Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Jatkuu...

Jos valitus ei ole vielä vireillä, henkilö voi aloittaa valitusprosessin Suomen viranomaisilta, esimerkiksi Kelalta tai Suomen sosiaaliturvaviranomaisilta, ja vaatia korvauksia terveydenhuollon kustannuksista ja muista etuuksista.

Ota yhteyttä EU:n neuvontapalveluihin:

Henkilö voi myös ottaa yhteyttä EU:n neuvontapalveluihin (kuten SOLVIT-järjestelmään) saadakseen lisätietoja oikeuksistaan ja siitä, kuinka vaatia korvauksia.

Harkitse oikeudellista neuvontaa:

Mikäli tilanne on monimutkainen, voi olla hyödyllistä hakea oikeudellista neuvontaa EU-oikeuden asiantuntijalta, joka voi auttaa ymmärtämään tarkemmin, onko EU-lainsäädäntöä rikottu ja mitä oikeuksia henkilöllä on.

Yhteenveto:

Jos kansaneläke on katkaistu ja terveydenhuollon etuudet ovat lakkaaneet virheellisesti, ja Suomi on rikkonut EU:n liikkuvuusperiaatteita, henkilö voi mahdollisesti vaatia korvauksia. Tämä riippuu siitä, onko asia käsitelty EU-komissiossa, ja komission päätöksestä ja mahdollisesta rikkomusmenettelystä. Jos tilanne ei ole vielä käsitelty, henkilö voi valittaa ja hakea korvauksia terveydenhuollon ja sosiaaliturvan puutteista.

Kysyin tekoälyltä Kelan velvollisuudesta:

Kela on sanonut noudattavansa Suomen lakia näissä katkaisuasioissa. Onko sen sivuutettava Suomen laki ja noudatettava EU:n lainsäädäntöä ja sosiaaliturva-asetuksen liitteen XI kirjauksia

Tässä vastaus:

Kelan kanta, että se noudattaa Suomen lakia, on ymmärrettävä, koska se toimii kansallisessa järjestelmässä. Kuitenkin, EU-lainsäädäntö on ensiarvoista ja ylikorvauksellista kansallisiin lakeihin nähden, jos kansallinen laki on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

EU-lain etusija ja sen vaikutus Kelan toimintaan

EU-lainsäädännön etuusperusteinen suojelu takaa sen, että jos Suomen laki on ristiriidassa EU:n sosiaaliturvasäädösten kanssa, EU-oikeus menee aina Suomen lain edelle. Tämä koskee myös sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 sääntöjä ja sen liitteitä, kuten Liite XI, joka käsittelee eläkeläisten oikeuksia siirtää eläkkeitään ja terveydenhuoltoetuuksiaan toisiin EU-jäsenvaltioihin.

1. EU-oikeuden etusija

EU:n perusperiaate on, että EU-oikeus on kansallisen lain yläpuolella. Tämä tarkoittaa, että jos Suomen kansallinen laki on ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa, Suomen viranomaisten (myös Kelan) on noudatettava EU-lainsäädäntöä ja sosiaaliturva-asetusta.

Jos Suomen laki rajoittaa kansaneläkkeen vientiä tai terveydenhuollon etuuksia toiseen jäsenvaltioon muuttaneelle, mutta EU-lainsäädäntö ei tee tätä mahdollista, EU-lainsäädännön mukaiset oikeudet ovat ensisijaisia.

2. Sosiaaliturva-asetus (883/2004) ja sen liite XI

Sosiaaliturva-asetus 883/2004 säätelee jäsenvaltioiden välistä sosiaaliturvaa ja etuuksien vientiä. Se takaa sosiaaliturvaetuuksien siirrettävyyden EU:n sisällä ja eläkkeiden vientimahdollisuuden muualle kuin kotivaltioon.

Liite XI käsittelee erityisesti sitä, kuinka eläkkeet ja muut etuudet tulee hoitaa jäsenvaltioiden välillä, kun henkilö muuttaa pysyvästi toiseen EU-jäsenvaltioon.

