Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korjaan, siis 51.600 ulkomailla asuvasta karkeasti 25.800 on ulkomaalaisia ja näistä siis 49 % eli 12.642 saa työeläkettä ja varmaan ovat tyytyväisiä, mutta varmaan hämmästelevät Suomen suhtautumista omiin Kansaneläkeläisiinsä itse kun nauttivat nykyisten palkansaajien työn tuloksista ja valtiomme varoista pelkäämättä niiden menettämistä. Vieraanvaraisuutemme aiheuttanee vaivaantuneisuutta nykytilanteessa.

Älä sotke työeläkettä tähän keskusteluun. Tottakai töistä, mitä Suomessa tehdään kertyy työeläkettä. Oli sitten ulkomaalainen tai suomalainen. Sitä varten sitä eläkemaksua maksetaan. Jos olisit tehnyt töitä, niin sinullekin olisi sitä kertynyt! Myös suomalaiset, jotka ovat ulkomailla olleet töissä saavat ulkomailta eläkkeitä Suomeen! Ja samalla tavalla ulkomaalaiset ihmiset, jotka ovat aikoinaan täällä Suomessa olleet jossain vaiheessa töissä saavat tää

Suomalaisten ulkomailta saamissa eläkkeissä on KATTO

On tärkeää, että suomalaiset saavat tietää kuinka paljon työeläkkeitä maksetaan ulkomaalaisille. Perussuomalaisten, jotka palkastaan näitä nyt maksavat sinne ulkomaille, ovat oikeutettuja miettimään eläkeasioita tältä oikean tiedon kannalta. Se on monelle varmaan uutinen. Ymmärrän, että jotkut haluavat hyssytellä tätä tietoa, mutta se ei käy, koska ulkomailla asuvia suomalaisia minimaalisine kansaneläkkeineen on liikaa parjattu syyttä.

Huomioikaa Perussuomalaiset palkansaajat, että jokaisesta maksamastaan työeläke-eurosta on työeläkeläinen maksanut itse vain noin 20 centtiä. Loppu noin 80 centtiä on sosiaalitukea niin suomalaiselle kuin ulkomailla asuvalle ulkomaalaisellekin. Uuden tulkinnan mukaan vain 20 prosenttia jokaisesta eurosta  voitaisiin maksaa ulkomaille. Loput, eli sosiaalitukiosuus maksetaan kun muutetaan Suomeen takaisin.

Kansaneläkelain ideanikkarit selvästi kuvittelivat, että kukaan ei huomaa mitään koko kansakuntaan vaikuttavia sudenkuoppia ja lakiesitys menee läpihuutojuttuna läpi. Verottajakin valjastettiin toimimaan vailla lain hyväksyntää. Heille on tullut yllätyksenä, että professoreita haluttiin kuulla. Tämmöistä ylimielisyyttä ja demokratian halventavaa suhmirointia ei tule sietää eduskunnassa. Sitä ei ainakaan EU:n tasolla tulla sietämään kun tullaan näyttämään miten EU-asetusten ja oikeusvaltion periaatteiden  yli on kävelty.

Vierailija kirjoitti:

 

Kokonaista 10 terveydenhoidon huippuammattilaista puoltaa sitä, että vanhus ja vammainen jää kokonaan vaille terveydenhoitoa asuinmaassaan EU:n alueella Kansaneläkkeen katkaisulain perusteella. Mitkäs ne olikaan ne eettiset säännöt.

 

Mia Laiho

Päivi Räsänen

Kim Berg

Maarit Gastren

Ville Merinen

Minna Reijonen

Pia Sillanpää

Oskari Valtola

Ville Väyrynen

Mari Kaunisto

 

 

 

Oi, laitoin vahingossa Ville Merisen väärin lakialoitteen hyväksyjien terveydenhoidon ammattilaisten listaan. Ville Merinen vastusti kansaneläkkeen katkaisua, Sorry Ville !

