Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (9199)
Voi miten tunkkaista keskustelua vaikka kyse on vapaudesta, demokratiasta, yhdenvertaisuudesta ja ihmisarvosta. Suomi voisi nykymenon sijaan profiloitua EU:ssa vapaan liikkumisen ja kaikkien EU-kansalaisten rajat ylittävien sosiaalisten oikeuksien ja elämisen mahdollisuuden edistäjänä ja edelläkävijänä. Tämmöiseen tavoitteeseen kaikki edistykselliset, sivistyneet ja vanhat vahvat kulttuurit yhtyisivät mielihyvin, sillä vapaa liikkuminen ja EU:n yhtenäisyys on vahvuus ja valinta, jonka kaikki ovat EU:hun liittyessään tehneet. Se on hyvä muistaa joka käänteessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi syödä kakkua samalla kuin säilöt sitä. Ei ole mitään asiaa pidemmäksi aikaa ulkomaille jos oma elämä kustannetaan täysin valtion sosiaalieläkkeellä.
Vuoteen 2011 nykyiset eläkeiässä olevat yrittäjät ja työnantajat maksoivat kansaneläkemaksua ja sitä ennen myös työntekijät ja tämä maksettiin silloisille eläkeläisille suoraan aivan samalla tavalla kuin nykyiset työeläkkeetkin maksetaan nykyeläkeläisille. Kansaneläkkeet kuuluvat nykyeläkeläisille ja he ovat osuuttaan aikoinaan rahoittaneet monin tavoin. Nykyinen lakimuutos pettää heidän panoksensa ja eläkepäätökset salamannopealla lanimuutoksella, joka ei huomioi eläkerjestelmämme tavoitteita eri elämäntilanteita tarkoittavana turvana. Komissio havaitsi tämän.
Kansaneläke on juuri sitä varten, että viimeisenä oljenkortena muut veronmaksajat kustantavat eläkepäivät kun ei itse kyetty siihen omalla työpanoksella.
Kansaneläkettä saavien joukossa voi olla vaikka lottomiljonääri tai suurmaanomistaja tai osakepääomalla elävä, joten kyseessä ei todellakaan ole mikään viimeinen oljenkirsi. Kansaneläkkeeseen ei ole edes oikeutettuja kaikki kerjäläiset eikä siirtotyöläiset, jos ehdot eivät täyty. Toimeentulotuki on viimeinen oljenkorsi. Jankutus ei tätä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kansaneläkettä saavien joukossa voi olla vaikka lottomiljonääri tai suurmaanomistaja tai osakepääomalla elävä, joten kyseessä ei todellakaan ole mikään viimeinen oljenkirsi. Kansaneläkkeeseen ei ole edes oikeutettuja kaikki kerjäläiset eikä siirtotyöläiset, jos ehdot eivät täyty. Toimeentulotuki on viimeinen oljenkorsi. Jankutus ei tätä muuta.
Eikö ole aika moraalitonta nostella toisten työllä maksettavaa sosiaalietuutta ulkomailla silloin jos sitä ei edes tarvitse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansaneläkettä saavien joukossa voi olla vaikka lottomiljonääri tai suurmaanomistaja tai osakepääomalla elävä, joten kyseessä ei todellakaan ole mikään viimeinen oljenkirsi. Kansaneläkkeeseen ei ole edes oikeutettuja kaikki kerjäläiset eikä siirtotyöläiset, jos ehdot eivät täyty. Toimeentulotuki on viimeinen oljenkorsi. Jankutus ei tätä muuta.
Eikö ole aika moraalitonta nostella toisten työllä maksettavaa sosiaalietuutta ulkomailla silloin jos sitä ei edes tarvitse?
Moraalitonta on laittaa maaraja vanhalle ja vammaiselle, avuttomalle ihmiselle, jonka ylittäessään hän menettää eläkkeen, joka maksetaan rajan toisella puolella ja toisella puolella ei, vaikka olemme EU:n alueella siihen kuuluvine oikeuksineen. Moraalitonta on myös suunnitella valmiiksi keinoja, joilla vääjäämättä edessä oleva kansaneläkkeen katkaisun korjaaminen saadaan pitkitettyä mahdollisimman kauan ja samalla lisätään ja kerrytetään kuluja veronmaksajien kannettavaksi vahingonkorvauksista ja viranomaistyöstä. Moraalitonta on katkaista terveydenhoito vanhuksilta ja vammaisilta jäsenmaissa. Moraali ei paljon katkaisuaktivistesteja kiinnostanut, mutta se mitä he tekivät oli myös EU-asetusten ja säännösten vastaista. Siksi kaikkien katkaisuaktivistejen kannattaakin etsiä poispääsyä koko sopasta, hakea uutta positiivista elämänasennetta sekä henkistä ja fyysistä vapautta itselleen ja kanssaihmisilleen.
