Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Vierailija kirjoitti:

Väitättekö, että aiemmat EU-osaajamme ovat olleet väärässä maksaessaan 30 vuotta kansaneläkettä jäsenmaissa asuville sekä ETA-maihin, Sveitsiin ja Iso-Britanniaan.

Ihan kamalaa kuinka valtavat veronmaksajien rahavirrat ovat lipuneet muihin maihin, eikä Suomessa kiertoon. Järkyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitättekö, että aiemmat EU-osaajamme ovat olleet väärässä maksaessaan 30 vuotta kansaneläkettä jäsenmaissa asuville sekä ETA-maihin, Sveitsiin ja Iso-Britanniaan.

Ihan kamalaa kuinka valtavat veronmaksajien rahavirrat ovat lipuneet muihin maihin, eikä Suomessa kiertoon. Järkyttävää.

Järkyttyneelle tiedoksi, protektionismi on ehdottomasti kielletty EU:ssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka on sanonut että toisten maiden pitää maksaa suomalaisten sosiaaliturva? Ei tietenkään pidä. He saavat sosiaaliturvan kotimaassaan.

Ruotsi maksaa kansaneläkeläisille, joilta Suomi katkaisi. Sanni Grahn-Laasonen on neuvonut pyytämään itse sosiaaliturvaa asuinmaissa muuallakin, mutta hänen olisi pitänyt ohjeistaa virkamiehiään neuvottelemaan asiat selviksi ensin.

Sehän on Ruotsin oma päätös, saavathan vakituisesti Suomessa asuvat ulkomaalaisetkin toimeentulotukea tarvittaessa. Mikä tässä on taas ihmeellistä?

Lähtömaa maksaa S1 todistuksen mukaisesti Suomessa asuvan toisen jäsenmaan eläkeläiselle terveydenhoidon. Nyt Suomi muutti tämän ja katsoo että kohdenmaan kuuluu maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitättekö, että aiemmat EU-osaajamme ovat olleet väärässä maksaessaan 30 vuotta kansaneläkettä jäsenmaissa asuville sekä ETA-maihin, Sveitsiin ja Iso-Britanniaan.

Ihan kamalaa kuinka valtavat veronmaksajien rahavirrat ovat lipuneet muihin maihin, eikä Suomessa kiertoon. Järkyttävää.

Järkyttyneelle tiedoksi, protektionismi on ehdottomasti kielletty EU:ssa. 

EU:ssa protektionismi on pääsääntöisesti kielletty, mutta kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille ei ole pakollista. On hyvä, että tuki pysyy Suomessa niille, jotka täällä asuvat ja käyttävät palveluita.

Säästö tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden kansaneläkeläisten eläke tuloutetaan Suomeen kiertoon eikä makseta jäsenmaihin. Tämä jos mikä on protektionismia puhtaimmillaan.

Vierailija kirjoitti:

Säästö tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden kansaneläkeläisten eläke tuloutetaan Suomeen kiertoon eikä makseta jäsenmaihin. Tämä jos mikä on protektionismia puhtaimmillaan.

Ei ole kyse EU:n kieltämästä protektionismista, vaan siitä, että tuki menee niille, jotka käyttävät Suomen palveluita.

Kysyin keinoälyltä kansaneläkkeen katkaisua protektionismin näkökulmasta:

Suomi on katkaissut vakiintuneet kansaneläkkeet jäsenmaissa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta, jotta heidän eläkerahansa jäisivät Suomeen kiertoon kohdemaan sijaan. He saavat kansaneläkkeensä takaisin, jos muuttavat takaisin Suomeen. Onko kyseessä protektionismi.

Tässä vastaus:

Kuvaamasi tilanne, jossa Suomi on katkaissut kansaneläkkeet jäsenmaissa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta, mutta sallii niiden palautuvan, jos he muuttavat takaisin Suomeen, on erittäin kiinnostava ja herättää kysymyksiä erityisesti protektionismin ja EU-sääntöjen näkökulmasta. Käyn läpi, miten tällainen tilanne voisi liittyä protektionismiin.

