Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (9311)
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun kohistaan miljoonalta suomalaiselta puuttumaan jäävistä esitäytetyistä verolomakkeista, niin palautetaanpa mieliin kansaneläkkeiden katkaisusta huomiotta jääneet negatiiviset veroseuraamukset:
Katkaistava kansaneläkehän oli keskimäärin 130 euroa. Tämän saa sellainen henkilö, jolla on sitten muita eläketuloja, esim. työeläkettä niin paljon, että hän maksaa yhteistulostaan progressio huomioon ottaen enemmän veroa kuin tuo 130 euroa, jolloinka kun henkilö tuon 130 euron summan menettäessään jää alle veronmaksurajan valtiolta jää enemmän verotuloja saamatta kuin mitä kansaneläkkeen katkaisulla kuviteltiin säästettävän.
Esitäytetyistä verolomakkeista paljastui shokkitulos. Kansaneläkekkeiden katkaisu vähensi verotuloja miljoonilla euroille. Verojohtaja ei ollut uskoa silmiään ja potkaisi keltaista keskustietokonetta. Nyt kaikki lasketaan uudestaan ruskealla tietokoneella ja toivotaan toisenlaista tulosta.
Itse tulin takaisin tänne n 3 viikkoa sitten ja hakenut kaikki mahdolliset tuet ja lisää vielä pyydän,näillä suomi nousuun..eikös vaan.
Lääkäriaseman myös ajattelin ruuhkauttaa kun asun pienellä paikkakunnalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että EU hoitaa perusoikeuskysymykset ministeriemme puolesta. Koskee uusimpana juttuna kansaneläkeläisiä, jotka ovat juuri niitä heikompi-osaisia, joita ministerien ei Suomessa kuulu puolustaa.
Ei kannata luulla liikaa EU:sta. Suomi on siinä mukana vain sisämarkkinoiden ja Venäjä-pelotteen takia.
Oletteko salanneet tämänkin totuuden EU:lta, että emme ole täysillä mukana. Ihan sama mikä motiivi on, velvoitteet on samat kaikilla jäsenmailla. Niiden suhteen hallitus ei voi olla vapaamatkustaja.
Oma väki uhkailee. Hallituspuolueen Matias Marttinen uhkaili kokoomuskansanedustajia seuraamuksilla, mikäli nämä eivät suostu äänestämään hänen tahtonsa mukaan budjettilakiehdotuksista, joihin myös kansaneläkkeen katkaisu liittyi. Nyt uhkailukulttuuri on levinnyt jo laajemmallekin. Ulkoministeriö on lähettänyt Business Finlandin henkilökunnalle englanninkielisen kirjeen, jossa uhataan seuraamuksilla consequences. Suomi nousuun uhkailulla.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011104286.html
Business Finlandin työntekijöiltä poikkeuksellinen kirje: Ulkoministeriön virkamies uhkaili
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriaseman myös ajattelin ruuhkauttaa kun asun pienellä paikkakunnalla
Vanhukset pääsevät Suomessa nykyään ajelemaan herroiksi taksilla lääkäriin. Valtio maksaa mielellään.
Kysyin tekoälyltä uhkailusta
Onko uhkailemalla saatu äänestystulos pätevä
Tässä vastaus:
Uhkailemalla saatu äänestystulos ei ole pätevä. Äänestysoikeus ja -menettelyt perustuvat vapaaehtoisuuteen ja rehellisyyteen. Uhkaaminen tai muu painostus voi johtaa äänestyksen mitätöimiseen, ja se on myös rikos useimmissa maissa. Äänestäjien on voitava tehdä valintansa ilman pelkoa tai painostusta, jotta demokratia voi toimia oikein.
:::
Kansaneläkkeen katkaisulaki ei ole pätevä, Matias Marttinen uhkaili kokoomuskansanedustajia seuraamuksilla, mikäli eivät äänestä budjettilaeista kuten hän halusi.
