Miksi hoikat kuvittelevat, että "ei tee mieli " on yhtä kuin itsehillintä?
Lihavuuskeskusteluissa aina otetaan esiin itsehillintä keinona pysyä normaalipainossa. Käsi sydämellä, kuinka moni normaalipainoisista oikeasti käy kamppailua itsensä kanssa jättääkseen liiat ruoat ja herkut syömättä? Oikeastihan kyse on vain siitä, ettei ole mielitekoa syömiseen. Helppoa!
Kommentit (287)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku vielä nykyään voi kuvitella, että lihavat söisivät epäterveellisesti? Ei se paino lähde tavallisella terveellisellä syömisellä vaan sitä varten tulee tehdä kunnolla töitä.
No, en mä nyt oikein ymmärrä miten normaali ihminen onnistuu saamaan itsensä tai pysymään ylipainosena tavallisella, terveellisellä syömisellä. Sairaudet ja lääkitykset sitten erikseen.
Ihan vaan syömällä normaalisti. Keho varastoi sen rasvaksi ja painoa tulee kokoajan lisää. Se on nykyään niin yleistä että on varmaan jo normaalimpaa kuin olla laiha.
No eihän silloin syö normaalisti, vaan liikaa jos painoa tulee koko ajan lisää.
Ravintosuositukset ovat eri mieltä. Itseasiassa lihomista tapahtuu reilusti alle ravintosuositusten annoksilla. Laihana pysyminen voi vaatia melko äärimmäisiä toimenpiteitä kuten pastoamista joka toinen päivä tai että syö vain yhden aterian päivässä.
Olen hoikka, mutta mun kyllä tekee mieli herkkuja päivittäin. Itsehillintä antaa siihen kuitenkin aika harvoin luvan. Herkkuhimoon syön yleensä jotain muuta terveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen normaalipainoinen ja kyllä tekee herkkuja mieli todella usein! Mutta olen päättänyt, että en niitä syö kuin silloin tällöin. Tai roskaruokaa. Tämän ikäisenä naisena ei muuten pysy normipainossa ellei urheile tosissaan tai ole todella hyvät geenit.
Lihavat aina nimenomaan luulevat, että normaalipainoiset vain itsestään pysyvät hoikkina söivät mitä vaan. Höpöhöpö,se on jatkuvia valintoja, jos ei puhuta nuorista ihmisistä (itse ainakin pysyin nuorena helpommin hoikkana). Itsekin kävin ylipainon puolella, mutta laihdutin normipainoon takaisin.
N40
Jep, juuri näin. Olen ollut usein tilanteessa jossa esim. töissä en ota perjantaipullaa tai osallistu pizzaperjantaihin ja sitten saan kuulla ylipainoisilta työkavereilta ihmettelyä miksi en ota pullaa tai pizzaa, kun "eihän se edes näy sussa ". Eivä tajua, että se on minulle ihan tietoinen valinta säästää ne päivän turhat kalorit, kun tiedän että esim. kotona illalla on tarkoitus miehen kanssa hakea jotain noutoruokaa tms.
Tietenkin joskus on päiviä, että herkutellaan enemmänkin, mutta niitä päiviä rajoittaa ihan tietoisesti kun haluaa pysyä hoikkana. Itselläni ainakin ampaisi heti paino nousuun kun kesällä ruokaa meni holtittomammin. Ei mitään ihmeellistä, mutta joku lounas ulkona ravintolassa, jätski rantakävelyllä ja sitten kotona vielä grillausta ja viiniä. Tuollaisia päiviä, kun osuu viikkoon pari-kolme, alkaa paino helposti nousemaan, vaikkei mitään överiepäterveellistä edes vetäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku vielä nykyään voi kuvitella, että lihavat söisivät epäterveellisesti? Ei se paino lähde tavallisella terveellisellä syömisellä vaan sitä varten tulee tehdä kunnolla töitä.
No, en mä nyt oikein ymmärrä miten normaali ihminen onnistuu saamaan itsensä tai pysymään ylipainosena tavallisella, terveellisellä syömisellä. Sairaudet ja lääkitykset sitten erikseen.
Ihan vaan syömällä normaalisti. Keho varastoi sen rasvaksi ja painoa tulee kokoajan lisää. Se on nykyään niin yleistä että on varmaan jo normaalimpaa kuin olla laiha.