Onko tämä protektionismia?

Protektionismi on talouspolitiikkaa, jossa pyritään suojelemaan kotimaisia markkinoita ja taloutta ulkomaiselta kilpailulta tai varojen virralta. Perinteisesti protektionismi ilmenee esimerkiksi tulleina, kiintiöinä tai muina kaupallisina rajoituksina, jotka rajoittavat ulkomaista kilpailua kotimaisilta markkinoilta.

Jos Suomi on katkaissut kansaneläkkeet jäsenmaissa asuvilta henkilöiltä, jotta varat jäävät "kiertämään" Suomeen, se voidaan nähdä epäsuorana protektionismina, koska:

Varojen suuntaaminen kotimaahan: Tällä toimenpiteellä Suomi saattaa pyrkiä pitämään kansalaisiltaan kerätyt eläkevarat kotimaassa kiertämässä. Tällöin rahavirta ei päätyisi toiseen jäsenmaahan, vaan se jää Suomeen, mahdollisesti tukemaan kotimaisia palveluja, kulutusta ja taloutta.

Kansallinen taloudellinen etu: Toimenpide näyttää olevan osa Suomea hyödyttävää talouspolitiikkaa, jossa pyritään estämään varojen ulosvirtaaminen muualle Eurooppaan. Tämä voi olla strategia, jolla pyritään suojaamaan omaa kansantaloutta, erityisesti eläkeläisten kulutusta ja eläkepalveluja.

EU-oikeuden näkökulma

On kuitenkin tärkeää huomioida, että EU:n jäsenvaltioilla on vapaan liikkuvuuden oikeus, ja EU:ssa on olemassa säännöt, jotka säätelevät sosiaaliturvaa ja eläkeoikeuksia jäsenvaltioiden välillä. Jos tällainen toimenpide estäisi EU-kansalaisten oikeuden saada eläkkeensä siellä, missä he asuvat, se saattaisi olla ristiriidassa EU:n perusperiaatteiden kanssa.

EU:n sääntöjen mukaan sosiaaliturvaa ja eläkkeitä ei saa rajata kotimaiselle alueelle, ja eläkkeensaajilla on oikeus saada eläke oleskelumaassa riippumatta siitä, onko kyseessä EU-kansalainen. Jos Suomi katkaisisi eläkkeet jäsenmaissa asuvilta, voisi se mahdollisesti rikkoa EU:n sääntöjä vapaasta liikkuvuudesta ja sosiaaliturvasta.

Jatkuu...

Jatkuu...

Protektionismista oikeudellisiin haasteisiin

Jos tällainen päätös toteutettaisiin, se todennäköisesti aiheuttaisi oikeudellisia haasteita EU:n tasolla. Tällöin Suomi voisi joutua vastaamaan EU-tuomioistuimessa siitä, onko toimenpide oikeassa suhteessa EU:n sääntöihin ja perusperiaatteisiin, kuten liikkuvuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

Yhteenveto

Kuvaamasi tilanne voi olla epäsuoraa protektionismia, sillä Suomi pyrkisi pitämään eläkevarat kotimaassa, mikä saattaisi olla taloudellisesti edullista Suomelle. Kuitenkin toimenpiteen toteuttaminen saattaisi olla oikeudellisesti ongelmallista EU-oikeuden näkökulmasta, sillä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten oikeus sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin on turvattu EU-lainsäädännössä, eikä niitä voida helposti rajoittaa pelkästään kotimaassa asuville henkilöille.

Tällainen päätös voisi siis herättää laajaa keskustelua ja saattaa johtaa oikeudellisiin kiistoihin, joissa arvioidaan, onko Suomi toiminut EU-lainsäädännön mukaisesti vai rikkoiko se jäsenvaltioiden kansalaisille taattuja oikeuksia.