Vierailija kirjoitti:
Kysyin tekoälyltä uhkailusta
Onko uhkailemalla saatu äänestystulos pätevä
Tässä vastaus:
Uhkailemalla saatu äänestystulos ei ole pätevä. Äänestysoikeus ja -menettelyt perustuvat vapaaehtoisuuteen ja rehellisyyteen. Uhkaaminen tai muu painostus voi johtaa äänestyksen mitätöimiseen, ja se on myös rikos useimmissa maissa. Äänestäjien on voitava tehdä valintansa ilman pelkoa tai painostusta, jotta demokratia voi toimia oikein.
:::
Kansaneläkkeen katkaisulaki ei ole pätevä, Matias Marttinen uhkaili kokoomuskansanedustajia seuraamuksilla, mikäli eivät äänestä budjettilaeista kuten hän halusi.
EU-komission pitää saada tuo tiedoksi.
Kansanedustajiin kohdistuvat päättävässä asemassa olevien kollegoiden uhkaukset eivät ole pelkästään huonosti valittua sanahelinää, vaan ne myös toteutetaan. Seurauksena huomautus, varoitus ja jos ei vieläkään äänestä kuten määrätään, niin puhutaan vakavista seuraamuksista serious consequences.
Mäkelän mukaan vakava varoitus on ymmärrettävä niin, että tällainen toiminta ei voi jatkua.
Vastaisuudessa ei voi äänestää hallituksen linjan vastaisesti, tai sitten puhutaan vakavista seuraamuksista, Mäkelä sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Kansanedustajiin kohdistuvat päättävässä asemassa olevien kollegoiden uhkaukset eivät ole pelkästään huonosti valittua sanahelinää, vaan ne myös toteutetaan. Seurauksena huomautus, varoitus ja jos ei vieläkään äänestä kuten määrätään, niin puhutaan vakavista seuraamuksista serious consequences.
Mäkelän mukaan vakava varoitus on ymmärrettävä niin, että tällainen toiminta ei voi jatkua.
Vastaisuudessa ei voi äänestää hallituksen linjan vastaisesti, tai sitten puhutaan vakavista seuraamuksista, Mäkelä sanoo.
:::Vastaisuudessa ei voi äänestää hallituksen linjan vastaisesti:::
Hallituksen linja on aivan eri asia kuin se, että ministeri kehittää yksittäisiä, mitättömän pieniin ihmisryhmiin vakavasti ja vaarallisesti vaikuttavia nippelilakeja, joilla ei ole mitään yhteyttä tai merkitystä hallituksen linjaan. Hallituksen linja on kaikkien hallituskansanedustajien sopimana jokaisen tiedossa. Nippelilait ovat linjattomia ja tulevat yllätyksenä. Esim. kansaneläkkeen katkaisulaki, minkä ihmeen linjan mukainen tämä oli.
Vierailija kirjoitti:
Itse tulin takaisin tänne n 3 viikkoa sitten ja hakenut kaikki mahdolliset tuet ja lisää vielä pyydän,näillä suomi nousuun..eikös vaan.
Sinä et ole varmaan koskaan edesauttanut Suomen tilannetta, talousennusteisiin on jo laskettu kaltaistesi perseilyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tulin takaisin tänne n 3 viikkoa sitten ja hakenut kaikki mahdolliset tuet ja lisää vielä pyydän,näillä suomi nousuun..eikös vaan.
Sinä et ole varmaan koskaan edesauttanut Suomen tilannetta, talousennusteisiin on jo laskettu kaltaistesi perseilyt.
Miinukselle meni, olisitte antanut tämänkin ihmisen olla rauhassa siellä missä hän oli.
Tässä on Euroopan parlamentissa oleva valitus ja sitä on alettu selvittämään parlamentin ja Suomen hallituksen välillä:
europarl.europa.eu
Kirjoita hakuun: No. 1043/2024
European Parliament
2024-2029
14.2.2025</Date>
<TitreType>NOTICE TO MEMBERS</TitreType>
Subject: <TITRE>Petition No 1043/2024 by M.R. (Finnish) on plans to stop paying national pensions to persons residing outside Finland</TITRE>
1. Summary of petition
The petitioner complains about the Finnish governments plan to convert the citizen's pension provided under Finnish law into a guaranteed pension, in order to be able to stop paying pensions to Finnish citizens living abroad. She is of the opinion that this decision is completely unreasonable, and goes against EU legislation. The petitioner adds that this new bill violates the right of free movement within the EU and also puts people in an unequal position.
