Lue keskustelun säännöt.
Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
24.09.2024 |
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (9301)
🗽IMPIVAARAN LAKIOS. TIEDOTTAA🗽
SEKL:in kommentit HE 128/2024 vp / Asiantuntijapyyntöön
SEKL aikoo käyttää oikeussuojaansa ja valittaa päätöksestä kansallisesti, sekä komissiolle, ja ilmoittaa parlamentille, sekä EU:n oikeusasiamiehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pantiin pöydälle. Ei tapahtunut muuta tälle asiallemme.
Aina voi hakea sitten sen Espanjan sosiaalitukia jos ei miellytä asua Suomessa saadakseen vastaavat siellä.
Pohjola-Norden ry
Esitys laiksi kansaneläkelain
muuttamisesta
Esitys sotii Euroopan unionin ja pohjoismaisen yhteistyön visiota
vastaan
Suomen kansaneläke nykyisellään on EU-asetuksen 883/2004
alainen etuus. Esityksessä kansaneläkelakia muutetaan niin, että se
tulkittaisiin EU:n sosiaaliturva-asetuksen mukaiseksi vähimmäisetuudeksi ja kansaneläkkeiden maksu sosiaaliturva-
asetusta soveltaviin maihin lopetettaisiin. Tämä on vastoin EU- asetuksen 883/2004 henkeä eikä tue Euroopan unionin visiota.
Lisäksi esitys on ristiriidassa Pohjoismaiden yhteistyön vision
kanssa, joka painottaa tiivistä yhteistyötä ja kansalaisten liikkumisen
tukemista alueella. Hallitusohjelmassa kirjattu integraation syventämistä ja rajaesteiden purkamista, esitys on tältä osin
hallituksen omien tavoitteiden vastainen.
Suomen kansaneläke ei välttämättä täytä kaikkia vähimmäisetuudelle asetettuja kriteerejä
On tulkinnan varaista, onko ehdotettu muutos riittävä kansaneläkkeen EU:n sosiaaliturva-asetuksen mukaisen
luokittelun muuttamiseksi, koska etuuden luonnetta ei olla muuttamassa. Kansaneläke ei täydennä tai korvaa puuttuvia tuloja, vaan on osa yleistä eläkejärjestelmää.
Esityksen tavoite on taloudelliset säästöt, ei
oikeuskäytännön selkeyttämisen tarve
Hallituksen esityksen tavoite on taloudellinen, vaikka sitä
perustellaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön
perustuvana muutoksena.
Viittaus koskee päätöstä vuodelta 2017 siitä, että Ruotsin
takuueläke on EU-asetuksen mukainen vähimmäisetuus. Päätös ei koske Suomen kansaneläkettä, eikä Suomen
kansaneläke ole täysin samanlainen etuus kuin Ruotsin takuueläke.
Pohjola-Norden katsoo edelleen, ettei Suomen tulisi tehdä
säästöjen nimissä päätöksiä, jotka vaikeuttavat Pohjoismaiden
välistä vapaata liikkuvuutta ja piirtävät uusia rajoja Suomen ja
muiden Pohjoismaiden sekä koko Euroopan välille.
Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö
Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
[Kela/7356/2024]
14.11.2024
Kelan näkemykset ja toimeenpanon haasteet
Kuten Kela on jo aiemmassa lausunnossaan todennut luonnoksesta hallituksen esitykseksi kansaneläkelain muuttamisesta, Kela suhtautuu varovaisesti esitettyyn muutokseen. Lainmuutoksen toimeenpanon kannalta riskin muodostaa se, että EU-asetuksen kansaneläkettä koskevat liitteet, eivät ole muutettavissa vastaamaan uutta luokittelua samanaikaisesti kansaneläkelain muutoksen voimaantulon kanssa. Asetusten liitteet ovat kiinteä osa asetuksia ja ne ovat hierarkkisesti samantasoisia ja yhtä velvoittavia kuin asetuksen muut määräyk-
set. Asetuksen 883/2004 liitteessä XI täsmennetään, miten sovellettaessa EU-asetuksen III osaston eläkkeitä koskevan 5 luvun artikloja 52-54 sovelletaan kansaneläkettä laskettaessa
ja eläketuloja huomioon otettaessa. Lisäksi asetuksessa on muita kansaneläkettä koskevia liitemääräyksiä (liite VI jossa määritellään vakuutuskausista riippumaton A-tyyppinen työkyvyttömyyseläke sovellettaessa työkyvyttömyyseläkettä koskevaa 4 lukua ja liite IX jossa
määritellään etuudet, joiden tuloksi lukemiseen sovelletaan samanlaisten etuuksien päällekkäisyyttä koskevaa 5 luvun 54 artiklaa). Kelan on etuuksia toimeenpantaessa noudatettava sekä kansallisen lain että EU-lainsäädännön säännöksiä. Kelan käsityksen mukaan voi-
massa olevia liitemääräyksiä olisi sovellettava, kunnes niitä koskeva muutos on hyväksytty.