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi käsitellään tänään eduskunnassa asia nro 19

https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-126-2024?autoplay=1

JjepVierailija kirjoitti:

Huomioikaa Perussuomalaiset palkansaajat, että jokaisesta maksamastaan työeläke-eurosta on työeläkeläinen maksanut itse vain noin 20 centtiä. Loppu noin 80 centtiä on sosiaalitukea niin suomalaiselle kuin ulkomailla asuvalle ulkomaalaisellekin. Uuden tulkinnan mukaan vain 20 prosenttia jokaisesta eurosta  voitaisiin maksaa ulkomaille. Loput, eli sosiaalitukiosuus maksetaan kun muutetaan Suomeen takaisin.

Jjep

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korjaan, siis 51.600 ulkomailla asuvasta karkeasti 25.800 on ulkomaalaisia ja näistä siis 49 % eli 12.642 saa työeläkettä ja varmaan ovat tyytyväisiä, mutta varmaan hämmästelevät Suomen suhtautumista omiin Kansaneläkeläisiinsä itse kun nauttivat nykyisten palkansaajien työn tuloksista ja valtiomme varoista pelkäämättä niiden menettämistä. Vieraanvaraisuutemme aiheuttanee vaivaantuneisuutta nykytilanteessa.

Älä sotke työeläkettä tähän keskusteluun. Tottakai töistä, mitä Suomessa tehdään kertyy työeläkettä. Oli sitten ulkomaalainen tai suomalainen. Sitä varten sitä eläkemaksua maksetaan. Jos olisit tehnyt töitä, niin sinullekin olisi sitä kertynyt! Myös suomalaiset, jotka ovat ulkomailla olleet töissä saavat ulkomailta eläkkeitä Suomeen! Ja samalla tavalla ulkomaalaiset ihmiset, jotka ovat aikoinaan täällä Suomessa olleet jossain vaiheessa töissä saavat tää

Samalla tavalla toisesta EU-maasta Suomeen muuttanut eläkeläinen saa eläkkeensä lähtömaastaan. Suomi katkaisee kansaneläkkeen katkaisulailla tämän vastavuoroisen tradition, joka perustuu ihan asetukseen. Tästä lähtien tänne tuleville eläkeläisille ei tarvitse lähtömaasta maksaa eläkettä vaan Suomi maksaa heille sosiaalitukea ihan omalla päätöksellä ja odottaa muiden toimivan samoin suomalaisia kohtaan. Emme kuitenkaan ole kertoneet tästä mitään kumppanimaille. Luotamme telepatiaan.

Vierailija kirjoitti:

 

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi käsitellään tänään eduskunnassa asia nro 19

https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-126-2024?autoplay=1

Miten kävi? Onko laki hyväksytty, niin pääsee verottajakin pälkähästä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi käsitellään tänään eduskunnassa asia nro 19

https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-126-2024?autoplay=1

 

Miten kävi? Onko laki hyväksytty, niin pääsee verottajakin pälkähästä? 

###19. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepano###

Voisko joku tulkata tämän Impivaaran kieleen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi käsitellään tänään eduskunnassa asia nro 19

https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-126-2024?autoplay=1

 

Miten kävi? Onko laki hyväksytty, niin pääsee verottajakin pälkähästä? 

 

 

###19. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepano###

Voisko joku tulkata tämän Impivaaran kieleen? 

 

Eduskunta ei ole vielä päässyt kansaneläkelakiin asti, mutta ei siitä tähään päätetä. Löysässä hirressä roikkuminen jatkuu,,, älkää tuhlatko ..

--Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hylätään. - - 

Helsingissä 29.11.2024

Ilmari Nurminen sd 

Krista Kiuru sd 

Kim Berg sd 

Ville Merinen sd 

Bella Forsgrén vihr 

Aino-Kaisa Pekonen vas

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_24+2024.aspx

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_24+2024.aspx

... 'Hallituksen esityksen säästövaikutukset on arvioitu puutteellisesti. On jätetty esimerkiksi huomioimatta lisääntyviä kuluja etuuksissa ja palveluissa, mikäli henkilöt muuttavat takaisin Suomeen. Siirtymäaika etenkin henkilöillä, jotka ovat pakotettuja muuttamaan Suomeen, on kohtuuttoman lyhyt. Esitys on herättänyt ulkomailla asuvien eläkkeensaajien keskuudessa epätietoisuutta ja pelkoa omasta toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Monet ovat hyvin riippuvaisia kansaneläkkeestä ja sen leikkaaminen voisi johtaa esimerkiksi asumisvaikeuksiin, terveydenhuollon palvelujen rajoittamiseen ja elintason merkittävään alenemiseen. Myös eläkeläisten mahdollisuudet korvaavaan sosiaaliturvaan nykyisessä asuinmaassaan on jäänyt esityksessä tarkemmin selvittämättä. Ainakin Ruotsin ja Espanjan, joissa valtaosa ulkomailla asuvista kansaneläkkeen saajista asuu, osalta vaikutukset olisi pitänyt arvioida esityksessä. Hallituksen esityksen mukaan henkilöillä, joille ei enää maksettaisi kansaneläkettä, "voi olla asuinmaassaan oikeus saada jotain etuutta lakkaavan eläkkeen tilalle."  

Hallituksen esitys myös kohtelee eriarvoisesti sosiaaliturvasopimusmaissa asuvia eläkeläisiä vs. EU:ssa asuvat. Toisin sanoen kansaneläkkeen maksu voi jatkua esim. Chileen ja Israeliin, muttei kuitenkaan Ruotsiin tai Viroon.  

Hallituksen esitystä on perusteltu EU-tuomioistuimen päätöksellä, vaikka perusteluna esitetty tapaus ei velvoita Suomea muuttamaan lainsäädäntöään. Hallituksen esityksen perustelujen (s. 16) mukaan esityksen yhtenä tavoitteena on muuttaa kansaneläkelakia vastaamaan EU-tuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä omaksumaa tulkintaa vähimmäisetuuden luokittelusta. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, ettei ole kuitenkaan täysin selvää, salliiko EU-tuomioistuimen tuomio asiassa C-189/16 Zaniewicz-Dybeck kansaneläkelain muuttamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Selvää ei valiokunnan käsityksen mukaan ole myöskään se, onko ehdotettu sääntely sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti korostanut, että suomalaisessa lainsäädännössä ei tule pyrkiä EU-oikeuden kanssa ristiriidassa oleviin ratkaisuihin. Lausunnossaan perustuslakivaliokunta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan erityistä huomiota hallituksen esityksen sisältämän lakiehdotuksen perusteltavuuteen EU-oikeuden näkökulmasta. Perustuslakivaliokunta katsoo, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä varmistua huolellisesti hallituksen esityksessä EU-oikeudesta esitetyn tulkinnan oikeellisuudesta. Emme pidä valiokunnassa saatua selvitystä riittävänä. 

Myös Kansaneläkelaitos on esittänyt huolensa siitä, että esityksen toimeenpano laillisesti aiheuttaa ongelmia Kelalle, tämä on myös tuotu esiin kuulemisissa toistuvasti. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hylätään. 

Helsingissä 29.11.2024

Ilmari Nurminen sd 

Krista Kiuru sd 

Kim Berg sd 

Ville Merinen sd 

Bella Forsgrén vihr 

Aino-Kaisa Pekonen vas 

Helsingissä 29.11.2024 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 

Krista Kiuru sd 

 varapuheenjohtaja 

Mia Laiho kok 

 jäsen 

Kim Berg sd 

 jäsen 

Maaret Castrén kok 

 jäsen 

Bella Forsgrén vihr 

 jäsen 

Hanna-Leena Mattila kesk 

 jäsen 

Ville Merinen sd 

 jäsen 

Ilmari Nurminen sd 

 jäsen 

Aino-Kaisa Pekonen vas 

 jäsen 

Minna Reijonen ps 

 jäsen 

Anne Rintamäki ps 

 jäsen 

Päivi Räsänen kd 

 jäsen 

Pia Sillanpää ps 

 jäsen 

Oskari Valtola kok 

 jäsen 

Henrik Wickström r 

 jäsen 

Ville Väyrynen kok 

 varajäsen 

Mari Kaunistola kok 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 

Sanna Pekkarinen  

Päivi Räsänen puoltaa katkaisua! 