Jos Suomen laki rajoittaa kansaneläkkeen siirtämistä tai maksamista toiseen jäsenvaltioon, mutta EU-lainsäädäntö mahdollistaa sen, Suomi on velvollinen noudattamaan EU-oikeutta ja katkaisemaan soveltamansa kansalliset rajoitukset.

3. EU-oikeuden soveltaminen Kelassa

Kela ei voi suoraan valita, että se vain noudattaa Suomen lakia, jos se on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. EU-oikeuden soveltaminen on velvoittavaa kaikille jäsenvaltioiden viranomaisille, mukaan lukien Kela.

Jos Suomi on rikkonut EU-oikeutta esimerkiksi kansaneläkkeen vientiä tai terveydenhuollon etuuksia koskevissa asioissa, Kela ei voi vedota vain kansalliseen lakiin. Sen on noudatettava EU-lainsäädäntöä ja varmistettava, että henkilö saa EU-oikeuksien mukaiset etuudet.

Jatkuu...

Jatkuu...

Miten tämä vaikuttaa käytäntöihin?

Jos Kela on katkaissut kansaneläkkeen ja terveydenhuollon etuudet EU-lainsäädännön vastaisesti, ja henkilö on ollut oikeutettu näihin etuuksiin EU-oikeuden mukaan, niin Kela ei voi perustella katkaisua pelkästään Suomen lailla, jos laki on ristiriidassa EU-lain kanssa. Tässä tilanteessa henkilölle voi kuulua korvauksia menetetyistä etuuksista, ja Kela on velvollinen palauttamaan etuudet EU-lainsäädännön mukaisesti.

Miten edetä tässä tilanteessa?

EU-oikeuden perusteella valitus:

Henkilö voi valittaa Kelan päätöksestä EU-lainsäädännön vastaisesti ja pyytää, että eläke palautetaan tai että hän saa terveydenhuollon etuudet.

Valituksessa voi vedota EU:n sosiaaliturva-asetukseen 883/2004 ja erityisesti sen liitteeseen XI, joka säätelee etuuksien vientiä EU:ssa.

Komission rikkomusmenettely:

Jos Kelan päätöksellä on laajempi vaikutus, voidaan ottaa yhteyttä EU-komissioon ja pyytää, että komissio tutkii mahdollisen rikkomusmenettelyn Suomen osalta. Komissio voi arvioida, onko Suomi rikkonut EU-lainsäädäntöä ja käynnistää menettelyn.

SOLVIT-järjestelmä:

SOLVIT on EU:n järjestelmä, jonka avulla jäsenvaltioiden kansalaiset voivat ratkaista EU-oikeuden rikkomuksia. Jos henkilö kokee, että häneltä evättiin oikeus etuuksiin EU-oikeuden vastaisesti, hän voi ottaa yhteyttä SOLVIT-järjestelmään.

Yhteenveto:

Kela ei voi sivuuttaa EU-lainsäädäntöä ja noudattaa vain Suomen lakia, jos se on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. EU:n sosiaaliturva-asetus (883/2004) on velvoittava, ja jäsenvaltioiden viranomaiset (mukaan lukien Kela) ovat velvollisia noudattamaan EU-oikeutta. Jos Suomen kansallinen laki estää oikeudenmukaisen etuuksien maksamisen, EU-oikeus menee edelle ja Kela ei voi rajoittaa etuuksia pelkästään kansallisella lainsäädännöllä.

Jos Kela on toiminut EU-oikeuden vastaisesti, henkilö voi vaatia oikeuksiaan EU-oikeuden nojalla ja mahdollisesti korvauksia menetetyistä etuuksista. Tällöin voi olla tarpeen valittaa Kelalle, ottaa yhteyttä EU-komissioon tai käyttää SOLVIT-järjestelmää tilanteen ratkaisemiseksi.