Kelan tiedossa ei ole tuomioistuinratkaisuja tai oikeuskirjallisuutta, joiden mukaan voi-
massa olevia liitemääräyksiä ei tarvitsisi noudattaa.
Hallituksen esityksessä todetaan, että lainmuutoksen jälkeen Suomi ilmoittaa kansaneläkkeen EU-asetuksen mukaiseksi vähimmäiseläkkeeksi ja että kansaneläkettä koskevat liitemääräykset tulee kumota liitteitä seuraavan kerran ajantasais- tettaessa. Käytännössä liitteiden ajantasaistaminen voi viedä useita vuosia ja Suomen ilmoitus vuoden 2025 tilanteen
osalta tultaneen antamaan vuoden 2026 puolella. Näin ollen toimeenpanoa koskevan epävarmuuden voidaan olettaa kestävän melko pitkään. Tämän takia Kela tarvitsee sosiaali- ja terveysministeriön ja hallituksen laajaa tukea, jotta se voi toimeenpanna lainmuutoksen edellytetyssä aikataulussa.
Muilta osin Kelalla ei ole lausuttavaa esitykseen liittyen.
Mia Helle
Yksikön päällikkö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LAUSUNTO EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNALLE
Asia: HE 128/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta
Lausunnon antaja: Suomi-Seura ry
Suomi-Seura ry esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että hallituksen esityksen vaikutuksia tulee vielä laajemmin kartoittaa ja lakiesityksen käsittelyn aikataulua pidentää. Lakiesityksessä esitetyssä säästötavoitteessa ei ole huomioitu riittävästi lainmuutoksen vaikutuksia ulkomailla asuviin eläkeläisiin, joista monet ovat riippuvaisia kansaneläkkeestä. Suomi-Seura ry on seurannut hallituksen esityksen vaikutuksia ulkosuomalaisiin. Hallituksen esitys lakkauttaa kansaneläkkeiden maksu ulkomaille on herättänyt ulkomailla asuvien eläkkeensaajien keskuudessa epätietoisuutta ja pelkoa omasta toimeentulosta. Ehdotettu muutos aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia vaikeuksia ulkomailla asuville eläkkeensaajille. Monet heistä ovat hyvin riippuvaisia kansaneläkkeestä ja sen leikkaaminen voisi johtaa esimerkiksi asumisvaikeuksiin, terveydenhuollon palvelujen rajoittamiseen ja elintason merkittävään alenemiseen.
Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Merkittävä määrä suomalaisia muutti Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla, jossa myös suurin osa ulkomailla kansaneläkettä saavista asuu. Vapaa liikkuvuus (fyysinen ja kansaneläkkeen maksu ulkomaille) on mahdollistanut monien tietyistä sairauksista kärsivien kansalaisten muuton Etelä-Eurooppaan. Siellä heidän liikkumisensa on esteettömämpää, ja he kärsivät vähemmän kivuista terveydelle sopivamman
ilmaston ansiosta. Jos yksi sosiaaliturva-asetusta soveltava maa kompensoi Suomen eläketulon menetystä mutta toinen ei, asettaa esitetty päätös toteutuessaan kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan. Suomi-Seura ry toteaa, että hallituksen esityksen muutosesityksen euromääräinen säästötavoite on kyseenalainen. Pyydämme kiinnittämään huomiota, että merkittäviä syitä siihen, miksi osa näistä matalan toimeentulon henkilöistä on muuttanut toiseen EU-maahan ovat se alhaisemmat elinkustannukset ja omat terveydelliset syyt. On mahdollista, ettei asuinmaa kompensoi eläkeläistä tai kompensaatio on hyvin pientä, mikä pakottaisi ulkosuomalaisen paluu- muuttamaan Suomeen. Nämä pienituloiset kansaneläkkeensaajat todennäköisesti eivät selviä ilman, että joutuvat turvautumaan täydentävään sosiaaliturvaan ja mahdollisesti myös epävirallisiin tarjolla oleviin apumuotoihin. Myös sairaanhoidon kustannusvastuun nousu lisäisi valtion kustannuksia. Ilman hallituksen esityksen riittävää vaikutuksenarviointia ja riittävän pitkiä siirtymäaikoja ulkomailla kansaneläkettä saavat saattavat joutua ikävään välitilaan odottaessaan asuinmaansa mahdollista kompensaatiota.
15.11.2024
Suomi-Seura ry:n puolesta,
Pekka Sauri
puheenjohtaja
Tina Strandberg
toiminnanjohtaja
KELA:
Lainmuutoksen toimeenpanon kannalta riskin muodostaa se, että EU-asetuksen kansaneläkettä koskevat liitteet, eivät ole muutettavissa vastaamaan uutta luokittelua samanaikaisesti kansaneläkelain muutoksen voimaantulon kanssa.
