustalla kokeneempi asiantuntija.

Tästä huolimatta ketjun alkupään heikompi pätevyys ja osaamisen oheneminen ruuhkauttavat nimenomaan asiakaspalvelun ja esikäsittelyn, mikä luo asiakkaalle tunteen siitä, että kukaan ei tiedä miten S1-todistusta tulisi käsitellä.

Miten voit välttää viivästykset?

Jos olet hoitamassa S1-asiaa, älä luota yleiseen Kela-neuvontaan:

Pyydä soittopyyntöä tai siirtoa suoraan Kelan Kansainvälisten asioiden keskukseen (erillinen palvelunumero 020 634 0200).

 

Toimita hakemukset aina sähköisesti suoraan kohdennettuna kyseiseen yksikköön.

Sen jälkeen kun Suomi katkaisi 1.2.2025 monien vanhusten ja vammaisten vakiintuneet S1 todistukset niin luonnollisesti kohdemaat joutuvat uusien S1 todistutustemme kohdalla varmistamaan monin tavoin erittäin perusteellisesti suomalaisvirkailijoilta, että heidän myöntämänsä S1 todistus on sitten kanssa voimassa eikä kansallisia yllätyksiä tule. Tämä asia on aiheuttanut paljon ylimääräistä kuormitusta, työtä, huolta ja epävarmuutta kumppanimaiden viranomaisille eivätkä he takuulla halua kokea vastaavaa uudestaan. Siksi varmaan hyvin nihkeästi suhtaudutaan Suomesta tulleiden rivivirkamiesten toimittamien S1 todistusten paikkansapitävyyteen ja Suomesta pyydetään ylimääräisiä tarkistuksia muihin maihin verrattuna. Oma vika. Suomalaiset joutuivat eriarvoiseen asemaan EU-byrokratiassa kansaneläkkeiden katkaisun seurauksena.

Vierailija kirjoitti:

Asiakkaiden ja edunvalvojien raportoimat keskeiset ongelmat jakautuvat kolmeen kohtaan

 

1. Käsittelyaikojen pitkittyminen (Viivästykset)

Suurin ongelma on ollut prosessin hidastuminen. Kun hakemus jätetään tai asiaa tiedustellaan yleisen asiakaspalvelun kautta, rivivirkailijalla ei usein ole riittävää osaamista ratkaista asiaa suoraan.

Hakemukset jäävät helposti "jonoon" odottamaan siirtoa eteenpäin KV-keskuksen asiantuntijoille.

S1-todistuksen saaminen, joka aiemmin hoitui suoraviivaisemmin, on venynyt useissa tapauksissa useiksi kuukausiksi. Tämä on kriittistä ulkomaille muuttaneille 

eläkeläisille, jotka odottavat asuinmaansa hoito-oikeuden alkamista.

2. Väärät neuvot ja "pallottelu" (Virheet)

Koska EU-sosiaaliturvan koordinaatioasetukset (883/2004) ovat poikkeuksellisen monimutkaisia, rivivirkailijat tekevät herkemmin tulkintavirheitä neuvontatilanteissa:

Väärät dokumenttipyynnöt: Asiakkailta on pyydetty tarpeettomia liitteitä tai heitä on ohjeistettu täyttämään väärä lomake, mikä katkaisee käsittelyajan ja pakottaa aloittamaan prosessin alusta.

Tiedonpuute EESSI-järjestelmästä: Rivivirkailija ei välttämättä osaa tarkistaa sähköisestä EESSI-järjestelmästä, onko toisen maan viranomainen jo lähettänyt sähköisen kyselyn (SED-viestin), jolloin asiakkaalle väitetään, ettei mitään tietoa ole saapunut. [1]

3. Järjestelmäohjaus ja itseoikaisut

Kela on pyrkinyt paikkaamaan rivivirkailijoiden kokemattomuutta tiukalla järjestelmäohjauksella ja sähköisillä lomakkeilla, jotka ohjaavat hakijaa. S1-todistusten lopulliset virheelliset hylkäyspäätökset pyritään edelleen estämään sillä, että päätöksen allekirjoittaa tai varmentaa taustalla kokeneempi asiantuntija.

Tästä huolimatta ketjun alkupään heikompi pätevyys ja osaamisen oheneminen ruuhkauttavat nimenomaan asiakaspalvelun ja esikäsittelyn, mikä luo asiakkaalle tunteen siitä, että kukaan ei tiedä miten S1-todistusta tulisi käsitellä.

Miten voit välttää viivästykset?

Jos olet hoitamassa S1-asiaa, älä luota yleiseen Kela-neuvontaan:

Pyydä soittopyyntöä tai siirtoa suoraan Kelan Kansainvälisten asioiden keskukseen (erillinen palvelunumero 020 634 0200).

 

Toimita hakemukset aina sähköisesti suoraan kohdennettuna kyseiseen yksikköön.