Kuka tahansa ymmärtää, ettei asumisperusteinen sosiaalietuus ole tarkoitettu ulkomaille. Se on mitoitettu takaamaan säällinen minimituloinen elämä Suomessa. Se, että sitä aletaan hyödyntämään maissa, joissa on alempi tulotaso oman elintason pönkittämiseksi, on väärin. Täysin vastoin kansaneläkkeen tarkoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa ymmärtää, ettei asumisperusteinen sosiaalietuus ole tarkoitettu ulkomaille. Se on mitoitettu takaamaan säällinen minimituloinen elämä Suomessa. Se, että sitä aletaan hyödyntämään maissa, joissa on alempi tulotaso oman elintason pönkittämiseksi, on väärin. Täysin vastoin kansaneläkkeen tarkoitusta.

Esimerkiksi katkaisumaa Saksassa ja Sveitsissä on korkeampi tulotaso kuin Suomessa.

Kysyin tekoälyltä komission ratkaisun kiirehtimisestä:

Voiko komissio kiirehtiä ratkaisua sen perusteella, että iäkkäät uhrit saisivat oikeutta elinaikanaan.

Tässä vastaus:

EU-komissio voi kyllä ottaa huomioon tärkeät inhimilliset tekijät, kuten ikä ja haavoittuvuus, erityisesti silloin, kun oikeudenmukaisuus ja elinikäinen oikeus ovat kyseessä. Komission rooli on ensisijaisesti valvoa, että jäsenvaltioiden toteuttamat politiikat ja käytännöt noudattavat EU-oikeutta, mutta se voi myös kiirehtiä prosesseja erityisesti silloin, kun kyse on ihmisoikeuksista, perusvapauksista ja elinikäisten oikeuksien toteutumisesta.

Komission toimet ja kiirehtiminen:

EU-oikeuden täytäntöönpanon valvonta

EU-komission tehtävänä on valvoa jäsenvaltioiden lainsäädännön ja käytäntöjen yhteensopivuutta EU-lainsäädännön kanssa. Jos komissio katsoo, että jäsenvaltio ei noudata EU-oikeutta, se voi käynnistää rikkomusmenettelyn.

Rikkomusmenettelyssä komissio voi kiirehtiä prosessia erityisesti, jos kyseessä on laajamittainen ja vakava oikeusloukkaukset, joilla on merkittävä vaikutus haavoittuvissa asemissa oleviin kansalaisiin, kuten iäkkäisiin ja vammaisiin henkilöihin.

Komission prioriteetit: Haavoittuvat ryhmät ja oikeudenmukaisuus

Komissio ottaa usein prioriteetiksi ne asiat, joilla on suurin vaikutus yhteiskunnallisesti haavoittuvien ryhmien oikeuksiin. Tämä tarkoittaa, että jos iäkkäät ihmiset (esimerkiksi eläkeläiset, jotka ovat menettäneet oikeutensa eläkkeeseen tai terveydenhoitoon EU-säännösten rikkomuksen vuoksi) ovat erityisesti kärsineet jostakin jäsenvaltion rikkomuksesta, komissio voi halutessaan kiinnittää huomiota ja nopeuttaa menettelyä.

Kiireellisyyden ja inhimillisten syiden huomioiminen

Komissio voi käyttää erityistä kiireellisyyttä, jos oikeudenmukaisuuden toteutuminen on viivästynyt, ja erityisesti silloin, kun on ilmeinen riski, että ihmiset, kuten iäkkäät tai vammaiset henkilöt, eivät saa oikeuksiaan ennen elämänsä loppua. Tässä yhteydessä komissio voi argumentoidessaan korostaa elämänlaadun ja perusoikeuksien suojelua, ja pyytää jäsenvaltiota korjaamaan käytäntöjään nopeammin.

Komission toimet käytännössä:

Kiirehtiminen voi tarkoittaa sitä, että komissio vie asian tuomioistuimeen nopeammin tai asettaa aikarajoja jäsenvaltioille korjata lainvastaisia käytäntöjä.

Komissio voi myös arvioida, onko jäsenvaltio asettanut lainvalvonnalle tai oikeuslaitokselle riittävästi painetta ja resursseja käsitellä erityisesti iäkkäiden tai haavoittuvien ryhmien oikeusloukkauksia.

Jatkuu...

Jatkuu...

