Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Tämä on sitten sinulle" - Ikääntyvät vanhemmat tuputtavat jo perinnöksi tavaraa
24.09.2024 |
Minulla ja miehellä on 1 lapsi sekä pieni rivitaloasunto. Emme tule muuttamaan isompaan kotiin. Kotonamme on riittävästi kaikkea, emme kaipaa mitään. Minä olen ainoa lapsi ja miehellä on 1 sisarus, josta ei ikääntyvien vanhempien asioiden hoitoon ole.
Ikääntyvät n.70 v vanhempamme ovat aloittaneet tavaroidensa periyttämisen meille. Toiset vanhemmat tekevät kuolinsiivousta tyhjentäen omia kaappejaan urakalla ja toiset tunkevat meille tavaraa kielloista huolimatta muuten vain. Aina kylässä käydessä ollaan tuputtamassa tavaraa ja mainitsemassa, miten "meidän kuoltua tämä ja tuo tavara jää sitten lapsenlapselle".
"Tämä pitää ehdottomasti säästää, tämä maljakko on edesmenneen mummisi" (ei mitään muistikuvaa ko. maljakosta mummolassa, maljakko ei ole kaunis eikä taloudellisesti arvokas)
"Tässä on teille meidän vanha ompelukone/teeastiasto/iso matto tms, kun ei me enää tarvita."
Olen ihan väsynyt tähän, että meille ollaan tunkemassa nyt perinnöksi kaikenlaista tavaraa, johon ei ole mitään tunnesidettä tai tarvetta. Tavarat eivät ole meidän tyylisiä ja usein nämä tavarat ovat myös aika arvottomia eli ei ole mistään kalliista perintökalleuksista kyse. Ollaan sanottu moneen kertaan, ettei haluta meille tavaraa, mutta vanhemmat eivät usko. Toiset isovanhemmista jopa tuovat salaa meille tavaraa. Viimeksi eilen huomasin, että ompelurasiaan oli ilmestynyt neuloja ja kaappiin 3 kynttilänjalkaa.
Onko muilla tällaista ja miten jaksatte?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti ja sinkkutäti ovat täsmälleen samanlaisia. Selitän heidän käytöksensä niin, etteivät he tarvitsevat jonkun mystisen ja syvälle menneen syynsä vuoksi jatkuvuuden tunteen esineiden kautta. En siksi raaski sanoa heille ei, vaan otan ne vastaan. Pakkaan pahvilaatikoihin ja vien kierrätyskeskukseen. Eivät he tule tarkistamaan olemmeko hillonneet heidän rojunsa. Ja jos kysyisivätkin sanoisimme, että ovat turvallisesti kaapissa ja nyt emme jaksa sitä kaappia avata. Eivät niin röyhkeitä ole, että tekisivät tarkistuksen kaappeihin asti.
En näe järkeä vääntää asiasta, vaan hymyillen kiitän. Heille tulee hyvä mieli ja se olkoot heidän oikeutensa.Kaikessa ei tarvitse olla niin umpirehellinen ja taistella oikeuksistaan.
Mitä kautta jatkuvuuden tunne tulee jos ei esineiden kautta? Toki muistojen, mutta esineet kantavat myös muistoja ja tarinoita,
Valokuvat ovat sitä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu raha kelpaa aina. Mutta entä jos niillä vanhuksilla ei ole sitä rahaa, tavaraa taas vuosien mittaan kertyneenä liikaakin.
Pienistä eläkkeistä ei maksella jälkeläisten asuntolainoja.
Jos on pienet eläkkeet ja rahasta pulaa, niin miksi sitten ne vähät rahat on pitänyt käyttää tarpeettoman tavaran ostamiseen?
Jos lapset ovat jo aikuisia pitkässä liitossa kerääntyy tavaraa, on tarvittu enemmän kuin mitä yksi tai kaksi henkeä on tarvinnut.
On saatu esim merkkipäivälahjoja. Mitä ne vaassit ja hedelmämaljat usein on.
Ottakaapa nuoret sinun neuvostasi vaarin, jos rahaa on vähän älkää ostako mitään mikä vähänkin tarpeetonta. Paljasseinäinen koti ikean huonekaluilla ja parilla lautasella. Olkaa viisaampia.
