"Tämä on sitten sinulle" - Ikääntyvät vanhemmat tuputtavat jo perinnöksi tavaraa
Minulla ja miehellä on 1 lapsi sekä pieni rivitaloasunto. Emme tule muuttamaan isompaan kotiin. Kotonamme on riittävästi kaikkea, emme kaipaa mitään. Minä olen ainoa lapsi ja miehellä on 1 sisarus, josta ei ikääntyvien vanhempien asioiden hoitoon ole.
Ikääntyvät n.70 v vanhempamme ovat aloittaneet tavaroidensa periyttämisen meille. Toiset vanhemmat tekevät kuolinsiivousta tyhjentäen omia kaappejaan urakalla ja toiset tunkevat meille tavaraa kielloista huolimatta muuten vain. Aina kylässä käydessä ollaan tuputtamassa tavaraa ja mainitsemassa, miten "meidän kuoltua tämä ja tuo tavara jää sitten lapsenlapselle".
"Tämä pitää ehdottomasti säästää, tämä maljakko on edesmenneen mummisi" (ei mitään muistikuvaa ko. maljakosta mummolassa, maljakko ei ole kaunis eikä taloudellisesti arvokas)
"Tässä on teille meidän vanha ompelukone/teeastiasto/iso matto tms, kun ei me enää tarvita."
Olen ihan väsynyt tähän, että meille ollaan tunkemassa nyt perinnöksi kaikenlaista tavaraa, johon ei ole mitään tunnesidettä tai tarvetta. Tavarat eivät ole meidän tyylisiä ja usein nämä tavarat ovat myös aika arvottomia eli ei ole mistään kalliista perintökalleuksista kyse. Ollaan sanottu moneen kertaan, ettei haluta meille tavaraa, mutta vanhemmat eivät usko. Toiset isovanhemmista jopa tuovat salaa meille tavaraa. Viimeksi eilen huomasin, että ompelurasiaan oli ilmestynyt neuloja ja kaappiin 3 kynttilänjalkaa.
Onko muilla tällaista ja miten jaksatte?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin outoa, että tämä perijäsukupolvi haluaa pelastaa maapallon, mutta se pitää tehdä ostamalla uutta ja ympäristöystävällistä, ei käyttämällä vanhat tavarat loppuun. Omien vanhempien ylimääräiset kuolinsiivoustavarat ovat ehdoton ei, koska Ikeasta saa samaan tarkoitukseen uutta.
"Emme tarvitse mitään, koska tavara rasittaa" tarkoittaa melko usein sitä, että raha kyllä kelpaisi. Sillä saisi kaikenlaista aineetonta ympäristöä rasittavaa, mutta eihän ne vanhukset ymmärrä, kun haluavat tyrkyttää isoäidin äidin vanhaa kameekorua tai isoisän sota-aikana tekemää rasiaa kuin suurtakin aarretta.
Meillä on kotona esimerkiksi kaikki astiat, liinavaatteet yms arjen asiat. Ei siis tarvita uutta eikä vanhaa. Raha taas kelpaisi asuntolainan maksuun, ei uuden tavaran ostamiseen. Eiköhän sama ole aika monella +30 v ikäisellä.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa kunnolla silmiin katsoen, että meille ei tuoda rojua. Ei siis hiljaa mutista selän takana. Sano suoraa, että tavara on teille arvotonta.
Röyhkeyteen vastataan röyhkeydellä. Vie takaisin ja sanot, että teiltä jäi nämä.
Ei se ole röyhkeyttä, vaan sitä, että ikäihmiset eivät ole kerskakuluttajia ja ovat säästäneet kaiken vuosikymmenien ajalta, ja haluavat sen perintönä jättää. Eivät he ymmärrä sitä, ettei niitä haluta, vaan luulevat että heidän aarteensa on myös jälkipolvien aarre ja onni.