Entäs ne jotka eivät saa toimeentulotukea, kun asuvat liian kalliissa asunnossa?

Heidän oikeus  välttämättömään ihmisarvoiseen elämään ei toteudu. Moni sairas on jäänyt

nyt ilman toimeentulotukea kun ei ole löytänyt halvempaa asuntoa. Laki takaa jokaiselle

välttämättömän toimeentulon. Miksi lakia ei noudateta?

SEKL:in kommentit HE 128/2024 vp / Asiantuntijapyyntöön

Pirkko Sinkkonen, pj. & Johanna Parikka Altenstedt, juristi, 18 marraskuuta 2024

I. Analyysi siitä, miten lakimuutos vaikuttaa yksittäisten eläkeläisten elämään ja oikeuksiin, puuttuu

- Useita yhteydenottoja. Eräs eläkeläinen soitti liittoomme ja kertoi saaneensa Kelalta kirjeen jossa 

luki, että jos eläkkeen maksu lakkautetaan niin se on 1.1.25 lähtien EU:n sääntöjen mukaan. 

Ohjeena oli että pitää katsoa tietokoneelta asian kehittymistä, mutta kun ei ole tietokonetta eikä 

näkökään ole paras mahdollinen

- Ikäsyrjintää sekä syrjintää asuinpaikan perusteella.

- Moni on jo huonokuntoinen eläkeläinen , moni on muistisairas.

Heidän pitää siis valvoa kun Kela yrittää sanoa irti vanhan eläkesopimuksen, jonka pohjana on 

ollut eläkeläisten oma työ ja tienestit.

Pitääkö 18 000 Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan ottaa yhteyttä Eläkevirastoon Ruotsissa ja hakea 

korvaavaa toimeentuloa? Onko mitään takuita siitä, että sita saadaan?

Ei ole.

Ruotsin monikulttuurisessa kontekstissa voi nousta iso häly siitä, että Ruotsin

valtio parsisi kasaan reikiä, joita Suomi aiheuttaa Ruotsissa asuville kansalaisilleen. Vaikka lupauksia tulisi 

Ruotsin hallitukselta, on epävarmaa, voidaanko ne toteuttaa poliittisesti, ja koko asiahan kuuluu Suomen 

päätäntävaltaan ja lailliselle vastuulle.

- Moni ei tule selviämään hengissä tästä pärssistä. Ei hyvää PR:ää hallitukselle, sanovat jäsenemme.

SEKL:in kommentit HE 128/2024 vp / Asiantuntijapyyntöön

II. EU-oikeudesta esitetyn tulkinnan oikeudellisuus ja se perusteltavuus

Valiokunnan lausunto PeVL 51/2024 vp HE 128/2024 vp (13/11 2024)

(13) Perustuslakivaliokunta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan erityistä huomiota hallituksen esityksen sisältämän 

lakiehdotuksen perusteltavuuteen EU-oikeuden näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä varmistua huolellisesti 

hallituksen esityksessä EU-oikeudesta esitetyn tulkinnan oikeellisuudesta.

1. EU-oikeudellinen analyysi vaikutuksista sisämarkkinoiden mekanismiin puuttuu (SEUT artiklat 7, 26, 45 ja 114 sekä asetus 

883/2004)

- kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevat määräykset kuuluvat henkilöiden vapaan liikkuvuuden kehykseen 

-  EU:n asetukset on pantava täytäntöön jäsenmaissa sellaisenaan ilman kansallisia mukautuksia.