Asetusten liitteet ovat kiinteä osa asetuksia ja ne ovat hierarkkisesti samantasoisia ja yhtä velvoittavia kuin asetuksen muut määräykset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
KELA:
Lainmuutoksen toimeenpanon kannalta riskin muodostaa se, että EU-asetuksen kansaneläkettä koskevat liitteet, eivät ole muutettavissa vastaamaan uutta luokittelua samanaikaisesti kansaneläkelain muutoksen voimaantulon kanssa.
Asetusten liitteet ovat kiinteä osa asetuksia ja ne ovat hierarkkisesti samantasoisia ja yhtä velvoittavia kuin asetuksen muut määräykset
Näin me Impivaaran tietäjät sanottiin. Siihen asti kunnes luokittelu on muutettu EU:ssa on kansaneläkkeen maksua jatkettava.
KELA:
Kelan käsityksen mukaan voimassa olevia liitemääräyksiä olisi sovellettava, kunnes niitä koskeva muutos on hyväksytty.
Kelan tiedossa ei ole tuomioistuinratkaisuja tai oikeuskirjallisuutta, joiden mukaan voimassa olevia liitemääräyksiä ei tarvitsisi noudattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonaista 10 terveydenhoidon huippuammattilaista puoltaa sitä, että vanhus ja vammainen jää kokonaan vaille terveydenhoitoa asuinmaassaan EU:n alueella Kansaneläkkeen katkaisulain perusteella. Mitkäs ne olikaan ne eettiset säännöt.
Mia Laiho
Päivi Räsänen
Kim Berg
Maarit Gastren
Ville Merinen
Minna Reijonen
Pia Sillanpää
Oskari Valtola
Ville Väyrynen
Mari Kaunisto
Oi, laitoin vahingossa Ville Merisen väärin lakialoitteen hyväksyjien terveydenhoidon ammattilaisten listaan. Ville Merinen vastusti kansaneläkkeen katkaisua, Sorry Ville !
Nuoko meitä sitten hoitaisi kun ensin pakottavat palaamaan. Hui!
Tänään klo 14.00 alkavassa täysistunnossa kansaneläkettä käsitellään, asia n:o 8 ensimmäinen käsittely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.sttinfo.fi/tiedote/70726232/osaketuotot-siivittivat-tyoelak…
Osaketuotot siivittivät työeläkevarojen kasvua varojen määrä 267 miljardia
Työeläkesijoitusten kehitys jatkui positiivisena vuoden kolmannella neljänneksellä ja varat kasvoivat kuudella miljardilla eurolla.
Muutama tunti aikaa laittaa kansanedustajille viestiä. Heidän ei tule hyväksyä lakia, joka pakottaa Kelaa rikkomaan lakia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki kansanedustajat eivät ole tietoisia tuosta, että Kela joutuu rikkomaan lakia, jos tämä laki tulee voimaan. Kansanedustajille voisi myös kertoa, että verottajalle on annettu lupa kansaneläkkeen katkaisuun ennen kuin eduskunta on päättänyt asiasta.
🗽 TAISTELLAAN LOPPUUN KAMUT 🗽
VASEMMISTOLIITTO
SEKL:in kommentit HE 128/2024 vp / Asiantuntijapyyntöön
III. SEKL aikoo käyttää oikeussuojaansa ja valittaa päätöksestä kansallisesti, sekä komissiolle, ja ilmoittaa
parlamentille, sekä EU:n oikeusasiamiehelle, koska lakiehdotus uhkaa
a) kymmenientuhansien heikoimpiin kuuluvien ihmisten toimeentuloa,
b) huojuttaa EU:n vuosikymmenien aikana rakentamaa sosiaalietuuksien ja eläkkeiden harmonisointia
jäsenmaissa luoden puitteet työvoiman liikkuvuudelle sisämarkkinoilla koko ihmisen elinkaaren ajan. Mikäli
Suomi saa läpi tällaisen periaatteellisen muutoksen budjettikäsittelynä ottamatta huomioon EU:n
peruskirjoja, se voi saada muita maita mukaan lyhytnäköisiin säästöihin, ja uhata myös sisämarkkinoiden
perusmekanismeja, mitä esimerkiksi Venäjä varmasti pitäisi hyvänä ideana.
IV. SEKL ehdottaa että jos kansaneläkkeen luokittaminen muutetaan, se astuisi voimaan uusille eläkeläisille, eikä
taannehtivasti, kuten on nyt ehdotettu; ja, että sen EU-oikeudellisuus on analysoitu ja perusteltu kunnolla. SEKL
tulee pyytämään mahdollisessa valituksessaan kansalliseen oikeuteen EU:n tuomioistuimen ennakkopäätöstä
lainmuutoksen oikeudellisuudesta. SEKL ymmärtää säästöjen tarpeen, mutta katsoo, että niitä ei voi tehdä
heikoimpien kustannuksella.