En edes viitsi vastata jos jonkun sanavarasto on suppea. Sana on vaasi mutta lapsuuskodissani vaassi, haarukka oli kahveli, kahvikupin alunen tassi.
Googlaapa vaasi. En kerro
Vierailija kirjoitti:
Meillä samaa. Eihän ton asian raskautta tajua, jos sitä ei itse koe. Ja kun jotkut kommentoi, että olisitte vaan iloisia kun saatte tavaraa. Olisitko itse iloinen, jos kotiisi tuotaisiin kaikkea sellaista, mitä et tarvitse?
Minä olisin! Myisin pois ja saisin lisää rahaa elämiseen. Ei kukaan lahjoita mitään vaikka pyytäisin. Tietävät että myyn ne joten antavat mieluummin ilmaiseksi ventovieraille (jotka myös myyvät eteenpäin). Kateus se on tässäkin. Lahjoittavat jopa ne jotka olen joskus lahjaksi antanut, vaikka pyysin että jos ei ole mieluisia, antakaa takaisin niin saan omia rahojani pois kun myyn. Olen rahapulassa sairastumisen vuoksi.
Eli ap:lle vinkiksi että tee täyskäännös ja sano että otat mielellään koska myyt eteenpäin ja saat satasia rahaa. Kyllä loppuu tavaroiden tuputus. Rahaa kaikki haluavat, joten ilmaiseksi eivät enää anna.
70+ vuotiaat ovat suurta ikäluokkaa.
Kieltäkää selkeästi/tiukasti. Säästätte muutama esine näennäisesti muistoksi, loput saadut kierrätyskeskukseen tai paikalliseen fb ryhmään ilmoitus "saa hakea pois ilmaiseksi"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni äiti ja sinkkutäti ovat täsmälleen samanlaisia. Selitän heidän käytöksensä niin, etteivät he tarvitsevat jonkun mystisen ja syvälle menneen syynsä vuoksi jatkuvuuden tunteen esineiden kautta. En siksi raaski sanoa heille ei, vaan otan ne vastaan. Pakkaan pahvilaatikoihin ja vien kierrätyskeskukseen. Eivät he tule tarkistamaan olemmeko hillonneet heidän rojunsa. Ja jos kysyisivätkin sanoisimme, että ovat turvallisesti kaapissa ja nyt emme jaksa sitä kaappia avata. Eivät niin röyhkeitä ole, että tekisivät tarkistuksen kaappeihin asti.
En näe järkeä vääntää asiasta, vaan hymyillen kiitän. Heille tulee hyvä mieli ja se olkoot heidän oikeutensa.Kaikessa ei tarvitse olla niin umpirehellinen ja taistella oikeuksistaan.
Mitä kautta jatkuvuuden tunne tulee jos ei esineiden kautta? Toki muistojen, mutta esineet kantavat myös muistoja ja tarinoita,
Kyllä, esineet auttavat muistamaan asioita ja tapahtumia. Siksi onkin niin vaikeaa itse luopua joistakin tavaroista.
Kun olisivat aikoinaan säästäneet eivätkä ostelleet talojaan täyteen turhaa roinaa niin olisi nyt varaa auttaa lapsiaan vaikka niissä asuntolainanlyhennyksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuri osa ihmisistä on helppoilijoita, jotka tunkevat roinansa minne vähimmällä vaivalla saavat. Taloyhtiössä muuttui hiljattain yksi kämppä kuolinpesäksi ja nyt on molokit täpötäynnä. Eikä auttanut vaikka hallituksen jäsenet sanoivat kämppää tyhjentäville perillisille, että suuremmat erät kuuluu toimittaa jäteasemalle. Katos kun maksaa ja pits paku vuokrata ym. Voi hyvää päivää. Terveisin kolmen sukulaisen kuolinpesät sorttiin hoitanut keski-ikäinen
Anoppi asuu miehensä kanssa pienessä kerrostaloasunnossa ja heillä on koko asunto ihan täynnä tavaraa, seinänvierustat täynnä pieniä sivupöytiä joissa on jotain koriste-esineitä. Meillä puolestaan on iso ok-talo jossa tarkoituksella todella vähän tavaraa koska meillä on jättikokoisia koiria joille täytyy olla tyhjää lattia-alaa. Ei voida pitää sivupöytiä joissa jotain vaaseja tai lasiesineitä koska koirat huiskisivat ne hännillään rikki.