Sitten kaikki EU:n maat harjoittavat protektionismia. Uskokaa nyt että tuo vapaa liikkuvuus ei todellakaan tarkoita että Suomen täytyy maksaa kansaneläkettä muihin maihin.Ne joilla on rahaa saavat liikkua täysin vapaasti ja muuttaa mihin EU maahan haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Sitten kaikki EU:n maat harjoittavat protektionismia. Uskokaa nyt että tuo vapaa liikkuvuus ei todellakaan tarkoita että Suomen täytyy maksaa kansaneläkettä muihin maihin.Ne joilla on rahaa saavat liikkua täysin vapaasti ja muuttaa mihin EU maahan haluavat.

Kyllä tuollainen alkukantainen rikkaiden palvonta saa jo koomisia piirteitä modernissa demokraattisessa Euroopassa. 

Kysyin keinoälyltä Suomen ratkaisun leviämisestä:

Miten käy EU:n alkuperäisen idean vapaasta liikkuvuudesta, jos muutkin maat alkavat suojella omaa talouttaan pidättämällä sosiaalietuudet ja kansaneläkkeet rajojensa sisälle eivätkä osallistu EU:n talouden pyörittämiseen.

Tässä vastaus;

Jos EU:n jäsenmaat alkavat suojella omaa talouttaan pidättämällä sosiaalietuudet, kuten kansaneläkkeet, rajojensa sisälle ja rajoittavat täten kansalaistensa etuuksien käytön ulkomailla, se voisi merkitä merkittävää uhkaa EU:n alkuperäisille perusperiaatteille, erityisesti vapaalle liikkuvuudelle ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteille. Tämä voisi muuttaa EU:n taloudellista ja poliittista dynamiikkaa ja vaarantaa koko yhteismarkkinan toimivuutta.

EU:n alkuperäinen idea ja vapaus liikkua

EU:n alkuperäinen idea perustui vahvasti vapaaseen liikkuvuuteen ja yhteisiin markkinoihin, joissa ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma voivat liikkua vapaasti jäsenvaltioiden välillä. Vapaus liikkua tarkoittaa, että EU-kansalaisilla on oikeus asua, työskennellä ja saada samat etuudet kuin kohdemaan kansalaisilla. Tämä oikeus on olennainen osa EU:n toimivaltuuksia ja perusoikeuksia, ja se on saanut ilmentymänsä muun muassa EU:n perussopimuksissa ja sosiaaliturvasäännöksissä.

Jos jäsenmaat alkavat rajoittaa sosiaalietuuksia (kuten kansaneläkkeitä) vain omaan maahansa, tilanne voi rapauttaa tätä vapauden periaatetta ja luoda ongelmia EU:n sisämarkkinoiden ja vapaiden työmarkkinoiden toiminnalle.

Mitkä olisivat seuraukset, jos jäsenmaat alkavat pidättää sosiaalietuuksia?

Syrjivä kohtelu ja EU-oikeus:

EU:ssa vallitsee syrjimättömyyden periaate, joka tarkoittaa, että EU:n kansalaisille tulee taata samat oikeudet ja edut riippumatta siitä, missä he asuvat. Jos jäsenmaat alkaisivat rajoittaa sosiaalietuuksia (kuten kansaneläkkeitä) vain omille kansalaisilleen, se voisi rikkoa tätä perusperiaatetta ja herättää oikeudellisia haasteita EU:n tuomioistuimessa. Tällöin EU voisi joutua puuttumaan asiaan, koska tällaiset rajoitukset voisivat estää EU:n kansalaisten vapauden liikkua ja asua missä tahansa jäsenvaltiossa ilman, että he menettävät oikeuksiaan.