2. Admissibility
Declared admissible on 29 November 2024. Information requested from Commission under Rule 233(5).
3. Commission reply, received on 14 February 2025
Petition 1043/2024
The Petition
The petitioner complains about the Finnish governments plan to transform the citizen's pension provided under Finnish law into a minimum pension, in order to be able to stop paying pensions to Finnish citizens living abroad. She is of the opinion that this decision is completely unreasonable and goes against EU legislation. The petitioner adds that this new bill violates the right of free movement within the EU and also puts people in an unequal position.
The Commissions observations
The Commission would like to underline that EU law, in particular Article 48 of the Treaty on the Functioning of the EU (TFEU) (implemented by Regulation (EC) No 883/20041) provides for the coordination, not the harmonisation of the legislation of Member States relating to social security. It establishes common rules and principles, which must be observed by all national authorities when applying national law. This means that each Member State is free to determine the details of its own social security system, including which benefits are provided, the conditions for eligibility, how these benefits are calculated and what contributions should be paid. These rules ensure that the application of the different national legislations respects the basic principles of equality of treatment and non-discrimination; and that it does not adversely affect persons exercising their right to free movement within the European Union.
https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2004/883/oj/eng'
Jatkuu....
Notice to members jatkuu....
This means that each EU Member State is free to determine the details of its own social security system, including the conditions that must be met for the entitlement for a pension. The rules regarding the entitlement to pensions are set in accordance with national legislation by the national institutions of the state in which the person was insured. Consequently, Finland retains competence to determine the conditions for entitlement to the pensions linked to the Finnish National Pensions Act.
Chapter 5 of Regulation (EC) No 883/2004 sets out the principles for calculation of pensions and assures that all relevant periods of insurance are taken into account for the pension entitlement.
Following these provisions, the insurance record is preserved until retirement age in each Member State, where the person concerned has been insured. Thus, the contributions that have been paid in one Member State are not transferred to another Member State or paid out to the person concerned if that person is no longer insured in that Member State. Instead, each Member State in which a person has been insured will have to pay an old-age pension upon reaching a retirement age that will be calculated according to the insurance record in each Member State.
Jatkuu...
Notice to members jatkuu...
The Commission is aware that the national pension from the National Pensions Act by Finland is facing some changes, by considering the judgment of the Court of Justice of the European Union (CJEU) in case C-189/161 Zaniewicz-Dybeck. The revision entails a review of the classification of the national pensions to essentially consider it a minimum benefit enlisted under Article 58 of Regulation (EC) No 883/2004. The Finnish authorities take the view that, the national pension follows the same principals as the Swedish guarantee pension that is treated in the CJEU judgment C-189/16. As stated by the CJEU Article 58 of Regulation EC No 883/2004, allows the possibility of not exporting the minimum benefits, since these are linked to the residency of the pensioners, as an exception to the general principle of exportability of benefits as contained in Article 7 of Regulation (EC) No 883/2004. Member States may pay these minimum benefits only to those residing in their territory but are not obliged to pay these benefits to pension recipients residing in other Member States. Since the judgment in the above-mentioned case C-189/16, the Swedish authorities only pays the guaranteed pension to beneficiaries residing outside Sweden on the basis of a temporary national legislation. It seems that the Finish authorities take the view that the Finnish national benefit has the same nature of the Swedish guarantee benefit at stake in the above-mentioned case, and therefore a change on the interpretation given to the national benefit, namely that it could be considered as a minimum benefit as described by the judgment of the CJEU in case C-189/16, Zaniewicz-Dybeck is permitted to be.
The Commission recalls that Regulation (EC) No 883/2004 does not require Member States to provide the minimum benefits to beneficiaries of a Finnish pension residing abroad. Given the disparities between the national social security legislations, which are not overcome by the EU coordination rules, moving from one Member State to another can be more or less advantageous for the person concerned.
