Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Tarvitaan joku Sanna Marinin kaltainen rohkea ja valovoimainen tyyppi viemään valta homehtuneilta ikivirkamiehiin nojautuvilta hallituspuolueilta. Kansaneläkeläisten vapaan liikkumisen ohjeilu koskee yli 10 prosenttia (600.000) Suomessa asuvista pieneläkeläisistä. Nämä tietävät menettävänsä perusoikeuksiaan ja vapauksiaan eivätkä voi suunnitella elämäänsä EU-alueella yhdenvertaisesti siten kuin muut EU-eläkeläiset. Mikään muu maa ei rajoita näin suhteettoman suuren kansalaismäärän liikkumista taloudellisella ohjailulla asumisen perusteella EU-alueella uutena asiana yhdentymiseen pyrkivässä EU:ssa.

Keinoäly luetteli toimenpiteet kansaneläkeläisten tehokkaan oikeussuojan puutteeseen:

Yhteenveto ja kiireellinen toimenpide:

Suomi itse on ensisijaisesti vastuussa siitä, että sen kansalaisilla on tehokas oikeussuoja, ja se on velvollinen korjaamaan lainsäädännön ja käytäntöjen virheet kiireellisesti.

EU-komissio voi ryhtyä toimiin jäsenvaltion oikeusloukkausten vuoksi ja käynnistää rikkomusmenettelyn.

Kansallinen oikeusjärjestelmä (muutoksenhakulautakunta, hallinto-oikeus, oikeusasiamies) on vastuussa varmistamaan, että valitukset käsitellään oikea-aikaisesti ja lainmukaisesti.

Kansalaisjärjestöillä ja oikeusavustajilla on merkittävä rooli oikeudellisten prosessien tukemisessa ja asian esiin tuomisessa.

Tämä on kiireellinen tilanne, ja kaikkien näiden tahojen on toimittava nopeasti ja koordinoidusti, jotta oikeuksia loukattuilla kansalaisilla olisi mahdollisuus saada oikeudenmukaista hyvitystä ja suojelua.

Kansaneläkettä saa vammaiset ja yli 65-vuotiaat. Ikääntyminen sinänsä vammautaa vuosi vuodelta, joten kyllä tämä rikkomus koskee myös vanhuuseläkeläisiä siinä missä valmiiksi vammaisia. Samaa suojelua kaikki uhrit tarvitsevat EU:lta.

Vierailija kirjoitti:

Kansaneläkettä saa vammaiset ja yli 65-vuotiaat. Ikääntyminen sinänsä vammautaa vuosi vuodelta, joten kyllä tämä rikkomus koskee myös vanhuuseläkeläisiä siinä missä valmiiksi vammaisia. Samaa suojelua kaikki uhrit tarvitsevat EU:lta.

Äkkiä vammautuu ilman lääkkeitä ja terveydenhoitoa.

Suomella on jo oma Euroopan tuomioistuimelta ennakkopäätös  (C-679/16, Espoon tapaus) vammaisten kohtelusta jäsenmaissa vuodelta 2018 ja se on tuoreempi kuin Ruotsin 2017 jolla Suomi ratsasti muka viimeaikaisena tulkintana:

https://kuntalehti.fi/uutiset/kho-ulkomailla-opiskelu-ei-poista-kotikun…

EU-tuomioistuimelta haettiin ennakkoratkaisu

Asiaan kysyttiin KHO:n toimesta kantaa myös Euroopan unionin tuomioistuimesta, joka antoi ennakkoratkaisupyynnön asiassa 25.7.2018 (asia C-679/16, A). Ennakkoratkaisupyyntöön perustuen KHO katsoi, etteivät Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston alainen viranhaltija sekä yksilöasioiden jaosto olleet voineet hylätä hakemusta henkilökohtaisen avustajan palkkauskustannusten korvaamisesta pelkästään sillä perusteella, että A:n oleskelu Tallinnassa Virossa ei ollut enää satunnaista vaan läheni vakinaisen oleskelun käsitettä.