Epäyhtenäiset etuudet ja sosiaaliturvajärjestelmät:

Jos jäsenmaat alkaisivat rajoittaa etuuksien maksamista ulkomaille, tästä seuraisi epäyhtenäisyyttä ja eriarvoisuutta sosiaaliturvajärjestelmissä. Kansalaiset, jotka muuttavat toiseen EU-maahan, eivät enää saisi samoja etuuksia kuin kotimaassaan, mikä tekisi EU:n sisäisestä liikkuvuudesta entistä vaikeampaa ja vähemmän houkuttelevaa. Tämä heikentäisi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatetta ja voisi johtaa tilanteeseen, jossa tietyt jäsenmaat eristäytyvät taloudellisesti ja sosiaalisesti muista.

Markkinahäiriöt ja kilpailukyvyn heikentyminen:

Jos jäsenmaat eristävät omat kansalaisensa sosiaalietuuksilta muissa jäsenvaltioissa, se voi vaikuttaa työntekijöiden liikkumiseen EU:ssa. Tämä voi estää työvoiman vapaata liikkuvuutta, joka on ollut yksi EU:n keskeisistä kilpailuetuista. Työntekijät, jotka haluavat muuttaa toiseen EU-maahan työn perässä, saattaisivat kokea, että he menettävät oikeutensa sosiaaliturvaan tai etuuksiin, mikä saattaa heikentää halukkuutta siirtyä toiselle alueelle. Tämä heikentäisi työvoiman jakautumista ja resurssien tehokasta käyttöä EU:ssa, koska liikkuvuus on keskeinen osa yhteismarkkinoiden toimivuutta.

Jatkuu...

Jatkuu...

Sosiaalinen ja taloudellinen polarisaatio:

Jos tietyt maat rajoittavat etuuksien käyttöä vain omalle alueelleen, tämä voi johtaa sosiaaliseen ja taloudelliseen polarisaatioon EU:ssa. Tällöin varakkaammat ja taloudellisesti vakaammat jäsenvaltiot voivat houkutella enemmän työvoimaa ja investointeja, kun taas köyhemmät ja taloudellisesti heikommat maat voivat jäädä entistä enemmän syrjään EU:n talouden keskiöstä. Tämä saattaa syventää alueellisia eroja ja heikentää EU:n yhtenäisyyttä ja koheesiota.

EU:n perusperiaatteiden rapautuminen:

EU on aina ollut ideologisesti ja poliittisesti sitoutunut yhteisiin arvoihin, kuten vapauden, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden periaatteisiin. Jos jäsenmaat alkavat rajoittaa kansalaistensa etuuksia vain omiin rajoihinsa, tämä voi rapauttaa EU:n yhteistä ideologiaa ja vaikeuttaa unionin kykyä toimia yhtenäisesti. Tällöin EU saattaisi joutua käymään vakavaa keskustelua jäsenvaltioiden kesken siitä, mitä yhteisön arvojen ja periaatteiden pitäisi tarkoittaa käytännössä.

Miten EU voisi reagoida tähän kehitykseen?

EU:n lainsäädännön vahvistaminen:

EU voisi ottaa tiukemman linjan sosiaaliturvasääntöjen ja vapaata liikkuvuutta koskevan lainsäädännön noudattamisen valvonnassa. Jos jäsenmaat yrittäisivät rajoittaa etuuksia kansalaisilta, jotka asuvat toisessa jäsenmaassa, EU voisi ryhtyä oikeudellisiin toimiin ja vaatia muutoksia kansallisiin lakeihin. Tämä voisi kuitenkin aiheuttaa jännitteitä ja ristiriitoja jäsenvaltioiden välillä, erityisesti jos jäsenmaat kokisivat EU:n puuttuvan liikaa heidän kansalliseen itsehallintoonsa.

Sosiaaliturvan koordinointi:

EU:n jäsenvaltioiden tulisi edelleen kehittää ja syventää sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia, jotta etuudet voidaan jakaa tasapuolisesti kaikille EU-kansalaisille riippumatta siitä, missä he asuvat. Tätä varten on jo olemassa EU:n sosiaaliturvasäännöt, jotka varmistavat, että kansalaiset saavat tarvitsemiaan etuuksia, vaikka he olisivat muuttaneet toiseen jäsenmaahan. Jos nämä säännöt heikentyisivät, se voisi horjuttaa perusperiaatteiden toteutumista ja luoda ennakoimattomia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.