- Tahallisesti tai tahattomasti työvoiman liikkuvuutta haittaavat tai lukitsevat jäsenvaltioiden toimenpiteet on kielletty 

Case law

C-520/04, Pirkko Marjatta Turpeinen EU-tuomioistuin totesi, että Suomen verotusjärjestelmä, joka asetti korkeammat verot toisessa 

jäsenvaltiossa asuville eläkeläisille, oli ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Tuomioistuin katsoi, että tällainen verotusjärjestelmä syrji 

eläkeläisiä heidän asuinpaikkansa perusteella ja rikkoi SEUT 45 artiklan mukaista työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Sama syrjintä 

tulee tapahtumaan nyt kansaneläkemuutoksen pohjalta. 

- Lukitsevia vaikutuksia esim. nyt Suomessa työskenteleville virolaisille

- Haittaa EU-kansalaisten liikkuvuutta Suomeen, mikäli tienattuja etuuksia ei voi saada mukaan takaisin kotimaahan (tästä useampia 

EU-tuomioita jo)

- rikkoo EU:n perussopimuksia ja niiden syrjintäkieltoja 

C-283/21 , Deutsche Rentenversicherung Bund, Saksan ja Belgian välinen eläketapaus, koskee myös Suomessa nyt asuvia EU- 

kansalaisia, joiden oikeutta saada eläke mukaansa kotimaahan ei saa rajoittaa. Tuore tapaus, jolla on relevanssia nyt Suomessa asuviin 

ja työssäkäyviin EU:n kansalaisiin, jotka sittemmin suunnittelevat eläkeläisinä paluuta kotimaahan, esim. huomattava joukko virolaisia. 

C-172/11, Georges Erny vastaan Daimler AG Werk Wörth: työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatetta ja syrjintäkiellon 

periaatetta. EU-tuomioistuin totesi, että SEUT 45 artikla ja asetuksen (ETY) N:o 1612/68 7 artiklan 4 kohta 

estävät jäsenvaltion lainsäädännön, joka syrjii rajatyöntekijöitä. 

SEKL:in kommentit HE 128/2024 vp / Asiantuntijapyyntöön

2. Ruotsista haetut esimerkit  eivät  toimi tässä oikeuskysymyksessä EU-oikeudellisena mallina ja lähteenä

Tapaus C-189/16 Zaniewicz-Dybeck ei toimi tässä tapauksessa 

Ei koske samaa lakiasiaa: Boguslawa Zaniewicz-Dybeck haki Ruotsin eläkejärjestelmän mukaista takuueläkettä. Kysymys oli 

siitä, miten hänen eläkkeensä pitäisi laskea ottaen huomioon hänen työskentelyjaksonsa eri EU-maissa. (Asetus 1408/71; 46 

artiklan 2 kohta, 47 artiklan 1 kohta d alakohdan ja 50 artikla). Kansaneläkkeen luokittelu muuntaminen täysin toiseksi 

kategoriaksi budjettikäsittelyn yhteydessä ei ole ollenkaan sama asia, jota on käsitelty yllämainitussa tapauksessa, eikä 

Ruotsin ja Suomen takuueläkkeet ole samanlaisia nimestään huolimatta. Ruotsin takuueläke on kytketty yleisiin 

tuloeläkkeisiin, ja lasketaan työvuosien mukaan. Siihen ei vaikuta virkaeläkkeet, joten hyvin moni hyvätuloinenkin saa 

takuueläkettä. Suomessa takuueläkkeeseen kelpuutetaan, jos on asunut maassa vähintään kolme vuotta 16 ikävuoden 

jälkeen ja tienatut virkaeläkkeet vaikuttavat takuueläkkeiden suuruuteen. 

Ruotsin Eläkeviraston viranomaispäätös Ruotsissa ei ole EU-oikeudellinen lähde

Ruotsin valtiopäivät päätti 22.6.2022, että oikeus saada takuueläke mukaan Ruotsista muuttaessa lakkasi lokakuusta 2022. 

Tämä ei kuitenkaan koske työeläkkeitä, maksueläkkeitä, lisäeläkkeitä ja tuloperusteisia perhe-eläkkeitä, joiden maksamista 

jatketaan asuinpaikasta riippumatta.