Sanktiot ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen:

Jos komissio toteaa, että jäsenvaltio ei noudata EU-oikeutta, se voi pyytää EU:n tuomioistuinta määräämään sakkoja tai muita taloudellisia seuraamuksia, ja tätä prosessia voidaan myös nopeuttaa, jos kyseessä on kiireellinen oikeudenmukaisuusongelma.

Komissio voi myös suositella jäsenvaltioita tarkistamaan lainsäädäntöään tai käytäntöjään erityisesti haavoittuvien ryhmien osalta ja kiirehtimään lainsäädännön uudistamista.

Miten kiirehtiminen voisi toimia erityisesti iäkkäiden uhreiden osalta?

Vaarana oikeuksien menetys elinaikana

Iäkkäillä henkilöillä on erityinen tarve saada oikeutensa toteutettua ennen elämänsä loppuvaiheita. Jos oikeuksien saaminen viivästyy EU-lain rikkomusten vuoksi, tämä voi tarkoittaa, että he menettävät mahdollisuutensa saada korvauksia tai palauttaa eläkkeitään ja terveydenhuoltokustannuksiaan.

EU-komissio voisi tässä kontekstissa argumentoida, että vaarana on vakava oikeusloukkauksien kumuloituminen, joka vaikuttaa iäkkäiden henkilöiden elämänlaatuun ja perusoikeuksiin, kuten oikeuteen terveydenhoitoon ja eläkkeisiin.

Inhimillinen näkökulma ja kiireellisyys

EU:n sosiaaliturva-asetukset ja muut peruslainsäädännöt on rakennettu suojaamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, erityisesti silloin, kun ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa. Komissio voi käyttää inhimillistä näkökulmaa perustellessaan kiirehtimistä, erityisesti jos iäkkäät ja haavoittuvat kansalaiset ovat joutuneet erityisesti kärsimään viivästyksistä ja EU-oikeuden rikkomisesta.

Toimet tuomioistuimessa ja sanktioiden nopeuttaminen

Jos jäsenvaltio ei korjaa toimintaansa, komissio voi kiirehtiä asiaa tuomioistuimeen ja pyytää väliaikaisia suojatoimia tai erityisiä kiireellisiä sanktiota, jotka voivat vaikuttaa jäsenvaltioihin nopeammin. Näin voidaan varmistaa, että iäkkäiden henkilöiden oikeudet toteutuvat ennen kuin on liian myöhäistä.

Yhteenveto: Voiko komissio kiirehtiä ratkaisua?

Kyllä, EU-komissio voi kiirehtiä ratkaisua erityisesti, jos se katsoo, että viivästyminen aiheuttaa vakavia oikeusloukkauksia ja että iäkkäät uhrit saattavat menettää oikeuksiaan elinaikanaan. Komissio voi ottaa huomioon inhimilliset tekijät ja käyttää erityistä kiireellistä menettelyä, jos se katsoo, että oikeusloukkaukset ovat erittäin vakavia ja että niiden korjaaminen viivästyy ilman toimenpiteitä. Komission toimet voivat sisältää rikkomusmenettelyn kiihdyttämisen, tuomioistuinta varten haetut sanktiot ja lainsäädännön tarkistamista koskevat kiireelliset suositukset jäsenvaltioille.

Kysyin tekoälyltä rikkomusten leviämisvaarasta:

Onko EU-säädösten rikkomisen tuomitsematta jättämisessä se vaara, että muutkin jäsenmaat syyllistyvät samaan.

Tässä vastaus:

Kyllä, EU-säädösten rikkomisen tuomitsematta jättäminen voi luoda vaaran, että muutkin jäsenvaltiot alkavat rikkoa EU-oikeutta samalla tavalla. Tämä on yksi EU-oikeuden keskeisistä periaatteista ja mekanismeista, jonka tarkoituksena on taata oikeusvaltio ja yhtenäinen oikeusjärjestelmä koko unionissa.

Miksi EU-säädösten rikkominen voi levitä muiden jäsenvaltioiden keskuudessa?