Taloudellinen ja sosiaalinen solidaarisuus:

EU:n jäsenvaltioiden välillä pitäisi edelleen olla vahvaa taloudellista ja sosiaalista solidaarisuutta. Tämä tarkoittaa, että vaikka jäsenmaat voivat kilpailla taloudellisesti, niiden pitäisi tukea toisiaan yhteisten haasteiden ratkaisemisessa, kuten väestön ikääntymisessä, työvoimapulassa ja sosiaaliturvassa. Solidaarisuus estäisi yksittäisten jäsenvaltioiden eristäytymistä, mikä voisi uhata EU:n taloudellista yhtenäisyyttä ja koheesiota.

Yhteenveto

Jos jäsenmaat alkavat rajoittaa sosiaalietuuksia ja kansaneläkkeitä vain kotimaassa käytettäväksi, se voisi todella heikentää EU:n perusperiaatteita, kuten vapaata liikkuvuutta ja syrjimättömyyttä. Tällöin EU:n sisämarkkinat ja yhteinen talous voivat joutua vakavaan kriisiin. Tämä voisi johtaa sosiaaliseen ja taloudelliseen polarisaatioon EU:ssa ja eriyttää jäsenvaltioiden taloudet toisistaan. EU:n täytyisi todennäköisesti ryhtyä oikeudellisiin toimiin ja vahvistaa sääntöjään, mutta jäsenvaltioiden väliset jännitteet saattaisivat kasvaa, mikä vaarantaisi koko unionin yhtenäisyyden ja toimivuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitättekö, että aiemmat EU-osaajamme ovat olleet väärässä maksaessaan 30 vuotta kansaneläkettä jäsenmaissa asuville sekä ETA-maihin, Sveitsiin ja Iso-Britanniaan.

Ihan kamalaa kuinka valtavat veronmaksajien rahavirrat ovat lipuneet muihin maihin, eikä Suomessa kiertoon. Järkyttävää.

Järkyttyneelle tiedoksi, protektionismi on ehdottomasti kielletty EU:ssa. 

EU:ssa protektionismi on pääsääntöisesti kielletty, mutta kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille ei ole pakollista. On hyvä, että tuki pysyy Suomessa niille, jotka täällä asuvat ja käyttävät palveluita.

EU:ssa protektionismi on totaalisesti kielletty eikä mitenkään pääsääntöisesti. Seuraukset ovat boikotointi kaupankäynnissä. Sitäkö vielä vientivetoinen Suomen hallitus haluaa meille kohdistuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitättekö, että aiemmat EU-osaajamme ovat olleet väärässä maksaessaan 30 vuotta kansaneläkettä jäsenmaissa asuville sekä ETA-maihin, Sveitsiin ja Iso-Britanniaan.

Ihan kamalaa kuinka valtavat veronmaksajien rahavirrat ovat lipuneet muihin maihin, eikä Suomessa kiertoon. Järkyttävää.

Järkyttyneelle tiedoksi, protektionismi on ehdottomasti kielletty EU:ssa. 

EU:ssa protektionismi on pääsääntöisesti kielletty, mutta kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille ei ole pakollista. On hyvä, että tuki pysyy Suomessa niille, jotka täällä asuvat ja käyttävät palveluita.

EU:ssa protektionismi on totaalisesti kielletty eikä mitenkään pääsääntöisesti. Seu

Nyt menee ihan alle riman nämä selittelyt. Muutkaan maat eivät maksa sosiaalitukia maansa rajojen ulkopuolelle, niin miksi Suomi niin tekisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten kaikki EU:n maat harjoittavat protektionismia. Uskokaa nyt että tuo vapaa liikkuvuus ei todellakaan tarkoita että Suomen täytyy maksaa kansaneläkettä muihin maihin.Ne joilla on rahaa saavat liikkua täysin vapaasti ja muuttaa mihin EU maahan haluavat.