Koska Suomen ja Ruotsin takuueläkkeet eroavat toisistaan nimestä huolimatta, ei ole asiallista vedota toisen jäsenmaan 

tekemään kansalliseen viranomaispäätökseen osana Suomen kansallista lainmuutosprosessia. Se ei ole oikeudellinen lähde 

tässä suhteessa. 

Ylipäätään ajatus siitä, että Suomen kansalaiset poistetaan eriarvoisesti kansallisesta eläkejärjestelmästä ja lakkautetaan 

eläkesopimukset retroaktiivisesti, ja oletetaan, että toinen jäsenmaa paikkaa tämän eriarvoisuuden, on häikäilemätöntä. 

SEKL:in kommentit HE 128/2024 vp / Asiantuntijapyyntöön

3. Syrjintäkielto, artikla 4 asetuksessa 883/2004. 

EU-asetuksen mukaan jäsenvaltiot ilmoittavat Euroopan komissiolle, mitkä etuudet katsotaan vähimmäisetuudeksi, siis 

sosiaaliturvaksi. Sosiaaliturvan hoitaminen kansallisesti ei tarkoita sen lakkauttamista suurelta vastaanottajajoukolta, koska 

sosiaaliturvat ovat kuitenkin osa yhteismarkkinoiden mekanismia ja osa EU-oikeutta siinä mielessä, että syrjintää ei saa tapahtua. 

Nykyisellään kansaneläkkeiden lakkauttaminen joiltakin ryhmiltä on syrjintää asuinpaikan perusteella. 

Oikeudellisena pohjana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 48 ja 352 artikla. EU:n perusoikeuskirjan artiklat 15.2, 

21.1, 25 ja 34 sekä EU-tuomioistuimen vahvistamat oikeudelliset perusperiaatteet, kuten EU-oikeuden etusija. Sosiaaliturvasta ja 

eläkkeistä määrää erityislainsäädäntö on yhteensovittamisasetus 883/2004, ETY, 

Yhdenvertainen kohtelu (Liite X, 4 ja 5 artikla, 883/2004, ETY)

Muista jäsenvaltioista tulevilla työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin 

vastaanottavan jäsenvaltion omilla kansalaisilla. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun koskee ehdoitta kaikkia toisesta jäsenvaltiosta 

tulleita työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia heidän asuttuaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa tietyn ajan.

4. Sosiaaliturvaetuuksien maastavietävyys, artikla 7 asetuksessa 883/2004

Sosiaaliturvaetuuksien maastavietävyyden periaatteella tarkoitetaan, että sosiaaliturvaetuuksia voidaan maksaa kaikkialla unionissa. 

Periaate estää jäsenvaltioita pidättämästä itselleen oikeutta maksaa etuuksia vain niiden omalla alueella asuville henkilöille. Tämä ei 

kuitenkaan koske kaikkia sosiaaliturvaetuuksia, vaan esimerkiksi työttömyysetuuksiin sovelletaan erityisiä sääntöjä. Asetuksen 

883/2004 3 artikla sisältää seuraavan luettelon asetuksen kattamista sosiaaliturvaetuuksista: 

4. vanhuusetuudet ja 

9. varhaiseläke-etuudet

5. Sopimusoikeudelliset seikat

Kansaneläke on tälle kohderyhmälle eläke, jonka se on tienannut työllään ja lunastanut maassaolollaan. Siitä on päätös KELA:sta. 

Sopimusoikeudellisesti on arveluttavaa lähteä muuttamaan yksipuolisesti heikomman osapuolen sopimuksia tavalla, jota nyt 

suunnitellaan. Ryhmän tulisi saada eläkkeensä ja mahdolliset  muutokset pitäisi suunnata uusiin eläkkeensaajiin ja 

tuleviin eläkesopimuksiin. Tapa, jota tässä yritetään viedä läpi rikkoo luottamuksen eläkejärjestelmään, 

hyvinvointiyhteiskunnan periaatteisiin ja yksittäisten kansalais- ja ihmisoikeuksiin.