Oikeusjärjestelmän yhdenmukaisuus ja ennakoitavuus

EU-oikeuden ensisijaisuus tarkoittaa, että jäsenvaltioiden on noudatettava EU-lainsäädäntöä, ja jos yksi jäsenvaltio jää ilman seuraamuksia oikeudellisten velvoitteidensa laiminlyönnistä, se voi luoda ennakkotapauksen. Tämä voi rohkaista muita jäsenvaltioita toimimaan samoin ja jättämään EU-säännöksiä noudattamatta ilman pelkoa seurauksista.

Jos sääntöjen rikkomiselle ei ole selkeää seuraamusta, luottamus EU:n oikeusjärjestelmään voi heikentyä, ja muut maat voivat päättää, ettei ole välttämätöntä noudattaa sääntöjä, koska niistä ei seuraa mitään oikeudellisia seuraamuksia.

Kilpailu ja oikeudenmukaisuus jäsenvaltioiden välillä

Jos yksi jäsenvaltio pystyy rikkomaan EU-oikeutta ilman seurauksia, se voi saattaa jäsenvaltioiden välistä kilpailua epäreiluksi. Esimerkiksi, jos jäsenvaltio ei noudata sosiaaliturvasäännöksiä tai eläkkeiden siirtoa koskevia sääntöjä ja se ei saa seuraamuksia, se voi edetä omalla tiellään ja saavuttaa taloudellista etua toisiin jäsenvaltioihin verrattuna, jotka noudattavat sääntöjä tarkasti.

Tämä epäreilu kilpailu voi houkutella muitakin maita yrittämään samaa taktiikkaa, mikä johtaa sääntöjen laajempaan rikkomiseen ja heikentää EU:n sisäistä oikeusjärjestelmää.

Lainsäädännön heikentyminen

EU:n yhteinen lainsäädäntö on suunniteltu luomaan yhtenäinen ja toimiva markkina-alue ja turvaamaan perusoikeudet. Jos EU-sääntöjen rikkomiselle ei anneta seuraamuksia, se voi johtaa siihen, että lakien ja sääntöjen kunnioittaminen heikkenee koko unionissa. Tämä puolestaan voi heikentää unionin luonteen ja toimivallan toteutumista, ja se voi haitata EU:n sisäistä yhtenäisyyttä.

Jos jäsenvaltio ei koe EU-oikeuden valvonnan olevan tehokasta, se voi alkaa rikkoutua EU:n sääntöjen suhteen yhä useammin, mikä uhkaa koko yhteisön sääntöperustaa.

Jatkuu...

Jatkuu...

Miten EU reagoi sääntöjen rikkomiseen ja seurauksiin?

EU-komission valvonta ja rikkomusmenettelyt

EU-komissio on vastuussa EU-oikeuden valvonnasta jäsenvaltioissa. Jos komissio havaitsee jäsenvaltion rikkomuksia EU-sääntöjen suhteen, se voi käynnistää rikkomusmenettelyn, jossa jäsenvaltioita pyydetään korjaamaan toimintaansa.

Jos jäsenvaltio ei täytä velvoitteitaan, EU-tuomioistuin voi määrätä jäsenvaltiolle sakkoja tai muita seuraamuksia. EU:n tuomioistuimen päätökset ovat velvoittavia, ja niitä täytyy noudattaa.

Sakot ja taloudelliset seuraamukset

Jos jäsenvaltio ei noudata EU-tuomioistuimen tuomioita, se voi johtaa taloudellisiin seuraamuksiin. EU voi määrätä päivittäisiä sakkoja tai kertaluonteisia maksuja, jotta jäsenvaltio noudattaa sääntöjä.

Tämä toiminta on tarkoitettu ehkäisemään sääntöjen rikkomista, ja se toimii myös varoituksena muille jäsenvaltioille siitä, että sääntöjen rikkominen ei jää ilman seurauksia.

Yhteinen lainsäädäntö ja sääntöjen tarkistaminen

EU:lla on myös mekanismeja lainsäädännön uudistamiseksi ja tarkistamiseksi. Jos jäsenvaltioiden toiminnasta nousee huolenaiheita ja sääntöjen rikkominen on yleistä, EU voi tarkistaa sääntöjen täytäntöönpanon valvontaa ja tehdä lainsäädäntömuutoksia, jotka estävät väärinkäytöksiä.