Useimmat ovat antaneet kaikkensa lastensa elämän ja hyvinvoinnin eteen, mutta kiitokseksi tulee sitten tällaista inhottavan tylyä "Röyhkeälle röyhkeydellä ja teitä jäi muuten nämä"...
Vanhemmille jää kenties viimeiseksi muistoksi tällainen kohtelu, jos vaikka yhtäkkiä halvaantuu tai sairastuu ja joutuu hoivakotiin. Tieto siitä, että sillä aikaa kaikki kipataan roskiin, on varmaan musertava. Valehdelkaa vaikka, että hyväntekeväisyyteen viedään köyhille tjtn. Ilmoitus johonkin, aina löytyy ottajia.
Inhimillisyys on näköjään katoamassa kokonaan tästä maailmasta.
Niin on minullakin kamaa, mutta yritän päästä siitä eroon ennen lähtöäni, joten ei jää tyttärelle riesaksi. En edes haluaisi nähdä sitä kuinka nakkelee vanhaa Arabiaa roskikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiität kohteliaasti ja viet konttiin tai myyt netissä. Esineet ovat sinun siitä hetkestä lähtien. Näillä ei ole sinulle tunnearvoa niin miksi hilloisit vain sen hillomisen ilosta niitä seuraavalle polvelle. Jos kyse tulee jostain maljakosta tulevaisuudessa niin se on varastossa jossain pahvilaatikossa etkä muista missä. Pieni valkoinen valhe ei haittaa tässä. Jos kieltäydyt "lahjoista" niin ensi kerralla sama jankkaus edessä koska eivät muista/välitä että et välttämättä kaikkea halua itselle hamstrata.
Miksi aloittajan pitäisi joutua tahtomattaan moiseen rumbaan? Vanhukset myykööt itse tavaransa tai viekööt konttiin.
Siksi, että se on kohteliasta ja korrektia, kyseessä omat vanhemmat ja iäkkäät ihmiset. Joskus pitää kyetä valitsemaan se ns.pienempi paha kahdesta pahasta.
-14-
Niiden vanhempien olisi kuulunut oppia kohteliaisuutta ja korrektiutta. Jos näin ei ole, ei sitä voi muiltakaan vaatia.
Onko roskan vastaanottaminen kohteliasta? Eikö se ennemmin tyhmää?
Ihmiset kärrää tavaraa lapsilleen, koska eivät itse halua enää niitä. Miksi sen pitää lapsille kelvata?!
Sano ei, älä ota vastaan ja katko välit jos ei sana kuulu.
Se tuossa on positiivista, että tekevät kuolinsiivousta. Ehkä paljon tavaraa menee kiertoon/roskiinkin eikä teillä ole niin suurta souvia aikanaan, kun kuolevat.
Vierailija kirjoitti:
Onko vaikeata ottaa roina vastaan ja heivata samantien roskikseen? WinWin-tilanne.
Näin naapurina en halua maksaa omassa yhtiövastikkeessa toisten vanhempien omakotitalon tyhjennyksestä. Taloyhtiön roskikset pursuilee eikä omat roskat mahdu sinne.
Sanotte heille, ettette halua mitään, ette heidän tavaroitaan ettekä heidän mahd. rahojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiität kohteliaasti ja viet konttiin tai myyt netissä. Esineet ovat sinun siitä hetkestä lähtien. Näillä ei ole sinulle tunnearvoa niin miksi hilloisit vain sen hillomisen ilosta niitä seuraavalle polvelle. Jos kyse tulee jostain maljakosta tulevaisuudessa niin se on varastossa jossain pahvilaatikossa etkä muista missä. Pieni valkoinen valhe ei haittaa tässä. Jos kieltäydyt "lahjoista" niin ensi kerralla sama jankkaus edessä koska eivät muista/välitä että et välttämättä kaikkea halua itselle hamstrata.
Miksi aloittajan pitäisi joutua tahtomattaan moiseen rumbaan? Vanhukset myykööt itse tavaransa tai viekööt konttiin.