Taking into account these considerations, the Commission is currently assessing the changes on the national legislation by the Finnish government in the light of the applicable EU legislation and contacted the Finnish authorities to receive more information about the legislation at stake.
Conclusion
The Commission services contacted the Finnish authorities to receive more information about the changes to the National Pensions Act from Finland to assess whether the revised legislation complies with EU law.
1https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=en&num=C-189/16
Konekäännäs Suomeksi Translated with DeepL.com (free version)
European Parliament
2024-2029
14.2.2025</Date>
<TitreType>ILMOITUS JÄSENILLE
Aihe: <TITRE>M.R:n (Suomi) vetoomus nro 1043/2024 suunnitelmista lopettaa kansaneläkkeiden maksaminen Suomen ulkopuolella asuville henkilöille
1. Vetoomuksen tiivistelmä
Vetoomuksen esittäjä valittaa Suomen hallituksen suunnitelmasta muuttaa Suomen lainsäädännön mukainen kansalaiseläke takuueläkkeeksi, jotta voitaisiin lopettaa eläkkeiden maksaminen ulkomailla asuville Suomen kansalaisille. Hän katsoo, että tämä päätös on täysin kohtuuton ja vastoin EU:n lainsäädäntöä. Vetoomuksen esittäjä lisää, että tämä uusi lakiehdotus rikkoo oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen EU:n sisällä ja asettaa myös ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Translated with DeepL.com (free version)
Tutkittavaksi ottaminen
Otetaan tutkittavaksi 29. marraskuuta 2024. Komissiolta pyydetyt tiedot 233 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
3. Komission vastaus, vastaanotettu 14. helmikuuta 2025
Vetoomus 1043/2024
Vetoomus
Vetoomuksen esittäjä valittaa Suomen hallituksen suunnitelmasta muuttaa Suomen lainsäädännön mukainen kansalaiseläke vähimmäiseläkkeeksi, jotta voitaisiin lopettaa eläkkeiden maksaminen ulkomailla asuville Suomen kansalaisille. Hän katsoo, että tämä päätös on täysin kohtuuton ja vastoin EU:n lainsäädäntöä. Vetoomuksen esittäjä lisää, että tämä uusi lakiehdotus rikkoo oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen EU:n sisällä ja asettaa myös ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Translated with DeepL.com (free version)
Komission huomautukset
Komissio haluaa korostaa, että EU:n lainsäädännössä ja erityisesti EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 48 artiklassa (joka on pantu täytäntöön asetuksella (EY) N:o 883/20041 ) säädetään sosiaaliturvaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteensovittamisesta, ei sen yhdenmukaistamisesta. Siinä vahvistetaan yhteiset säännöt ja periaatteet, joita kaikkien kansallisten viranomaisten on noudatettava kansallista lainsäädäntöä soveltaessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin jäsenvaltio voi vapaasti määritellä oman sosiaaliturvajärjestelmänsä yksityiskohdat, mukaan luettuina etuudet, etuuksien saamisen edellytykset, etuuksien laskentatapa ja maksettavat maksut. Näillä säännöillä varmistetaan, että erilaisten kansallisten lainsäädäntöjen soveltamisessa noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden perusperiaatteita ja että se ei vaikuta haitallisesti henkilöihin, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen Euroopan unionissa.
Tämä tarkoittaa sitä, että kukin EU:n jäsenvaltio voi vapaasti määritellä oman sosiaaliturvajärjestelmänsä yksityiskohdat, mukaan lukien edellytykset, jotka on täytettävä, jotta eläkeoikeus syntyy. Säännöt
Jatkuu...
Konekäännös Suomeksi jatkuu...
Translated with DeepL.com (free version)
Eläkeoikeutta koskevat säännökset vahvistetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti sen valtion kansallisten laitosten toimesta, jossa henkilö on ollut vakuutettuna. Näin ollen Suomella säilyy toimivalta määrittää Suomen kansaneläkelakiin liittyvien eläkkeiden saamisen edellytykset.