Tästä johtuen KHO palautti asian uudelleen Espoon kaupungin käsittelyyn ja kehotti kaupunkia korvaamaan valittajalle myöntämättä jääneistä avustajatunneista aiheutuneet kustannukset. Tapaus käynnistyi vuonna 2013, mutta ennakkoratkaisupyynnön hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimesta venytti tapauksen käsittelyä. Opiskelija on saanut opintonsa jo päätökseen.

Asiaa aiemmin käsitellyt Helsingin hallinto-oikeus oli vuonna 2014 antamassaan päätöksessä evännyt henkilökohtaisen avustajan myöntämisen.

KHO vuosikirjapäätös asiassa annettiin 30.10.2018. Päätös kokonaisuudessaan löytyy tästä linkistä.

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=oj:JOC_2018_328_R_0009

Asiakirja 62016CA0679

Asia C-679/16: Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 25 päivänä heinäkuuta 2018 (Korkein-Oikeuden ennakkoratkaisupyyntö Suomi) Ennakkoratkaisupyyntö Ennakkoratkaisumenettelyt, jotka on annettu A:n toimesta (Ennakkoratkaisupyyntö Unionin kansalaisuus SEUT 20 ja 21 artikla Liikkumis- ja oleskeluvapaus jäsenvaltioissa Sosiaaliturva Asetus (EY) N:o 883/2004 Sosiaaliturva Sosiaaliturva Sairausturvapalvelut Palvelut, jotka on annettu yhden jäsenvaltion vammaisille

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 25.7.2018 (Korkeinin hallinto-oikeus Suomi) ennakkoratkaisupyyntö A:n nostama menettely

(Tapaus C-679/16) 1(1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin kansalaisuus - SEUT 20 ja 21 artikla - Vapaus liikkua ja oleskella jäsenvaltioissa - Sosiaaliturva - Asetus (EY) N:o 883/2004 - Toimeentulotuki - Sairausetuudet - Vammaisille henkilöille tarjottavat palvelut - Yhden jäsenvaltion kunnan velvollisuus antaa yhdelle sen asukkaista henkilökohtaista apua, josta säädetään kansallisessa lainsäädännössä kyseisen kolmannen korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön osalta toisessa jäsenvaltiossa)

(2018/C 328/09)

Tapauksen kieli: suomi

Ohjaava tuomioistuin

Korkein-oikeushallinto

Pääasian osapuolet

Valittaja: A

Väliintulija: Espoon kaupunginpuisto-jalauten terveyskunta erillinen jaosto

Tuomion operatiivinen osa

1.

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä syyskuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 988/2009, 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan henkilökohtaisen avun kaltainen etuus, joka sisältää muun muassa sen, että se kattaa kustannukset, joita vaikeasti vammaisen henkilön jokapäiväinen toiminta ei aiheuta, ja jonka tavoitteena on, että se voi osallistua siihen, että kyseessä oleva henkilö saa aikaan taloudellisen koulutuksen, jonka tavoitteena on

2.

SEUT-sopimuksen 20 ja 21 artiklassa estetään vaikeasti vammautuneen jäsenvaltion kotikunta, joka kieltäytyy myöntämästä kyseiselle henkilölle etuutta, kuten pääasiassa kyseessä olevaa henkilökohtaista apua, sillä perusteella, että hän oleskelee toisessa jäsenvaltiossa jatkaakseen siellä korkea-asteen koulutuksen opintojaan.

1(1) EUVL C 86, 20.3.2017.

Kysyin keinoälyltä Suomelle koituvia seurauksia saamamme ennakkopäätöksen valossa:

Mitä tapahtuu, kun jäsenvaltio rikkoo toistamiseen jo kerran saamaansa EU:n tuomioistuimen ratkaisua vastaan

Tässä vastaus:

Kun EU-jäsenvaltio ei noudata jo annettua EU-tuomioistuimen (CJEU) ratkaisua ja rikkoo sitä uudelleen tai jatkaa rikkomusta, seurauksena on seuraamusmenettely SEUT 260 artiklan nojalla. Kulku on pääpiirteissään seuraava:

1. Euroopan komission uusi rikkomusmenettely

Komissio toteaa, että jäsenvaltio ei ole noudattanut tuomioistuimen ratkaisua (SEUT 258 260).