Koko ajan te (sinä?) puhutte EU:n alueella tapahtuvasta vapaasta liikkumisesta. Mistä siis johtuu että mikään muukaan EU maa ei maksa sosiaalitukia maansa ulkopuolelle? Ja näillä mailla on täysi oikeus toimia näin. EIhän vapaa liikkuvuus tarkoita sitä että maiden pitäisi kustantaa muissa maissa eläminen, se on yksilön omalla vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan te (sinä?) puhutte EU:n alueella tapahtuvasta vapaasta liikkumisesta. Mistä siis johtuu että mikään muukaan EU maa ei maksa sosiaalitukia maansa ulkopuolelle? Ja näillä mailla on täysi oikeus toimia näin. EIhän vapaa liikkuvuus tarkoita sitä että maiden pitäisi kustantaa muissa maissa eläminen, se on yksilön omalla vastuulla.
Liite kiitos, mihin perustuu kyseinen väite? EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteissä yksilöisään EU-alueelle suoritettavat maksut ja terveydenhoidon vastuut. EUvii:alue ei ole ensinnäkään ulkomaa ja kyseessä on vakiintunut kelan päätöksellä myönnetty kansaneläke eikä mikään tarpeen mukaan maksettava sosiaalituki köyhille.
Kysyin keinoälyltä luottamuksesta järjestelmään:
Heikentääkö kansaneläkkeiden katkaisu luottamusta Suomen eläkejärjestelmään
Tässä vastaus:
Kansaneläkkeiden maksamisen katkaisu ulkomaille on herättänyt voimakasta keskustelua ja sillä katsotaan olevan
merkittävä heikentävä vaikutus luottamukseen Suomen eläkejärjestelmää ja sosiaaliturvajärjestelmää kohtaan.
Miksi luottamus heikkenee?
Luottamuksensuoja ja odotukset: Monet nykyiset eläkeläiset ja Suomesta muuttaneet ovat maksaneet pakollisia maksuja Suomen sosiaaliturvajärjestelmään vuosikymmeniä (erityisesti ennen vuotta 2011, jolloin kansaneläkkeellä oli maksuperusteinen rahoitus). Heillä on ollut perusteltu odotus siitä, että heidän eläkeoikeutensa säilyvät, vaikka he muuttaisivat toiseen EU-maahan.
Takautuva luonne: Vaikka lakimuutos koski tulevaisuutta, se lopetti jo myönnettyjen etuuksien maksamisen, mikä koetaan takautuvana ja epäoikeudenmukaisena toimenpiteenä. Tämä horjuttaa uskoa järjestelmän pysyvyyteen.
Epävarmuus tulevaisuudesta: Päätös luo epävarmuutta muidenkin sosiaalietuuksien ja eläkkeiden suhteen. Ihmiset kysyvät, voiko valtio muuttaa sääntöjä ja katkaista etuuksia uudelleen tulevaisuudessa, jos he muuttavat ulkomaille tai olosuhteet muuttuvat.
Viestintä ja kohtelu: Tapa, jolla päätös jalkautettiin ja kohdeltiin ulkosuomalaisia eläkeläisiä, on herättänyt katkeruutta ja tunteen siitä, että heitä kohdellaan toisen luokan kansalaisina, mikä vähentää entisestään luottamusta viranomaisiin ja järjestelmään.
Vaikka Suomen viranomaiset katsovat toimivansa EU-lainsäädännön puitteissa, inhimillinen ja poliittinen ulottuvuus on selvä: päätös on luonut epävarmuutta ja syvää pettymystä niiden keskuudessa, joita asia koskee, heikentäen yleistä luottamusta Suomen sosiaaliturvajärjestelmän pitkäjänteisyyteen ja luotettavuuteen.