+++Kela on pyrkinyt paikkaamaan rivivirkailijoiden kokemattomuutta tiukalla järjestelmäohjauksella ja sähköisillä lomakkeilla, jotka ohjaavat hakijaa. S1-todistusten lopulliset virheelliset hylkäyspäätökset pyritään edelleen estämään sillä, että päätöksen allekirjoittaa tai varmentaa taustalla kokeneempi asiantuntija.+++

Tämähän ei sujuvoita eikä nopeuta eikä tule yhtään edullisemmaksi toimintatavaksi. Päinvastoin. On lisätty ylimääräinen rivivirkamiesten tupeksiva taso, jonka työtä pitää asiantuntevampien paikkailla ja he sen sitten kuitenkin allekirjoittavat ja varmistavat. Sujuvampaa ja asiakkaan oikeusturvaa kunnioittavaa olisi, että yksi ja sama pätevä asiantuntija hoitaa koko hakemuksen, joka ei muissa verrokkimaissa ole mitään rakettitiedettä, koska tehtävään on alunperin valittu siitä suorituva henkilökunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelan uuden johtajan Kirsi Varhilan mukaan järjestelmä on liian monimutkainen.

Varhilan visioissa sosiaaliturva yksinkertaistuisi.

Hän sanoo, että esimerkiksi takuu- ja kansaneläkkeen yhdistäminen olisi ”aika näppärä” ajatus. Varhilan mukaan kyse ei olisi kenenkään eläkkeen poistamisesta vaan samankaltaisten tukien käsittelemisestä yhtenäisemmin.

Nyt jo demaritaustainen kannattaa takuu- ja kansaneläkkeen yhdistämistä. Vai onko hänkin mukana tässä Garden-salaliitossa?

Niinhän Suvi-Anne Siimeskin kannattaa takuu- ja kansaneläkkeen yhdistämistä. Varhiala on vasemmisolainen siis. Neukkutyylinen liikkumisvapauden estäminen on vasemmistossa helmasynti ollut aina ja nyt  kokoomus toteutti tuon jo. Ei kansaneläkkeellä ja takuueläkkeellä ole enää mitään eroa. Perusoikeuksien näkökulmasta ne on jo yhdistetty. Komissio vaan ei ole siunausta antanut.

Sittenhän ne kannattaa ehdottomasti yhdistää byrokratian ja hallinnollisten menojen leikkaamiseksi. Komission siunausta ei ole pyydetty, mutta jos kiireiltään kerkiää, niin voi se uuden yleistuen vahvistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelan uuden johtajan Kirsi Varhilan mukaan järjestelmä on liian monimutkainen.

Varhilan visioissa sosiaaliturva yksinkertaistuisi.

Hän sanoo, että esimerkiksi takuu- ja kansaneläkkeen yhdistäminen olisi ”aika näppärä” ajatus. Varhilan mukaan kyse ei olisi kenenkään eläkkeen poistamisesta vaan samankaltaisten tukien käsittelemisestä yhtenäisemmin.

Vinkki Varhialalle. Kun lähdet yhdistelemään kansaneläkettä ja takuueläkettä, niin tällä kertaa kannattaa etukäteen neuvotella EUn komission kanssa miten se saadaan kirjattua EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin, ettei Suomi jää taas nalkkiin pyörimään laittomassa tilassa kuten kansaneläkkeen kanssa on käynyt.

Miksi pitäisi neuvotella kun sosiaaliasiat kuuluvat jäsenvaltioille, eikä EU:lla ole siihen sanomista? Vielä ei eletä liittovaltiossa, vaikka kurkusta sellaista yritetään syöttää.

Kerro hänelle, että koska olemme EU:ssa niin sosiaalituet kirjataan asetuksen liitteisiin, jotta kumppanimaamme voivat luotettavasta lähteestä nähdä mitä eläkkeitä Suomi maksaa EU:n alueelle ja mitä ei. Onhan työeläkkeetkin sinne kirjattu maastavietäviksi, koska se on lakisääteinen ja työnantajan osin rahoittama eikä omavaltaisesti valittavissa. Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ei kirjata, koska ne ostetaan itse.

Vierailija kirjoitti:

Kerro hänelle, että koska olemme EU:ssa niin sosiaalituet kirjataan asetuksen liitteisiin, jotta kumppanimaamme voivat luotettavasta lähteestä nähdä mitä eläkkeitä Suomi maksaa EU:n alueelle ja mitä ei. Onhan työeläkkeetkin sinne kirjattu maastavietäviksi, koska se on lakisääteinen ja työnantajan osin rahoittama eikä omavaltaisesti valittavissa. Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ei kirjata, koska ne ostetaan itse.

Ps. Suomi romutti EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteiden luotettavuuden tahallaan jo lakiesitysvaiheessa päättämällä salata muutos liitteissä. Siellä lukee, että kansaneläke maksetaa vaikka Suomi ei maksa.