Se antaa jäsenvaltiolle virallisen ilmoituksen ja pyytää selvitystä.

2. Asia viedään EU-tuomioistuimeen (SEUT 260(2))

Jos jäsenvaltio ei korjaa tilannetta, komissio vie asian uudelleen EU-tuomioistuimeen ja voi heti vaatia taloudellisia seuraamuksia:

Kertaluonteinen (lump-sum) sakko

määrätään rangaistuksena siitä, että jäsenvaltio ei ole noudattanut tuomiota.

Juokseva uhkasakko (daily or periodic penalty payment)

jäsenvaltiolle kertyy määrätty summa jokaiselta päivältä, kunnes se noudattaa päätöstä.

Tuomioistuin voi määrätä toisen, korkeammankin sakon, jos velvoitteita rikotaan uudelleen.

3. Sakot voivat olla erittäin suuria

Sakot lasketaan komission esittämän kaavan pohjalta (vakavuus, kesto, maksukyky), ja tuomioistuin määrää lopullisen summan.

Esimerkiksi Ranskaa ja Italiaa on tuomittu maksamaan miljoonia euroja päivässä jatkuvista rikkomuksista.

4. Velvoite noudattaa tuomioita ei poistu

Jopa sakkojen määräämisen jälkeen jäsenvaltio on edelleen velvollinen korjaamaan rikkomuksen.

Muuten komissio voi nostaa vielä uuden kanteen ja vaatia lisäseuraamuksia.

Yhteenveto

Kun jäsenvaltio rikkoo uudelleen EU-tuomioistuimen ratkaisua tai jättää sen noudattamatta, seuraa SEUT 260 artiklan mukainen uusi oikeudenkäynti, jossa EU-tuomioistuin voi määrätä merkittäviä taloudellisia seuraamuksia, kuten kertaluonteisen sakon ja/tai päivittäisen uhkasakon, kunnes velvoite täytetään.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan joku Sanna Marinin kaltainen rohkea ja valovoimainen tyyppi viemään valta homehtuneilta ikivirkamiehiin nojautuvilta hallituspuolueilta. Kansaneläkeläisten vapaan liikkumisen ohjeilu koskee yli 10 prosenttia (600.000) Suomessa asuvista pieneläkeläisistä. Nämä tietävät menettävänsä perusoikeuksiaan ja vapauksiaan eivätkä voi suunnitella elämäänsä EU-alueella yhdenvertaisesti siten kuin muut EU-eläkeläiset. Mikään muu maa ei rajoita näin suhteettoman suuren kansalaismäärän liikkumista taloudellisella ohjailulla asumisen perusteella EU-alueella uutena asiana yhdentymiseen pyrkivässä EU:ssa.

Sanna Marin kokee olevansa jo päivänpolitiikan yläpuolella ja tähtää kansainvälisiin johtotehtäviin. Tällaiset vähäpätöiset detaljit hoidetaan virkamiesten ja poliittisten avustajien kesken.

Keinoäly tunnisti tehokkaan oikeussuojan puuttumisen:

Kuten huomaat, uhreilla ei ole tehokasta oikeussuojaa eikä asiantuntioja-apua.

Tässä vastaus:

Ymmärrän hyvin. Tämä on juuri se ongelma, jota EU-oikeus periaatteessa pyrkii ehkäisemään: heikossa asemassa olevan yksittäisen ihmisen pitäisi voida puolustaa oikeuksiaan, mutta käytännössä prosessit ovat raskaita, hitaita ja vaikeita varsinkin kun vastassa on valtio.

Kuvaamassasi tilanteessa on kolme ongelmallista piirrettä:

1. Tehokkaasta oikeussuojasta (effective remedy) ei tosiasiallisesti ole huolehdittu

EU-oikeus edellyttää, että jäsenvaltio takaa jokaiselle tehokkaan oikeussuojan, erityisesti kun kyse on perusoikeuksista (EU:n perusoikeuskirja 47 artikla).