Kysyin Suomessa asuvien eläketurvasta:
Voiko Suomi muuttaa myös Suomessa asuvien kansaneläkettä jotenkin:
Tässä vastaus:
Kyllä, Suomen eduskunta voi muuttaa Suomessa asuvien kansaneläkettä lainsäädännöllä. Kansaneläke on lakisääteinen sosiaalietuus, jonka ehdot, määräytymisperusteet ja rahoitus määritellään kansaneläkelaissa.
Keskeiset seikat:
Lainsäädäntövalta: Eduskunnalla on valta säätää lailla kansaneläkkeen ehdoista ja määrästä. Tämä voi tarkoittaa etuuden tason indeksikorotuksia, leikkauksia, tai muita rakenteellisia muutoksia valtion budjettitilanteen tai hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Nykyinen muutos koskee myös Suomessa asuvia: Äskettäinen lakimuutos, jolla kansaneläke luokiteltiin EU-asetuksen mukaiseksi vähimmäiseduksi, voi vaikuttaa myös Suomessa asuviin eläkkeensaajiin, jotka ovat aiemmin asuneet tai työskennelleet toisessa EU/ETA-maassa. Näiden henkilöiden eläke lasketaan uudelleen vähimmäisetuutta koskevien sääntöjen mukaisesti, mikä voi johtaa eläkkeen määrän muutokseen (kasvuun tai laskuun).
Perustuslain suoja: Vaikka eduskunta voi muuttaa lakeja, muutosten on oltava Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisia. Oikeus sosiaaliturvaan on perustuslaillinen perusoikeus, mutta lainsäätäjällä on laaja harkintavalta sen toteuttamistavassa ja tasossa. Jo ansaittujen tai myönnettyjen etuuksien luottamuksensuojaa on yleensä kunnioitettava, mutta lainsäädännölliset muutokset ovat mahdollisia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen valtio voi muuttaa kansaneläkkeen ehtoja ja määrää Suomessa asuville, kunhan se noudattaa lainsäädäntömenettelyä ja perustuslaillisia rajoja.
Kansaneläkkeen katkaisun laatijat unohtivat, että EU:n komissio ottaa ratkaisussaan huomioon Suomen luomat vapaan liikkuvuuden esteet. Katkaisemalla pelkkää kansaneläkettä saavien toimeentulon ohella myös terveydenhoidon voi jäsenmaa kehottaa vanhusta ja vammaista lähtemään maasta, koska asumisen edellytyksen eivät enää täyty. Suomen toimenpide johtaa siihen, että nämä EU-kansalaiset eivät voi enää käyttää laillista oleskeluoikeuttaan toisessa maassa (koska he eivät täytä taloudellisia tai sairausvakuutusehtoja), tämä voidaan nähdä kohtuuttomana esteenä vapaalle liikkuvuudelle.
Kuten sanottua, Suomi luo uutta liikkuvuuden estettä EU:n lainsäädäntöön vanhuksille ja vammaisille, mikäli EU sallii niin tapahtua. Ei varmasti salli, sillä se rikkoo EU:n perusperiaatetta, joka kuuluu myös vammaisille ja vanhuksille ja heitä on suojattava, jotta se heidän kohdalla toteutuu eikä suinkaan estettävä.
Vierailija kirjoitti:
Mssä ihmeen hädässä kukaan elää? Selittäkää.
Näköjään lukijoiden joukossa on 4 peukuttajaa, jotka pyytävät selitystä siihen, miten yhtäkkinen, varautumaton, luottamukseen perustuva toimeentulon, lääkkeiden ja terveydentulon menetys voisi aiheuttaa hätää elämässä vanhalle ja vammaiselle ihmiselle EU-alueella.
Ei ihme, että laki meni läpi Suomessa.
Ei kannata tukea katkaisua enää. Eiväthän huippujuristitkaan tukeneet alunperinkään. Viimeiselle uskolliselle katkaisuaktivistille jää huono kortti käteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mssä ihmeen hädässä kukaan elää? Selittäkää.
Näköjään lukijoiden joukossa on 4 peukuttajaa, jotka pyytävät selitystä siihen, miten yhtäkkinen, varautumaton, luottamukseen perustuva toimeentulon, lääkkeiden ja terveydentulon menetys voisi aiheuttaa hätää elämässä vanhalle ja vammaiselle ihmiselle EU-alueella.
Ei ihme, että laki meni läpi Suomessa.
Ei kannata tukea katkaisua enää. Eiväthän huippujuristitkaan tukeneet alunperinkään. Viimeiselle uskolliselle katkaisuaktivistille jää huono kortti käteen.