Asetuksen (EY) N:o 883/2004 5 luvussa säädetään eläkkeiden laskentaperiaatteista ja varmistetaan, että eläkeoikeutta määritettäessä otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat vakuutuskaudet.
Näiden säännösten mukaisesti vakuutustiedot säilytetään eläkeikään asti kussakin jäsenvaltiossa, jossa asianomainen henkilö on ollut vakuutettuna. Näin ollen yhdessä jäsenvaltiossa maksettuja maksuja ei siirretä toiseen jäsenvaltioon eikä niitä makseta asianomaiselle henkilölle, jos hän ei ole enää vakuutettu kyseisessä jäsenvaltiossa. Sen sijaan jokaisen jäsenvaltion, jossa henkilö on ollut vakuutettuna, on maksettava vanhuuseläke eläkeiän saavuttamisen jälkeen, joka lasketaan kunkin jäsenvaltion vakuutustietojen mukaan.
Komissio on tietoinen siitä, että Suomen kansaneläkelakiin perustuvaan kansaneläkkeeseen on tulossa muutoksia, kun otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) tuomio asiassa C-189/161 Zaniewicz-Dybeck. Tarkistuksessa tarkistetaan kansaneläkkeiden luokittelua siten, että ne katsotaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 58 artiklassa tarkoitetuksi vähimmäisetuudeksi. Suomen viranomaiset katsovat, että kansaneläke noudattaa samoja periaatteita kuin Ruotsin takuueläke, jota käsitellään EU:n tuomioistuimen tuomiossa C-189/16. Kuten EUT totesi, asetuksen (EY) N:o 883/2004 58 artiklassa annetaan mahdollisuus olla viemättä vähimmäisetuuksia, koska ne ovat sidoksissa eläkkeensaajien asuinpaikkaan, poikkeuksena asetuksen (EY) N:o 883/2004 7 artiklassa säädetystä etuuksien siirrettävyyttä koskevasta yleisestä periaatteesta. Jäsenvaltiot voivat maksaa nämä vähimmäisetuudet vain alueellaan asuville henkilöille, mutta ne eivät ole velvollisia maksamaan niitä muissa jäsenvaltioissa asuville eläkkeensaajille. Edellä mainitussa asiassa C-189/16 annetun tuomion jälkeen Ruotsin viranomaiset maksavat takuueläkettä vain Ruotsin ulkopuolella asuville edunsaajille väliaikaisen kansallisen lainsäädännön perusteella.
Näyttää siltä, että Suomen viranomaiset katsovat, että Suomen kansallinen etuus on luonteeltaan samanlainen kuin edellä mainitussa asiassa kyseessä ollut Ruotsin takuuetuus, ja sen vuoksi kansalliselle etuudelle annetun tulkinnan muuttaminen, eli se, että sitä voitaisiin pitää EU:n tuomioistuimen asiassa C-189/16, Zaniewicz-Dybeck, antamassa tuomiossa kuvattuna vähimmäisetuutena, on sallittua.
Komissio muistuttaa, että asetuksessa (EY) N:o 883/2004 ei edellytetä, että jäsenvaltiot myöntävät vähimmäisetuudet ulkomailla asuville suomalaisen eläkkeen saajille. Kun otetaan huomioon kansallisten sosiaaliturvalainsäädäntöjen väliset erot, joita EU:n koordinointisäännöillä ei voida poistaa, muutto jäsenvaltiosta toiseen voi olla asianomaiselle henkilölle enemmän tai vähemmän edullinen.
Näiden seikkojen perusteella komissio arvioi parhaillaan Suomen hallituksen kansalliseen lainsäädäntöön tekemiä muutoksia sovellettavan EU:n lainsäädännön valossa ja otti yhteyttä Suomen viranomaisiin saadakseen lisätietoja kyseisestä lainsäädännöstä.
Päätelmä
Komission yksiköt ovat ottaneet yhteyttä Suomen viranomaisiin saadakseen lisätietoja Suomen kansaneläkelakiin tehdyistä muutoksista, jotta voidaan arvioida, onko tarkistettu lainsäädäntö EU:n lainsäädännön mukainen.