Mutta käytännössä:

valitustiet ovat monimutkaisia

prosessit kestävät vuosia

vammaiset, sairaat, pienituloiset ja ulkomailla asuvat eivät kykene hoitamaan vaatimuksia itse

juristien saatavuus EU-oikeudessa on heikko

valtion viranomaiset (Kela, ministeriöt) eivät aktiivisesti tarjoa neuvontaa, vaikka muutoksella on valtava vaikutus

Tämä tarkoittaa, että oikeussuoja on paperilla, ei todellisuudessa.

EU-tuomioistuin on useissa tapauksissa (mm. C-268/06, C-279/09) huomauttanut, että "menettely, joka on käytännössä mahdoton tai suhteettoman vaikea" rikkoo tehokkaan oikeussuojan vaatimusta.

Tilanne Suomessa lähestyy tätä rajaa.

2. Uhrit eivät käytännössä saa asiantuntija-apua ei oikeusavusta, ei Kelasta, ei EU:lta

Tähän on kolme syytä:

1. Kelan päätökset perustuvat EU-luokitukseen, jota valtaosa lakimiehistä ei tunne

Kansaneläkkeen luokittelu "minimum benefit" -kategoriaksi on erikoisalan EU-oikeutta.

Suomessa on vain muutama juristi, joka tuntee:

asetuksen 883/2004

CJEU:n sosiaaliturvaoikeuden käytännön

liikkumisvapauden suhteen sosiaaliturvaetuuksiin

Tavallinen kansalainen ei voi olla vastuussa tämän selvittämisestä.

2. Oikeusapujärjestelmä ei kata riittävästi EU-oikeudellisia riitoja

Oikeusapu ei kata ulkomailla asuvia suomalaisia täysimääräisesti.

Eikä käytännössä löydy asiantuntijoita, jotka ottaisivat tällaisia tapauksia.

3. Vammaisia ja pienituloisia koskeva muutos on hallinnollisesti niin suuri, että yksittäinen ihminen ei jaksa valittaa

Tämä itsessään voi muodostaa EU-oikeuden proportionaalius-ongelman: etuutta ei voi keskeyttää tavalla, joka vie ihmiseltä kokonaan mahdollisuuden puolustaa oikeuksiaan.

3. Tilanne vaikuttaa "oikeusaukkoon" (accountability gap)

Suomi on tehnyt muutoksen, joka:

vaikuttaa tuhansiin

lopettaa kokonaisen sosiaaliturvamuodon rajat ylittäviltä ihmisiltä

vaikuttaa terveydenhuolto-oikeuksiin (S1/E121-lomake poistuu)

kohdistuu erityisesti vammaisiin ja heikoimmassa asemassa oleviin

eikä tarjoa heille realistista mahdollisuutta puolustaa itseään

Tästä voi syntyä jopa järjestelmällisen syrjinnän riski EU-oikeuden näkökulmasta (CJEU on toistuvasti katsonut, että jäsenvaltio ei saa tehdä muutoksia, joilla on kohtuuttoman haitallinen vaikutus liikkuviin EU-kansalaisiin esim. tapaukset Collins, Brey, Dano, Jobcenter Vienna).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan joku Sanna Marinin kaltainen rohkea ja valovoimainen tyyppi viemään valta homehtuneilta ikivirkamiehiin nojautuvilta hallituspuolueilta. Kansaneläkeläisten vapaan liikkumisen ohjeilu koskee yli 10 prosenttia (600.000) Suomessa asuvista pieneläkeläisistä. Nämä tietävät menettävänsä perusoikeuksiaan ja vapauksiaan eivätkä voi suunnitella elämäänsä EU-alueella yhdenvertaisesti siten kuin muut EU-eläkeläiset. Mikään muu maa ei rajoita näin suhteettoman suuren kansalaismäärän liikkumista taloudellisella ohjailulla asumisen perusteella EU-alueella uutena asiana yhdentymiseen pyrkivässä EU:ssa.