Vanha ja vammainen voi muuttaa Suomeen ja saada kaikki edut mitkä lähtivät siellä ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan te (sinä?) puhutte EU:n alueella tapahtuvasta vapaasta liikkumisesta. Mistä siis johtuu että mikään muukaan EU maa ei maksa sosiaalitukia maansa ulkopuolelle? Ja näillä mailla on täysi oikeus toimia näin. EIhän vapaa liikkuvuus tarkoita sitä että maiden pitäisi kustantaa muissa maissa eläminen, se on yksilön omalla vastuulla.
Liite kiitos, mihin perustuu kyseinen väite? EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteissä yksilöisään EU-alueelle suoritettavat maksut ja terveydenhoidon vastuut. EUvii:alue ei ole ensinnäkään ulkomaa ja kyseessä on vakiintunut kelan päätöksellä myönnetty kansaneläke eikä mikään tarpeen mukaan maksettava sosiaalituki köyhille.
Mikä väite? Siis että muutkaan maat eivät maksa sosiaalitukia ulkomaille? Kyllä näin on, tai mainitse yksikin maa joka maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan te (sinä?) puhutte EU:n alueella tapahtuvasta vapaasta liikkumisesta. Mistä siis johtuu että mikään muukaan EU maa ei maksa sosiaalitukia maansa ulkopuolelle? Ja näillä mailla on täysi oikeus toimia näin. EIhän vapaa liikkuvuus tarkoita sitä että maiden pitäisi kustantaa muissa maissa eläminen, se on yksilön omalla vastuulla.
Liite kiitos, mihin perustuu kyseinen väite? EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteissä yksilöisään EU-alueelle suoritettavat maksut ja terveydenhoidon vastuut. EUvii:alue ei ole ensinnäkään ulkomaa ja kyseessä on vakiintunut kelan päätöksellä myönnetty kansaneläke eikä mikään tarpeen mukaan maksettava sosiaalituki köyhille.
Mikä väite? Siis että muutkaan maat eivät maksa sosiaalitukia ulkomaille? Kyllä näin on, tai mainitse yksikin maa joka maksaa?
Ihan nyrkkisääntö EU:ssa: Kaikkien jäsenmaiden sosiaaliturva siirtyy työelämän ulkopuolella olevan mukana toiseen jäsenmaahan. Työntekijöiden sosiaaliturva siirtyy kohdemaan maksettavaksi.
Kirjallinen kysymys kansaneläkkeiden katkaisun takia hätään joutuneiden puolesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_483+2024.aspx
Viimeksi julkaistu 30.7.2025 16.49
Kirjallinen kysymys KK 483/2024 vp
Mats Löfstöm r
Kirjallinen kysymys kansaneläkelain muutosten seurauksista sosiaalisin perustein ulkomaille sijoitetuille henkilöille
Eduskunnan puhemiehelle
Hallituksen kansaneläkelain muuttamista koskeva esitys HE 128/2024 vp, jonka eduskunta hyväksyi 11.12.2024, tarkoittaa sitä, että oikeus kansaneläkkeeseen rajataan koskemaan vain Suomessa asuvia henkilöitä 1.2.2025 alkaen.
Lakiehdotuksen hyväksymisen jälkeen olen saanut yhteydenottoja, jotka koskevat erityisiä ongelmia, joita lainmuutoksen sivuvaikutuksena voi syntyä. Näitä ovat lainmuutoksen vaikutukset sellaisiin henkilöihin, jotka viranomaiset ovat sijoittaneet Suomen ulkopuolelle sosiaalisin perustein. Ahvenanmaalla on tapauksia, joissa Ahvenanmaan kunnallinen sosiaalihuolto KST on sijoittanut paljon hoitoa tarvitsevia ihmisiä Ruotsiin, koska Suomessa on pulaa ruotsinkielisistä hoitopaikoista. Määrällisesti tilanteen kerrotaan koskevan "kourallista" ihmisiä. He eivät ole itse päättäneet asettua asumaan ulkomaille. Sen takia he ovat lainopillisesti harmaalla alueella, jossa he pahimmassa tapauksessa käytännössä ovat vaarassa jäädä ilman sosiaalisia oikeuksia sekä Ruotsissa että Suomessa, mitä ei tietenkään voi hyväksyä.