Ihme ettet kehottanut, että viekööt vanhukset roinansa konttiin ja kiivetkööt itse perässä.
Millainen on ihminen, joka on valmis katkaisemaan välinsä omiin vanhempiinsa turhan tavaran takia...
Enpä ihmettele nykyajan onnettomia ja ilkeitä ihmisiä, suhteet eivät kestä, ollaan ikuisissa riidoissa, erotaan, tapellaan rahasta ja lapsista, minäminä, ja minun tarpeet...jopa ikääntyvät ja pian täältä poistuvat vanhemmat saavat hyytävää kyytiä, vailla mitään inhimillisyyttä.
Ei niitä kamoja ole pakko pitää, vaan voi kauniisti kertoa, että niille pitää löytää uusi koti. Vähän kun näkee vaivaa, niin yhteisymmärrys varmaan löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin outoa, että tämä perijäsukupolvi haluaa pelastaa maapallon, mutta se pitää tehdä ostamalla uutta ja ympäristöystävällistä, ei käyttämällä vanhat tavarat loppuun. Omien vanhempien ylimääräiset kuolinsiivoustavarat ovat ehdoton ei, koska Ikeasta saa samaan tarkoitukseen uutta.
"Emme tarvitse mitään, koska tavara rasittaa" tarkoittaa melko usein sitä, että raha kyllä kelpaisi. Sillä saisi kaikenlaista aineetonta ympäristöä rasittavaa, mutta eihän ne vanhukset ymmärrä, kun haluavat tyrkyttää isoäidin äidin vanhaa kameekorua tai isoisän sota-aikana tekemää rasiaa kuin suurtakin aarretta.
Tuossa vaiheessa se oma koti on jo kalustettu ja sisustettu. Me tehtiin se jo 80-90-luvuilla, meidän lapset viime vuosien aikana, joten en keksi syytä, miksi meidän olisi pitänyt hakea kalusteet vanhempiemme asunnoista. Luultavasti eivät olisi antaneet, kun tarvitsevat vieläkin niitä itse.
Ota tavarat, myy ne eurolla torissa ja sitten katkaiset välit vanhuksiin
Onko kenellekään normaaleja ihmissuhteita vanhempiinsa tai appivanhempiinsa? Voisiko joskus kiukuttelijatkin katsoa peiliin?
Kaikkien 70+ vanhukset ovat apua kerjääviä romukasoissa asuvia dementikkoja, eivät auta lastenhoidossa eivätkä anna rahaa vasn tuovat kympin lahjoja lasten synttäreille. Käyvät silti salaa vaihtamassa verhot ja tyrkyttävät vanhoja vaasseja. Nuoret vievät kirppareille tai roskiin joista joku löytää ne ja antaa lehtijutun, löysin/sain parilla eurolla parin sadan esineen.
Ja kun se perintökään ei sitten miellytä. Perit 100 000 js sitten raivoat täällä kun meni perntöveroa.
Omilla vanhemmilla on onneksi vähän tavaraa, mutta silti siellä on sellaista, jonka he olisivat antaneet meille. Äidillä on mankeli, jota hän ei ole kyennyt käyttämään vuosiin. Naapuri olisi ostanut sen ja maksanut ihan hyvän summan. Äiti ei myynyt vaan sanoi, että hän antaa sen tyttärelle. Itse en mankeloi mitään eikä meille se edes sovi minnekään. Olen sanonut äidille, että heidän tavarat menee aikanaan kaatopaikalle, joten jos he saa nyt jostain rahaa, niin myykää pois. Ei tykännyt.
Minä ajattelen niin, että jokainen tavara, jonka sieltä kaaoksesta (puhun omista vanhemmistani) saa jo nyt pois on askel eteenpäin. Otan vastaan, ja jos en tarvitse tai halua jotain niin kierrätän sen mukaan millainen tavara on kyseessä. Roskat suoraan roskiin, kierrätyskeskuksiin ne mitä joku vielä voisi oikeasti käyttää. Välit pysyy ja ja jokainen tavara vähentää sitä hommaa mikä on aikanaan edessä. Toki ihan roskiin meneviä raivaamalla saa jo sitä tulevaa hommaakin selkiytettyä.