Sanna Marin kokee olevansa jo päivänpolitiikan yläpuolella ja tähtää kansainvälisiin johtotehtäviin. Tällaiset vähäpätöiset detaljit hoidetaan virkamiesten ja poliittisten avustajien kesken.

Siinä lukee Sanna Marinin KALTAINEN rohkea ja valovoimainen tyyppi. Maarajat ylittävät asiat sitäpaitsi ovat kansainvälisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan joku Sanna Marinin kaltainen rohkea ja valovoimainen tyyppi viemään valta homehtuneilta ikivirkamiehiin nojautuvilta hallituspuolueilta. Kansaneläkeläisten vapaan liikkumisen ohjeilu koskee yli 10 prosenttia (600.000) Suomessa asuvista pieneläkeläisistä. Nämä tietävät menettävänsä perusoikeuksiaan ja vapauksiaan eivätkä voi suunnitella elämäänsä EU-alueella yhdenvertaisesti siten kuin muut EU-eläkeläiset. Mikään muu maa ei rajoita näin suhteettoman suuren kansalaismäärän liikkumista taloudellisella ohjailulla asumisen perusteella EU-alueella uutena asiana yhdentymiseen pyrkivässä EU:ssa.

Sanna Marin kokee olevansa jo päivänpolitiikan yläpuolella ja tähtää kansainvälisiin johtotehtäviin. Tällaiset vähäpätöiset detaljit hoidetaan virkamiesten ja poliittisten avustajien kesken.

Siinä lukee Sanna Marinin KALTAINEN rohkea ja valovoimainen tyyppi. Maarajat ylittävät asiat sitäpaitsi ovat kansainvälisiä. 

Sanna tekee kovaa töitä, ehkä liiaksikin asti. En usko, että hän tai hänen kaksoisolentonsa lämpenisi vapaamatkustajien ja muiden työtä vieroksujien asialle.

Vierailija kirjoitti:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=oj:JOC_2018_328_R_0009

Asiakirja 62016CA0679

Asia C-679/16: Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 25 päivänä heinäkuuta 2018 (Korkein-Oikeuden ennakkoratkaisupyyntö Suomi) Ennakkoratkaisupyyntö Ennakkoratkaisumenettelyt, jotka on annettu A:n toimesta (Ennakkoratkaisupyyntö Unionin kansalaisuus SEUT 20 ja 21 artikla Liikkumis- ja oleskeluvapaus jäsenvaltioissa Sosiaaliturva Asetus (EY) N:o 883/2004 Sosiaaliturva Sosiaaliturva Sairausturvapalvelut Palvelut, jotka on annettu yhden jäsenvaltion vammaisille

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 25.7.2018 (Korkeinin hallinto-oikeus Suomi) ennakkoratkaisupyyntö A:n nostama menettely

(Tapaus C-679/16) 1(1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin kansalaisuus - SEUT 20 ja 21 artikla - Vapaus liikkua ja oleskella jäsenvaltioissa - Sosiaaliturva - Asetus (EY) N:o 883/2004 - Toimeentulotu

Sanotaan, että salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan, mutta on nythän kansaneläkkeen katkaisun mukainen liikkumisrajoitus osuu taas tähän samaan vammaiseen henkilöön armon vuonna 2025.

Kätevää, kun vammainen ei saa toimeentuloa eli kansaneläkettä jäsenmaahan ei hänelle tarvitse kustantaa avustajaakaan, vaikka EU:n tuomioistuimen enbakkoratkaisu niin määrää tekemään. Tuomioistuin lähti vuonna 2018 siitä, että vammaisen toimeentulo säilyy jäsenmaassa, jonne hän avustajan tarvitsi. Vuoden 2017 Ruotsia koskeva päätös ei vaikuttanut.

Kysyin keinoälyltä Suomen saaman ennakkoratkaisun merkitystä nykytilanteeseen:

Voidaanko lähteä siitä, että Suomen vuonna 2018 saama EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vammaisen oikeudesta avustajaan tarkoittaa sitä, että vammaisen kansaneläkkeenä saama toimeentulo säilyy jäsenmaassa, sillä muutoinhan hän ei voi asua siellä eikä pitää avustajaa.