Tilanne on monimutkainen ja monin tavoin haastava. Monet näistä ihmisistä tarvitsevat tietojeni mukaan kansaneläkettä asumiskustannustensa kattamiseen. Juridisesti he voivat pahimmassa tapauksessa jäädä ilman sosiaaliturvaa sekä Suomessa että Ruotsissa, koska heidän oleskelunsa Ruotsissa ei ole vapaaehtoista ja koska Kela katsoo heidän muuttaneen maasta. Ymmärrettävistä syistä tämä on herättänyt paljon huolta sijoitettujen ja heidän omaistensa keskuudessa, koska heidän taloudellinen turvallisuutensa on nyt uhattuna.
Tätä ongelmaa ei ole käsitelty eikä huomioitu hallituksen esityksessä eikä lausuntokierroksella saaduissa asiantuntijalausunnoissa silloin, kun lakiehdotusta valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä. Asia ei tullut esiin myöskään eduskunnan valiokuntakäsittelyssä, ei perustuslakivaliokunnassa eikä lakiehdotuksesta mietinnön laatineessa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Lakiehdotuksen tarkoituksena ei ollut vaikeuttaa Suomen rajojen ulkopuolelle hoitoon pakkosijoitettujen henkilöiden tilannetta, ja koska heitä on niin vähän, voi olla, että lakiehdotusta laadittaessa ei oltu tietoisia tämän ryhmän olemassaolosta. Siksi heidän tilanteensa ja lain vaikutukset heihin on nyt nopeasti arvioitava ja etsittävä jokin ratkaisu tilanteeseen, jotta tämä ryhmä ei jää väliinputoajaksi, kun laki tulee voimaan 1.2.
Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että nämä ihmiset eivät käytännössä jää sosiaalisen ja taloudellisen turvaverkon ulkopuolelle, ja
mahdollistaako laki sen, että Kansaneläkelaitos voisi ottaa nämä tapaukset, joiden lukumäärä on hyvin pieni, yksilölliseen harkintaan sen turvaamiseksi, että he eivät menetä saamaansa taloudellista tukea?
Helsingissä 23.1.2025
Mats Löfström r
Jatkuu...
Jatkuu...
Eduskunnan vaihde: 09 4321 Postiosoite: 00102 Eduskunta | Käyttöehdot | Tietosuojaselosteet | Asiakirjajulkisuuskuvaus | Saavutettavuusseloste | Evästekäytännöt | Suojattu sähköposti | Sivun alkuun
Tässä linkissä vastaus
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_483+2024.aspx
Todettakoon, että ympäri Eurooppaa jäi vanhuksia ja vammaisia ilman sosiaaliturvaa ja kansaneläkettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mssä ihmeen hädässä kukaan elää? Selittäkää.
Näköjään lukijoiden joukossa on 4 peukuttajaa, jotka pyytävät selitystä siihen, miten yhtäkkinen, varautumaton, luottamukseen perustuva toimeentulon, lääkkeiden ja terveydentulon menetys voisi aiheuttaa hätää elämässä vanhalle ja vammaiselle ihmiselle EU-alueella.
Ei ihme, että laki meni läpi Suomessa.
Ei kannata tukea katkaisua enää. Eiväthän huippujuristitkaan tukeneet alunperinkään. Viimeiselle uskolliselle katkaisuaktivistille jää huono kortti käteen.
Vanha ja vammainen voi muuttaa Suomeen ja saada kaikki edut mitkä lähtivät siellä ulkomailla.
Juurihan on ilmennyt, ettei sekään toimi odotetusti ja toivotusti byrokratiastamme johtuen, vaan sellaisetkin, joilla olisi säilynyt terveydenhoito jäsenmaassa pienen työeläkkeen ansiosta ovat menettäneet senkin määräämättömäksi ajaksi odottelemaan hallinnollisia päätöksiä muutettuaan Suomeen.
Kysyin tekoälyltä:
Kansaneläkkeet ovat EU:ssa asumisperusteisia: niihin oikeus syntyy, jos on asunut pitkään maassa.
Jos muutat toiseen EU-maahan, uuden maan sosiaaliturva ottaa sinut "omakseen" mutta vanha kansaneläke pysähtyy.
Siitäkin kiusaamisesta irtoaa 10.000 euron korvaukset.
Hallitus meni sosialisoimaan jäsenmaissa asuvien kansaneläkkeet.