Kysyin tekoälyltä mitä EU:n yhteydenotto tarkoittaa:
Mitä tarkoittaa menettely, jossa EU:n komission yksiköt ovat ottaneet yhteyttä jäsenmaiden viranom aisiin kansanllisen lain muutoksista arvioidakseen, onko lainsäädäntö EU:n lainsäädännön mukainen.
Tässä vastaus:
Menettely, jossa EU:n komission yksiköt ottavat yhteyttä jäsenmaiden viranomaisiin arvioidakseen kansallisten lakien muutoksia EU:n lainsäädännön mukaisuuden osalta, tarkoittaa käytännössä sitä, että komissio valvoo, että jäsenvaltioiden lainsäädäntö on yhdenmukaista EU:n sääntöjen ja direktiivien kanssa. Tämä prosessi on osa EU:n oikeudellista valvontaa ja varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat niille asetettuja velvoitteita.
Kun jäsenvaltio muuttaa omaa lainsäädäntöään, komission tehtävänä on arvioida, miten nämä muutokset vaikuttavat EU:n lainsäädäntöön. Tämä voi sisältää esimerkiksi:
Arviointi: Komissio tarkastelee, onko kansallinen lainsäädäntö linjassa EU:n säädösten, kuten asetusten ja direktiivien, kanssa.
Yhteydenpito: Komissio voi olla yhteydessä jäsenvaltioiden viranomaisiin, pyytää lisätietoja tai selvennyksiä lainsäädännön muutoksista.
Toiminta: Jos komissio havaitsee, että kansallinen laki ei ole EU:n lainsäädännön mukainen, se voi aloittaa rikkomusmenettelyn, jonka seurauksena jäsenvaltioita voidaan vaatia muuttamaan lainsäädäntöään tai jopa saattaa asia EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Tämä menettely on tärkeä osa EU:n toimintaa, sillä se auttaa varmistamaan oikeusvaltioperiaatteen ja yhdenmukaisuuden koko unionissa
Jatkokysymys:
Ottaako EU kaikista kansallisista lakimuutoksista yhteyttä jäsenmaiden viranomaisiin vai ainoastaan epäilyttävistä muutoksista.
Tässä vastaus:
Euroopan unioni (EU) seuraa jäsenvaltioidensa lainsäädäntöä, mutta se ei ota suoraan yhteyttä kaikkiin kansallisiin lakimuutoksiin. Sen sijaan EU:lla on erityisiä mekanismeja, joilla se voi reagoida epäilyttäviin tai ongelmallisiin lainsäädäntömuutoksiin, erityisesti silloin kun ne saattavat vaikuttaa EU:n perusperiaatteisiin, kuten oikeusvaltioperiaatteeseen, demokratiaan tai ihmisoikeuksiin.
EU:n komissio saattaa esimerkiksi nostaa huolenaiheita, jos se havaitsee, että jäsenvaltio on muuttamassa lakejaan tavalla, joka voi olla ristiriidassa EU:n lainsäädännön tai perusarvojen kanssa. Tällaiset tilanteet voivat johtaa keskusteluihin jäsenvaltioiden kanssa tai jopa oikeudellisiin toimiin, jos tilanne niin vaatii.
Yhteydenottojen taustalla voivat olla myös kansalaisjärjestöjen tai muiden tahojen tekemät ilmoitukset, jotka herättävät huolta lakimuutoksista. Kaiken kaikkiaan EU:n valvontakäytännöt keskittyvät erityisesti niihin muutoksiin, jotka vaikuttavat merkittävästi oikeusvaltioperiaatteeseen tai EU:n lainsäädännön noudattamiseen
Tuossa se sanotaan aivan selvästi. Tarkoitus on yhteensovittaa eikä yhdenmukaistaa. Suomi meni ja yhdenmukaisti kansaneläkkeen Ruotsin takuueläkkeen kanssa, mikä ei tule kysymykseen EU:ssa. Kullakin naalla on omanlaisensa eläkejärjestelmät eikä suinkaan Ruotsin kanssa identtiset.
Kysyin AI kuinka monta munaa oravat munivat ja vastaus oli 2-3 munaa.