Miksi 20-vuotias nuori nainen on niin passiivinen, eikä mikään oikein kiinnosta?

Syitä on monia, kuten väkivaltaiset kokemukset.

Jos on sellainen lamaannuttavan negatiivinen maailmankuva, mikä nykyään on jostain syystä tosi yleistä

Mistä tuo pelkääminen johtuu? Ei kuolema pelota mutta tuleva, ja se että pitäisi elää ehkä vielä 70 vuotta.

Noihan oli kaikki oikein hyviä syitä. Onko kysymys oikein?

Mt ongelmat selvästi. Masennus, traumaa jne..

Somen ja patriarkaatin takia.

Englanniksi jaded. On kohdannut jotain vastoin käymisiä ja laukaissut trapaperäisen rekation. Näin nojatuolipsykologin näkökulmasta. Kannattaa mennä terapiaan. Pelkkä ulkoilukin voi auttaa.

Tuntuu, että on syvässä kuopassa, ja kovin käpertynyt itseensä, muille ei riitä empatiaa, eikä itselleenkään, kaikki pyörii itsensä ja "selviämisen" ympärillä. Ei halua edds yrittää nauttia nuoruudesta tai siitä, että on ihan ok näköinen, koska se kuitenkin lakkaa olemasta pian.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki jaksa olla aktiivisia maatessaan. Jos kuitenkin suostuu kunnolla seksiin, ottaa peniksen pyydettäessä suuhun,  suostuu peppuseksiinkin, niin en näe ongelmaa. Sinä Ap voit aktivoitua myös.

Olisiko tämän märepalan voinut jättää tuottamattakin? Luulet varmasti olleesi hauska.

Nyt pää perseestä ja elämään elämäänsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki jaksa olla aktiivisia maatessaan. Jos kuitenkin suostuu kunnolla seksiin, ottaa peniksen pyydettäessä suuhun,  suostuu peppuseksiinkin, niin en näe ongelmaa. Sinä Ap voit aktivoitua myös.

Olisiko tämän märepalan voinut jättää tuottamattakin? Luulet varmasti olleesi hauska.

Miten niin?

No mikäs ihme tuo on. Ainoa positiivinen uutinen mitä olen vuosien aikana lehdestä lukenut on se, että joku vähän isompi firma meinaa muuttaa Italiasta Vaasaan. Loput on koronaa, sotaa, miten Suomi menee rännistä alas yms.

Aina pitäisi olla hauskaa, paljon kavereita joiden kanssa poseerata milloin missäkin, muuten on outo ja tylsä. Niin tätä aikaa tämmöinen hypetys ja pöhinä. 

Kännykkäsovellusten tuoman dopamiinimyrskyn jälkeen minkä tahansa oikean asian tekeminen on vaikeaa, sillä aivojen palkitsemisjärjestelmä ei aktivoidu enää oikein. Kännykän käytön vähentäminen palauttaa asian normaaliksi melko nopeasti.

Ei kaikki nuoret ole sen luontoisia että menemiset nappaisi. Itsekin olin jo nuorena introvertti lukutoukka, eikä se mitään masennusta ollut. Minä vaan en yhtään tykännyt mistään ikäisteni menoista tai seurasta, viihdyin parhaiten itsekseni.