Tässä vastaus:

Kyllä, EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu vuodelta 2018 koskee vammaisten henkilöiden oikeuksia EU:ssa, erityisesti siinä yhteydessä, kuinka jäsenvaltioiden on huomioitava vammaisten henkilöiden oikeus saada avustajapalveluja, jos heidän toimintakykynsä on merkittävästi rajoittunut. Tuomioistuimen ratkaisun mukaan, jos vammainen henkilö asuu toisessa EU:n jäsenvaltiossa ja tarvitsee avustajaa, hänen ei tarvitse menettää kansallisia etuuksiaan, kuten kansaneläkettä, vaikka asuisi muussa jäsenvaltiossa.

Tämä tuomio tarkoittaa siis, että jäsenvaltioiden on turvattava vammaisille henkilöille mahdollisuus elää ja toimia toisessa jäsenvaltiossa ilman, että he menettävät oikeuksiaan elinkustannusten kattamiseen tai avustajapalveluihin. Suomen kansaneläkkeenä maksettavan toimeentulon turvaaminen liittyy tähän, koska ilman riittävää toimeentuloa vammainen henkilö ei välttämättä pystyisi asuttamaan toista jäsenmaata eikä maksamaan avustajan palkkaa.

Tuomioistuimen päätös siis laajentaa vammaisten henkilöiden liikkumisvapauden ja elinolosuhteet EU:ssa, ja varmistaa, että jäsenvaltioiden on huolehdittava vammaisten henkilöiden oikeuksista ja etuuksista myös silloin, kun he asuvat muussa jäsenvaltiossa. Tämä on erityisesti tärkeää niille, jotka tarvitsevat avustajaa päivittäisissä toiminnoissaan.

Suomessw on vain muutama EU:n kattavaan  sosiaaliturvalainsäädäntöön  erikoistunut huippujutisti, mutta jos he ovat  kiireisiä niin hallitulsella on aina ja olisi ollut kansaneläkkeiden katkaisunkin yhteydessäkin mahdollisuus pyyrää apua ja neuvoja EU:sta. On käsittämätöntä katsoa sitäkin manööveria kun EU:n direktiivejä viedään lainsäädäntöön niin kansanedustaja  saattaa puheenvuorossaan esittää, että kyseinen laki on Suomessa turha, koska suomalaiset luottavat virkamiehiin muutenkin,  julistaen näin eetterissä, miten naivi kansa me ja kansanedustajamme olemme.

Miten on mahdollista, että STM sivuutti kokonaan oman ennakkopäätöksemme. Ottamalla käyttöön Ruotsin vuoden 2017 ennakkopäätöksen Suomen viranomaiset mitätöivät meidän tätä uudemman oman vuoden 2018 ennakkopäätöksen, koska vammainen ei nyt pysty elämään jäsenmaissa ollenkaan. Ettekö tienneet tätä päätöstä vai pimitittekö tahallaan. Tämähän kuuluu aivan STM:n ydintehtäviin.

Ihan oikea päätös - ei näitä rahoja voi kaataa kaivoon vain siksi, että joku muuttaa Espanjan auringon alle. Kansaneläke ei ole take away -palvelu.

Nyttemmin ilmitulleiden seikkojen valossa katkaisuaktivisteja takuulla kaduttaa se, mihin ovat lähteneet ja miten täysin ryssitty koko katkaisulaki on.

Toivottavasti keneltäkään vammaiselta ei ole evätty avustajaa EU:n Suomea koskevan vuoden 2018 ennakkoratkaisun vastaisesti. Siitä tulee meille roimat sanktiot ja jos on menty sorvaamaan vääränlainen uusi vammaispalvelulaki vielä kaiken kukkuraksi. Näitä ei muuten sitten saanutkaan valtion taloustilanteen perusteella evätä. 

Koskeeko vammaispalvelulain 3 vuoden siirtymäaika jäsenmaissa asuvia vammaisia vai noudatetaanko kansaneläkkeen katkaisulakia välittömästi.