Trolli. Keho käyttää energiaa ylläpitoon. Energia varastoituu vain kun sitä tulee liikaa (eli ei syödä "normaalisti" vaan turhan tukevasti).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku vielä nykyään voi kuvitella, että lihavat söisivät epäterveellisesti? Ei se paino lähde tavallisella terveellisellä syömisellä vaan sitä varten tulee tehdä kunnolla töitä.
No, en mä nyt oikein ymmärrä miten normaali ihminen onnistuu saamaan itsensä tai pysymään ylipainosena tavallisella, terveellisellä syömisellä. Sairaudet ja lääkitykset sitten erikseen.
Ihan vaan syömällä normaalisti. Keho varastoi sen rasvaksi ja painoa tulee kokoajan lisää. Se on nykyään niin yleistä että on varmaan jo normaalimpaa kuin olla laiha.
Trolli. Keho käyttää energiaa ylläpitoon. Energia varastoituu vain kun sitä tulee liikaa (eli ei syödä "normaalisti" vaan turhan tukevasti).
Taidat olla vähän yksinkertainen.
Käsi sydämellä, minä. Ja varmaan joku 99% muistakin hoikista käyttää itsehillintää.
Nuorena ei tarvinnut rajoittaa mielitekoja, jos teki mieli suklaata limsaa jäätelöä niin söin näitä niin paljon kuin teki mieli. Ja mitään ei jäänyt vyötärölle.
Nyt keski-iässä toinen. Mun edelleen tekee mieli suklaata limsaa ja jäätelöä päivittäin, mutta määriä pitää rajoittaa. Se on silloin itsehillintää, kun otan levystä suklaarivin enkä enempää. Tai yhden jäätelön, enkä puoli pakettia pitkin iltaa. Pystyn pitämään myös herkuttomia päiviä, oho! :)
"Ravintosuositukset ovat eri mieltä. Itseasiassa lihomista tapahtuu reilusti alle ravintosuositusten annoksilla. Laihana pysyminen voi vaatia melko äärimmäisiä toimenpiteitä kuten pastoamista joka toinen päivä tai että syö vain yhden aterian päivässä."
Olisipa kyllä kiinnostava tietää mitä ovat ne ravintosuositukset jotka reilusti allekin vedettynä aiheuttavat lihomista. Kuulostaa vahvasti itsepetokselta.
Muutenkin, ajatteleeko joku ihan tosissaan, että hoikat pysyvät hoikkina jollain ääridieetillä, missä syödään yksi ateria päivässä tai paastotaan joka toinen päivä. Itse pysyn hoikkana syömänä terveellisesti, kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja 1-2 välipalaa. Liikuntakin ihan normaalia hyötyliikuntaa. Teen vaan niitä tietoisia valintoja olla syömättä jättisuuria annoksia ja herkkuja rajoitan aktiivisesti. Uskon, että tämä on hoikille normaalimpaa kuin paastoaminen ja yhden aterian syöminen.
Vierailija kirjoitti:
"Ravintosuositukset ovat eri mieltä. Itseasiassa lihomista tapahtuu reilusti alle ravintosuositusten annoksilla. Laihana pysyminen voi vaatia melko äärimmäisiä toimenpiteitä kuten pastoamista joka toinen päivä tai että syö vain yhden aterian päivässä."
Olisipa kyllä kiinnostava tietää mitä ovat ne ravintosuositukset jotka reilusti allekin vedettynä aiheuttavat lihomista. Kuulostaa vahvasti itsepetokselta.
Muutenkin, ajatteleeko joku ihan tosissaan, että hoikat pysyvät hoikkina jollain ääridieetillä, missä syödään yksi ateria päivässä tai paastotaan joka toinen päivä. Itse pysyn hoikkana syömänä terveellisesti, kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja 1-2 välipalaa. Liikuntakin ihan normaalia hyötyliikuntaa. Teen vaan niitä tietoisia valintoja olla syömättä jättisuuria annoksia ja herkkuja rajoitan aktiivisesti. Uskon, että tämä on hoikille normaalimpaa kuin paastoaminen ja yhden aterian syöminen.
Se mikä toimii yhdelle ei toimi toiselle.
Ylipainoisilla on heikentynyt kyky tuntea kylläisyyttä. Ts. nälkä puskee pintaan, vaikka elimistö on jo saanut energiaa yli tarpeen ja paino nousee.