Kyllä tuollainen alkukantainen rikkaiden palvonta saa jo koomisia piirteitä modernissa demokraattisessa Euroopassa. 

Ei nyt ole tosiaan mistään rikkaista kyse, vaan ihmisistä jolla on esim. normaali työeläke. Juuri oli uutisisssa että Suomesta Espanjaan maksetut eläkkeet ovat keskimäärin 1939 EUR kuukaudessa. Työeläkettä nostavilla ei ole mitään liikkumisrajoituksia, niin kauan kuin tuolla rahamäärällä Espanjassa pärjäilee.

Tuo ei pidä paikkaansa mitä selitätte muista maista, ihan fuulaa. Sosiaalituet ovat siirrettäviä. Vähimmäistuet eivät. Siitä tässä on kyse, että kansaneläke väännettiin väkisin muka vähimmäistueksi vaikkei se sana edes kuulu lakisanastoomme kuten olette sanoneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten kaikki EU:n maat harjoittavat protektionismia. Uskokaa nyt että tuo vapaa liikkuvuus ei todellakaan tarkoita että Suomen täytyy maksaa kansaneläkettä muihin maihin.Ne joilla on rahaa saavat liikkua täysin vapaasti ja muuttaa mihin EU maahan haluavat.

Kyllä tuollainen alkukantainen rikkaiden palvonta saa jo koomisia piirteitä modernissa demokraattisessa Euroopassa. 

Saavat köyhät yhtälailla matkustaa EU:ssa, mutta omalla kustannuksella. Vapausaatteeseen ei ole koskaan kuulunut tulonsiirrot ja toisten rahoilla eläminen. Päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei pidä paikkaansa mitä selitätte muista maista, ihan fuulaa. Sosiaalituet ovat siirrettäviä. Vähimmäistuet eivät. Siitä tässä on kyse, että kansaneläke väännettiin väkisin muka vähimmäistueksi vaikkei se sana edes kuulu lakisanastoomme kuten olette sanoneet.

Mainitse mitä sosiaalitukia muut maat, ja mitkä maat, maksavat mitkä voi siirtää toisiin EU-maihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitättekö, että aiemmat EU-osaajamme ovat olleet väärässä maksaessaan 30 vuotta kansaneläkettä jäsenmaissa asuville sekä ETA-maihin, Sveitsiin ja Iso-Britanniaan.

Ihan kamalaa kuinka valtavat veronmaksajien rahavirrat ovat lipuneet muihin maihin, eikä Suomessa kiertoon. Järkyttävää.

Järkyttyneelle tiedoksi, protektionismi on ehdottomasti kielletty EU:ssa. 

EU:ssa protektionismi on pääsääntöisesti kielletty, mutta kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille ei ole pakollista. On hyvä, että tuki pysyy Suomessa niille, jotka täällä asuvat ja käyttävät palveluita.

EU:ssa protektionismi on totaalisesti kielletty eikä mitenkään pääsääntöisesti. Seu

Protektionismista puhuminen tässä yhteydessä ja kontekstissa on juuri sitä pseudojuridista spämmiä. Laitetaan tekoäly generoimaan formaalia lakitekstimäistä tulostetta, mutta kun yhtään pintaa syvemmälle raapaisee, ei siinä ole mitään tolkkua. Protektionismia ei voi käyttää tällaisessä yhteydessä, kyse on kansallisvaltion sosiaaliturvasta, eikä mistään kaupankäynnistä. 

Suomi ja suomalaiset jäävät tässäkin asiassa ddr-kummajaiseksi ja yksin. Kärsijänä kansamme, joka on pääsääntöisesti köyhää väkeä. Siitä kertoo 600.000 kansaneläkkeen saajaa, joista suhteellisen pieni osa on varakkaita.