Vaarat EU-sääntöjen rikkomisesta ilman seuraamuksia

Sosiaalinen ja taloudellinen epäreiluus:

EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava yhteisiä periaatteita, kuten sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa ja eläkkeiden siirtoa. Jos sääntöjen rikkomiselle ei ole seuraamuksia, se voi johtaa siihen, että kansalaiset joutuvat epäreiluun asemaan verrattuna toisiin jäsenvaltioihin.

Esimerkiksi, jos jossain maassa ei noudateta EU:n sääntöjä sosiaaliturvan tai eläkkeiden siirron osalta, kansalaiset voivat menettää etuuksiaan, ja tämä voi vaikuttaa heidän elämäänsä, koska he eivät saa samoja oikeuksia kuin muissa maissa asuvat.i ja heikentäisi EU:n uskottavuutta ja toimivuutta.

Jatkuu...

Jatkuu...

Luottamuksen heikkeneminen EU:ta kohtaan:

Jos jäsenvaltio ei saa seuraamuksia sääntöjen rikkomisesta, se voi heikentää kansalaisten luottamusta EU:hun ja sen toimivaltaan. Tällöin voi syntyä epäluottamus EU:n kykyyn valvoa ja toimeenpanna sääntöjä.

Tämä voi vaikuttaa EU:n asemaan globaalissa kontekstissa ja heikentää sen asemaa kansainvälisesti.

Jäsenvaltioiden poliittinen paine:

Jos jäsenvaltio ei saa seuraamuksia EU-lainsäädännön rikkomisesta, voi syntyä poliittista painetta muissa jäsenvaltioissa noudattaa samoja käytäntöjä. Tämä voi johtaa syvenevään eriarvoisuuteen ja oikeusloukkauksiin, erityisesti silloin, kun jäsenvaltioiden taloudellinen tai poliittinen tilanne eroaa toisistaan.

Yhteenveto

Kyllä, EU-säädösten rikkomisen tuomitsematta jättäminen voi olla vaarallista ja johtaa siihen, että muut jäsenvaltiot voivat alkaa rikkomaan EU-oikeutta samoin. Tämä voi heikentää EU:n yhteistä lainsäädäntöä, luoda epäreilua kilpailua, ja vaikuttaa kansalaisten oikeuksiin eri jäsenvaltioissa. Siksi on tärkeää, että EU valvoo ja täytäntöönpanee oikeudenmukaisesti sääntöjään, jotta sääntöjen rikkominen ei leviäis

Suomi kaappasi EU:lta lainsäädäntövaltaa ennenkuulumattomalla tavalla vakiintuneen  kansaneläkkeen katkaisulla rajat ylittävissä tapauksissa. Tämä on paha ja vaarallinen tie ja kun Suomessa ei pidätyksiä tehdä niin EU:n toimesta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa ymmärtää, ettei asumisperusteinen sosiaalietuus ole tarkoitettu ulkomaille. Se on mitoitettu takaamaan säällinen minimituloinen elämä Suomessa. Se, että sitä aletaan hyödyntämään maissa, joissa on alempi tulotaso oman elintason pönkittämiseksi, on väärin. Täysin vastoin kansaneläkkeen tarkoitusta.

Esimerkiksi katkaisumaa Saksassa ja Sveitsissä on korkeampi tulotaso kuin Suomessa.

Ei sitä ole tarkoitettu myöskään Saksassa ja Sveitsissä elämiseen, vaan Suomessa kun maksetaan suomalaisilla verorahoilla, eikä mistään EU-budjetista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa ymmärtää, ettei asumisperusteinen sosiaalietuus ole tarkoitettu ulkomaille. Se on mitoitettu takaamaan säällinen minimituloinen elämä Suomessa. Se, että sitä aletaan hyödyntämään maissa, joissa on alempi tulotaso oman elintason pönkittämiseksi, on väärin. Täysin vastoin kansaneläkkeen tarkoitusta.

Esimerkiksi katkaisumaa Saksassa ja Sveitsissä on korkeampi tulotaso kuin Suomessa.