Läski voi ihan oikeasti lihoa, vaikka eläisi jatkuvassa nälässä. Hän pysyy nälkäisenä, vaikka syö ihan liikaa.
Mutta mistä tää tällainen vaiva on tullut nykyään niin monille?
Minä olen pikkuisen ylipainoinen, enkä syö herkkuja kuin korkeintaan kerran kuussa. Minä en vain tykkää niistä, joten todella harvoin tulee syötyä. Silloinkin hyvin pienen määrän kerrallaan. Jos söisin noin paljon herkkuja, kuin moni laiha täällä, olisin varmasti paljon isompi.
Minun pitää rajoittaa myös normaali ruoan syömistä. Liikun noin 6h viikossa, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Elämä ei ole aina tasapuolista. Olin tosin 34.v asti hoikka ja hyvin pienillä rasvoilla. Osittain lihavuuttani selittää kipparin vajaatoiminta. Paino ei notkahda alas edes 1200 kalorit tiputtamalla. Alemmas en mene, koska sillä ei saa koostettua järkevää ruokavaliota.
Mutta siis, ei kaikki ylipainoiset syö herkkuja ja makaa sohvalla. Aivan typerä yleistys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ravintosuositukset ovat eri mieltä. Itseasiassa lihomista tapahtuu reilusti alle ravintosuositusten annoksilla. Laihana pysyminen voi vaatia melko äärimmäisiä toimenpiteitä kuten pastoamista joka toinen päivä tai että syö vain yhden aterian päivässä."
Olisipa kyllä kiinnostava tietää mitä ovat ne ravintosuositukset jotka reilusti allekin vedettynä aiheuttavat lihomista. Kuulostaa vahvasti itsepetokselta.
Muutenkin, ajatteleeko joku ihan tosissaan, että hoikat pysyvät hoikkina jollain ääridieetillä, missä syödään yksi ateria päivässä tai paastotaan joka toinen päivä. Itse pysyn hoikkana syömänä terveellisesti, kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja 1-2 välipalaa. Liikuntakin ihan normaalia hyötyliikuntaa. Teen vaan niitä tietoisia valintoja olla syömättä jättisuuria annoksia ja herkkuja rajoitan aktiivisesti. Uskon, että tämä on hoikille normaa
Se mikä toimii yhdelle ei toimi toiselle.
Itsepetoksella huijaa vain itseään, ei muita ympärillä.
Mä käyn tämän kamppailun kaupassa. En osta kotiin herkkuja. En edes vierasvaraksi. Jos vieraita tulee, niin silloin ostan sen verran, ettei siitä pitäisi jäädä paljoa yli. Ennen joutui toki tekemään joka ainoa kerta päätöksen, ettei osta tai ostaa pullaa tms. mutta kun päätin jättää ne ostamatta, niin sitäkään päätöstä ei tarvitse tehdä joka kauppareissuna kymmentä kertaa.
Olen huomannut sen, että jos en syö herkkuja, niin painoni pysyy suunnilleen samana ja ehkä jopa hieman putoaa. Jos taas ostan ja syön kaiken mitä mieli tekee, niin paino jatkaa nousuaan suunnilleen kilon kuukaudessa. Toki vieläkin ostan silloin tällöin pienen pussin irtokarkkia. Ja sokerittomia virvoitusjuomia menee keskimäärin varmaan litran verran päivässä, mutta olen ajatellut niiden olevan sallittu pahe, ei tässä kaikessa tarvi kympin oppilas olla.
Mun kyllä tekee mieli kaikkea hyvää! Joka päivä!
Rakastan jäätelöä, kakkuja, piiraita (suolaisia ja makeita), makeisia. Joskus jopa mättöruokaa.
En kiellä itseltäni mitään mutta määrät on pieniä eikä päivittäisiä. 1/4 jäätelörasiasta tai 1 pistaasijäätelöpuikko, 1 pala piirakkaa tai kakkua, 1 rivi suklaata, 1 kourallinen irtokarkkeja tai suolapähkinöitä. Eikä samana päivänä.
Jos tiedän herkuttelevani syön muuten kevyemmin keittoa tai salaattia.
Ei mitään vaikeuksia rajoittaa vaikka mieli tekisi enemmänkin.