Anoppi jaksaa aina meillä käydessään ihmetellä sitä miksi meillä on niin tyhjää. Ja aina kun me puolestaan käydään anoppilassa niin hän tyrkyttää meille omia vaasejaan ja sivupöytiään kun meille kuulemma mahtuisi niin hyvin ja hän voisi sitten ostaa uuden tilalle itselleen. Joka kerta selitetään, että ei voida koirien takia ottaa huteria pöytiä vastaan ja joka kerta anoppi loukkaantuu asiasta. Onneksi ei ole keksinyt vielä tuoda niitä meille väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nythän se on hyvä sanoa jo, että et halua ompelukonetta ja teeastiastoa. Kyllä mä osaan sanoa ei sille tavaran tuputtamiselle.
Karjutko?
Vierailija kirjoitti:
Anoppi asuu miehensä kanssa pienessä kerrostaloasunnossa ja heillä on koko asunto ihan täynnä tavaraa, seinänvierustat täynnä pieniä sivupöytiä joissa on jotain koriste-esineitä. Meillä puolestaan on iso ok-talo jossa tarkoituksella todella vähän tavaraa koska meillä on jättikokoisia koiria joille täytyy olla tyhjää lattia-alaa. Ei voida pitää sivupöytiä joissa jotain vaaseja tai lasiesineitä koska koirat huiskisivat ne hännillään rikki.
Anoppi jaksaa aina meillä käydessään ihmetellä sitä miksi meillä on niin tyhjää. Ja aina kun me puolestaan käydään anoppilassa niin hän tyrkyttää meille omia vaasejaan ja sivupöytiään kun meille kuulemma mahtuisi niin hyvin ja hän voisi sitten ostaa uuden tilalle itselleen. Joka kerta selitetään, että ei voida koirien takia ottaa huteria pöytiä vastaan ja joka kerta anoppi loukkaantuu asiasta. Onneksi ei ole keksinyt vielä tuoda niitä meille väkisin.
Koirat kuolaa ja haisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ei huoli mitään ja rahaa mei ole antaa.
Kaikki keskustelevat siitä, niin kuin vanhemmilla olisi jotain tuhansien eurojen arvohuonekaluja. Meillä ainakin on se tilanne, että molempien vanhemmilla on lähinnä jotain lähes kaatopaikkakuntoisia huonekaluja ja muita esineitä. Silti niitä oltaisiin meille työntämässä kuin suuria aarteita. Ollaan kuitenkin itsekin jo työelämässä ja meillä on omat lapset ja muut menot. Emme tarvitse avustusta emmekä tavaraa. Antakaa niille, jotka tarvitsevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle jäi n.250m2 omakotitalo , jossa oli asunut 3 sukupolvea minä mukaan lukien. Viimeiset 40 vuotta vain vanhempani.Ulkoistin tyhjennyksen . Itselleni ottamani tavarat mahtuivat yhteen ikean kassiin ja jäi vielä tilaakin.
Jo em.kokemusta ennen olen rakastanut tyhjiä komeron hyllyjä . Se opetti myös kuinka vähän sillä tavaralla mitä ihminen jättää jälkeensä on merkitystä . Ei ne Myrnat ole tärkeitä vaan muistot ja ne on korvien välissä. Olen 70v eikä lapseni perheellä ole mitään mikä olisi auemmin ollut minun.
Aikanaan 80-luvulla tuli vaurastumista ja alettiin kerätä jotain vaaseja, oiva toikan lintuja ja muuta tavaraa. Kirjahyllyyn ostettiin niitä tietokirja-sarjoja. Oli niin ökyä. Tuo kaikki on nykyisin roskaa. Itse otin äitini tavaroista kaksi kaunista toikan lintua ja yhden maljakon. Muut sai mennä.
Ei tuossa tavarassa ole edes muistoja minulle. Äiti muisti keneltä sai ja ne hetket oli hänelle tärkeitä. Itse muista sen, että tavara oli hyllyssä.
Alue: Aihe vapaa
Miksi sitten mainitsit suuret ikäluokat. Kerropa?