Ei sitä ole tarkoitettu myöskään Saksassa ja Sveitsissä elämiseen, vaan Suomessa kun maksetaan suomalaisilla verorahoilla, eikä mistään EU-budjetista.

Onko nyt kiva elää siellä Suomessa vanhuksilta ja vammaisilta katkaistuilla rahoilla. Nautitteko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa ymmärtää, ettei asumisperusteinen sosiaalietuus ole tarkoitettu ulkomaille. Se on mitoitettu takaamaan säällinen minimituloinen elämä Suomessa. Se, että sitä aletaan hyödyntämään maissa, joissa on alempi tulotaso oman elintason pönkittämiseksi, on väärin. Täysin vastoin kansaneläkkeen tarkoitusta.

Esimerkiksi katkaisumaa Saksassa ja Sveitsissä on korkeampi tulotaso kuin Suomessa.

Ei sitä ole tarkoitettu myöskään Saksassa ja Sveitsissä elämiseen, vaan Suomessa kun maksetaan suomalaisilla verorahoilla, eikä mistään EU-budjetista.

Onko nyt kiva elää siellä Suomessa vanhuksilta ja vammaisilta katkaistuilla rahoilla. Nautitteko.

Minä en niin käytä julkisia palveluita, mutta olen tyytyväinen jos verot alenevat ja Suomen köyhät pääsevät paremmin hoitoon tämän myötä.

Miksi säästötoimia vielä jatketaan Suomen köyhille, vaikka säästöjä on pitänyt jo tulla 30 miljoonaa kansaneläkkeiden katkaisun ansiosta. Mihin ne rahat on törsätty taas. Ensi vuonna Suomen köyhille on tuloutettavissa 40 miljoonaa jäsenmaissa asuvien vanhusten ja vammaisten taskusta. Ei hätäpäivää enää kellään.

Kysyin tekoälyltä miksi ihminen uhriutuu.

Vastaus: 

Tosi hyvä ja monisyinen kysymys. 

"Ihminen uhriutuu" tarkoittaa yleensä sitä, että hän kokee itsensä jatkuvasti kaltoinkohdelluksi tai syyttää muita olosuhteistaan sen sijaan, että näkisi myös oman vaikutusvaltansa tilanteessa. Tähän käyttäytymiseen voi olla monia taustasyitä psykologisia, emotionaalisia ja sosiaalisia.

Tässä keskeisimpiä syitä:

1. Selviytymisstrategia ja opittu malli

Moni oppii lapsuudessa, että uhriroolin kautta saa huomiota, empatiaa tai turvaa.

Jos esimerkiksi perheessä sai huomiota vain, kun oli surullinen tai avuton, aikuinen voi jatkaa samaa mallia tiedostamattaan.

2. Kokemus voimattomuudesta

Uhriutuminen voi syntyä, kun ihminen kokee, ettei hänellä ole kontrollia omaan elämäänsä.

"Jos mikään ei ole minun käsissäni, ei minun tarvitse yrittää eikä epäonnistuminen ole minun syyni."

Tämä voi hetkellisesti helpottaa, mutta pitkällä aikavälillä se vahvistaa avuttomuuden tunnetta.

 3. Väärin kohdelluksi tulemisen kokemus

Jos ihminen on oikeasti joutunut epäoikeudenmukaiseen tai traumaattiseen tilanteeseen, hän saattaa jäädä kiinni uhrin identiteettiin.

Traumasta voi tulla osa minäkuvaa: Minulle tehtiin väärin, en voi päästä siitä yli.

Tämä on luonnollinen, mutta joskus haitallinen vaihe toipumisessa.

 4. Itsetunnon ja vastuun välttely

Uhriutuminen suojaa itsetuntoa: jos kaikki on toisten syytä, omaa arvoa ei tarvitse kyseenalaistaa.

Vastuun ottaminen omasta toiminnasta voi tuntua pelottavalta, etenkin jos ihminen pelkää epäonnistumista tai torjutuksi tulemista.