Jollain oli tuossa hyvä vinkki vastaukseen, jos selkeä ei menee ohi korvien. Kiittää ja sanoo vievänsä tarpeettomat kierrätykseen. Jos kaikki on tarpeetonta, tuon nojalla voi viedä sinne kaikki.
Ja jos olisi sellaisia anoppeja tai äitejä, jotka tutkivat kaappeja, niin meille heillä ei olisi tulemista. Tai jos olisi pakko päästää ja salaa tutkiessaan pahoittaisivat mielensä, olisivat kyllä saaneet sen mitä ansaitsevat. Jotain kunnioitusta ihmisten yksityisyyteen pitää olla molemmin puolin.
Lapsen perintövero sadasta tuhannesta on reilut 5000 euroa. Kannattaa kieltäytyä kuten perintöhopeistakin ja kristallivaasista.
Ja minua ihmetyttää kun kaikki vauvalla kirjoittavat asuvan vanhustensa lähellä, on äidillä ja anopilla avaimet.
Kun käyn lasten luona käyn kylässä. Kun lapset olivat pieniä saatoin lastenhuoneissa olla leikkimässä heidän kanssaan. Nyt en enää käy teinien huoneessa.
En viivy montaa tuntia, en tutki kaappeja, ei ole avaimia heille mutta en myöskään tiskaa, siivoa, pese ikkunoita kun pari kertaa vuodessa pitkästä matkasta käyn. En edes kanna kahvikuppiani keittiöön, siitäs saitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiität kohteliaasti ja viet konttiin tai myyt netissä. Esineet ovat sinun siitä hetkestä lähtien. Näillä ei ole sinulle tunnearvoa niin miksi hilloisit vain sen hillomisen ilosta niitä seuraavalle polvelle. Jos kyse tulee jostain maljakosta tulevaisuudessa niin se on varastossa jossain pahvilaatikossa etkä muista missä. Pieni valkoinen valhe ei haittaa tässä. Jos kieltäydyt "lahjoista" niin ensi kerralla sama jankkaus edessä koska eivät muista/välitä että et välttämättä kaikkea halua itselle hamstrata.
Miksi aloittajan pitäisi joutua tahtomattaan moiseen rumbaan? Vanhukset myykööt itse tavaransa tai viekööt konttiin.
Siksi, että se on kohteliasta ja korrektia, kyseessä omat vanhemmat ja iäkkäät ihmiset. Joskus pitää kyetä valitsemaan se ns.pienempi paha kahdesta pahasta.
-14-
No riippuu ihan vanhempien kunnosta. Äitini pärjää nippa nappa kotona tuen turvin, ei hän pystyisi tavaroita mihinkään viemään. Jos on iäkäs, mutta autoilee ja hoitaa kaiken itse, osaa hoitaa tavaratkin keräykseen tms.
Jotenkin outoa, että tämä perijäsukupolvi haluaa pelastaa maapallon, mutta se pitää tehdä ostamalla uutta ja ympäristöystävällistä, ei käyttämällä vanhat tavarat loppuun. Omien vanhempien ylimääräiset kuolinsiivoustavarat ovat ehdoton ei, koska Ikeasta saa samaan tarkoitukseen uutta.
"Emme tarvitse mitään, koska tavara rasittaa" tarkoittaa melko usein sitä, että raha kyllä kelpaisi. Sillä saisi kaikenlaista aineetonta ympäristöä rasittavaa, mutta eihän ne vanhukset ymmärrä, kun haluavat tyrkyttää isoäidin äidin vanhaa kameekorua tai isoisän sota-aikana tekemää rasiaa kuin suurtakin aarretta.