Vierailija kirjoitti:

Kerro hänelle, että koska olemme EU:ssa niin sosiaalituet kirjataan asetuksen liitteisiin, jotta kumppanimaamme voivat luotettavasta lähteestä nähdä mitä eläkkeitä Suomi maksaa EU:n alueelle ja mitä ei. Onhan työeläkkeetkin sinne kirjattu maastavietäviksi, koska se on lakisääteinen ja työnantajan osin rahoittama eikä omavaltaisesti valittavissa. Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ei kirjata, koska ne ostetaan itse.

Se, pitääkö tietty etuus maksaa toisessa EU-maassa asuvalle, ratkaistaan asetuksen varsinaisten maastavientiä koskevien säännösten ja etuuden oikeudellisen luonteen perusteella, ei sen perusteella, onko lain nimi jossakin luettelossa.

Varhilan ehdottamaa näppärää kansan- ja takuueläkkeen yhdistämistä ovat ehdottaneet monet muut virkamiehet ja poliitikot, puoluetausta riippumatta. Kenties ensi vaalikaudella siihen löydetään konsensus, vaikka tulisi punasinistä tai -multaista hallitusta.

Vierailija kirjoitti:

Varhilan ehdottamaa näppärää kansan- ja takuueläkkeen yhdistämistä ovat ehdottaneet monet muut virkamiehet ja poliitikot, puoluetausta riippumatta. Kenties ensi vaalikaudella siihen löydetään konsensus, vaikka tulisi punasinistä tai -multaista hallitusta.

Siinä yhdistämisessä taitaa olla aikamoisia juridisia esteitä sitten, kun sitä ei ole saatu tehtyä vaikka niin monet  virkamiehet ja vallankäyttäjät yli puoluerajojen sitä haluaisivat. Nyt Suomi on päätynyt kiertämään iäkkäiden ja vammaisten liikkumisvapauden EU:ssa katkaisemalla kansaneläkkeen ja vaikeuttaen byrokratiaa siirtämällä S1 päätökset epävarmojen rivivirkamiesten käsiin. Tämä on harkittua kansalaisten oikeusturvan toteutumisen heikentämistä työeläkeläisiä ja osittaista kansaneläkettä saavia eläkeisiä vastaan, jotka haluavat valita vapaasti asuinpaikkansa EU:ssa ja se ansaitsee komission huomion kansaneläkkeen katkaisua koskevien valitusten käsittelyssä. S1 todistuten saannin hankaloittaminen on vahva argumentti valitusten puolesta.

Kun kaikki pannaan pakettiin niin systemaattinen vanhusten vapaan  liikkumisen hankaloittaminen, joka koskee niitäkin, joita sen ei pitänyt koskea eli työeläkeläisiä.

Vierailija kirjoitti:

Kun kaikki pannaan pakettiin niin systemaattinen vanhusten vapaan  liikkumisen hankaloittaminen, joka koskee niitäkin, joita sen ei pitänyt koskea eli työeläkeläisiä.

S1 todistusten saanti on kelassa vakiintunut useiksi kuukausiksi. Monimutkaisiksi katsotut tapaukset ruuhkautuvat kansainvälisen osaston keskukseen, jolloin käsittelyyn voi mennä vielä huomattavasti kauemmin. Kelan rakenteellinen muutos aiheutti sen, että eläkeläinen jää kuukausiksi byrokraattiseen limbo tilaan, jolloin hän ei saa terveydenhoitoa asuinmaansa julkisesta terveydenhoidosta. Työeläkeläisetkään ja osittaista työeläkettä saavat kansaneläkeläiset eivät kansaneläkkeiden katkaisun säästöksi väitettyjen toimien seurauksena pääse osalliseksi  hyvästä hallinnosta, mitä EU edellyttää jäsenmailta.

Valitustehtailijoille pitäisi keksiä merkityksellisempää tekemistä kun se ei ole hyväksi yhteiskunnalle tai edes omalle mielenterveydelle. Risusavottaa on ehdotettu, mutta se voi tosiaan olla liian fyysistä osalle. Kenties voisivat harkita ompelu- tai shakkikerhoa. Aivot raksuttaa shakkisiirtoja, eikä lakipykäliä viranomaisten kiusaksi.

Vierailija kirjoitti:

Valitustehtailijoille pitäisi keksiä merkityksellisempää tekemistä kun se ei ole hyväksi yhteiskunnalle tai edes omalle mielenterveydelle. Risusavottaa on ehdotettu, mutta se voi tosiaan olla liian fyysistä osalle. Kenties voisivat harkita ompelu- tai shakkikerhoa. Aivot raksuttaa shakkisiirtoja, eikä lakipykäliä viranomaisten kiusaksi.

Risujen keräily varmaankin on joillain   kansaneläkkeen katkaisun uhreilla jo  ajankohtainen jos asuinmaan maastosta löytyy. Katkaisuaktivistit varmaan ovat onnellisia aiheuttamastaan lopputuloksesta.