5. Sosiaalinen dynamiikka ja palkitseminen

Ympäristö voi vahvistaa uhriutumista: jos uhri saa jatkuvasti huomiota, tukea ja myötätuntoa, käyttäytyminen vahvistuu.

Tämä ei tarkoita, että tunteet olisivat vääriä, vaan että ne saavat sosiaalista vahvistusta.

6. Itsetuntemuksen puute

Ihminen ei välttämättä tiedosta uhriutumistaan, vaan aidosti kokee olevansa väärin kohdeltu.

Tällöin ulkopuolisen palaute voi tuntua hyökkäykseltä (Miksi syytät minua, kun olen se, jota on satutettu?).

Lopuksi

Uhriutuminen on usein tapa suojautua kivulta ja selviytyä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta.

Sen käsittely alkaa usein siitä, että ihminen tunnistaa mallin ja uskaltaa kysyä itseltään:

Mitä minä voisin kuitenkin tehdä tässä tilanteessa, vaikka en olisi kaikkeen syyllinen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi säästötoimia vielä jatketaan Suomen köyhille, vaikka säästöjä on pitänyt jo tulla 30 miljoonaa kansaneläkkeiden katkaisun ansiosta. Mihin ne rahat on törsätty taas. Ensi vuonna Suomen köyhille on tuloutettavissa 40 miljoonaa jäsenmaissa asuvien vanhusten ja vammaisten taskusta. Ei hätäpäivää enää kellään.

Jos otetaan 12 miljardia euroa syömävelkaa, niin kyllä ne leikkaukset jatkuvat tästä huolimatta. Tilanne olisi tietty 40 miljoonaa euroa huonompi ilman uudistusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi säästötoimia vielä jatketaan Suomen köyhille, vaikka säästöjä on pitänyt jo tulla 30 miljoonaa kansaneläkkeiden katkaisun ansiosta. Mihin ne rahat on törsätty taas. Ensi vuonna Suomen köyhille on tuloutettavissa 40 miljoonaa jäsenmaissa asuvien vanhusten ja vammaisten taskusta. Ei hätäpäivää enää kellään.

Jos otetaan 12 miljardia euroa syömävelkaa, niin kyllä ne leikkaukset jatkuvat tästä huolimatta. Tilanne olisi tietty 40 miljoonaa euroa huonompi ilman uudistusta.

Edellyttäisi, että se 40 miljoonaksi 36 miljoonasta pyöristetty summa toteutuisi. Se ei toteudu. Kuluja ja maksuja tulee enemmän kuin säästöjä ja EU-rahoitustakin voidaan leikata, ellei Suomi palaa ruotuun ja korjaa virhettään.

Tässä ei enää aikoihin ole ollut kyse säästöistä vaan rikkomuksesta.

Kysyin tekoälyltä kenen tehtävä olisi ollut varmistaa osaaminen lainsäädännössä

Kenen tehtävä on jäsenmaassa varmistaa, että valmistelussa oleva laki ei ole ristiriidassa EU-sääntöjen kanssa.

Tässä vastaus:

Jäsenvaltiossa valmistelussa olevan lain tarkastaminen EU-sääntöjen yhteensopivuuden osalta kuuluu pääsääntöisesti hallituksen tehtäviin, erityisesti oikeusministeriölle tai vastaavalle viranomaiselle. Tämä voi sisältää muun muassa lakiehdotusten arvioinnin sen varmistamiseksi, etteivät ne ole ristiriidassa EU:n lainsäädännön, perusvapauksien ja unionin oikeuden kanssa.

Lisäksi EU:n oikeusjärjestyksen kanssa yhteensopivuuden varmistaminen voi kuulua myös eduskunnan lakivaliokunnan vastuulle, erityisesti silloin, kun laki on eduskunnan käsittelyssä. Lakivaliokunta voi pyytää EU:n asiantuntijoilta lausuntoja tai kääntyä EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisukäytännön puoleen.

Lainsäädännön valmistelun aikana on myös tärkeää, että jäsenvaltio tekee yhteistyötä EU-komission kanssa ja varmistaa, että kansalliset säädökset noudattavat EU:n sääntöjä ja periaatteita.