Normaalipainoinen mummeli
Vierailija kirjoitti:
Olen hoikka ja joudun tosiaan käyttämään itsehillintää, muuten lihon.
En kuitenkaan tee tästä numeroa, on helpompi sanoa esim. kahvipöydässä ettei maistu kuin alkaa selitellä miksen ota nyt kakkua ja hei on tossa pullaakin, mitä, ootko laihiksella, ei sun tartte kun oot tollanen kukkakeppi muutenkin...
Moni lihava kokee selkeästi syyllisyyttä syömisestään enkä halua lisätä paineita sanomalla, että joo, mun tekee myös mieli tuota pullaa mutten ota. Helpompi sanoa että söin vähän aikaa sitten, ei maistu.
Olin tätä tulossa kanssa sanomaan, että monesti sanon, ettei joku maistu, vaikka tekisi mieli. Sille on kaksi syytä: ensinnäkin olen teinistä sakka kärsinyt jonkinlaisesta syömishäiriöistä, tulee maistamisen jälkeen hirveä himo ahmia ruokia, etenkin tietyn tyyppisiä (makeita). Koska en halua ahmia kahvipöydässä (en tietenkään muutenkaan), on helpompi sanoa että ei tee yhtään mieli kuin ottaa se yksi keksi tai pulla, joka herättää minulla tarpeen syödä kymmenen seuraavaa. Toiseksi en halua, että kenellekään tulee sellainen olo, että heidänkin pitäisi rajoittaa syömisiään koska minä niin teen. Siksi on mielestäni mukavampi sanoa, että voi että kun näyttää hyvältä mutta minun ei tule nykyisin syötyä makeaa, kun ei tee mieli. Ulospäin tämä näyttää tietty siltä, että taas yksi normaalipainoinen, joka pysyy kukkakeppinä itsestään.
Nämä itsehillinnästä puhuvat eivät selvästi edes tiedä, mistä puhuvat. Kun mulla on energiavaje, koko kroppa kirkuu, että kuolet nälkään, jos et nyt syö lisää. Aiemmin, normaalipainoisena, tuota ei ollut koskaan. Ei koskaan. Minäkin luulin silloin, että kaikki on vain itsehillinnästä kiinni. Sitten lihoin ylipainoiseksi ja opin, ettei se ollutkaan niin yksinkertaista.
Tuota nääntymisen tunnetta jaksaa kestää muutaman aterian verran, ehkä muutaman päivänkin, mutta sitten se vyöryy yli ja sitä vain ahmii, kunnes se on poissa. Siinä ei mikään itsehillintä riitä, kun keho on paniikissa ja luulee kuolevansa.
Ainoa, jolla olen saanut tuota kuriin, on karppaaminen. Silläkin käy välillä niin, että iltaisin on kova nälkä, vaikka mahalaukku olisi jo täynnä. Noina päivinä en ole saanut syötyä riittävästi proteiinia. Karppaamalla se ei kuitenkaan vyöry yli ja siksi pystyn menemään nukkumaan, vaikka vielä onkin kohtalainen energiavaje.
Itsehillinnästä se hoikkuus alkaa. Jotkut ovat kääntäneet kelkan nuoruudessa, toiset ovat eläneet tasapainoisesti koko elämänsä, kolmannet laihduttaneet. Itsekin laihdutin 30 raskauskiloa ja olen nykyään yhtä hoikka kuin parikymppisenä. "Ei tee mieli" on seurausta itsehillinnästä alkaneesta sopeumasta. Et sinä ole sen spesiaalimpi kuin muutkaan
Itsehillintä on harhaanjohtava ilmaisu sillä jos joudut oikeasti taistelemaan joka kerta kaupassa käydessäsi niin tulet lopulta häviämään sen taistelun. Itse kun olen hankkiutunut pahoista tavoista eroon niin riittää kun ymmärtää ettei se tarve ole oikeasti todellinen. Se on feikkiä niinkuin melkein kaikki muukin tunteet pään sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku vielä nykyään voi kuvitella, että lihavat söisivät epäterveellisesti? Ei se paino lähde tavallisella terveellisellä syömisellä vaan sitä varten tulee tehdä kunnolla töitä.
No, en mä nyt oikein ymmärrä miten normaali ihminen onnistuu saamaan itsensä tai pysymään ylipainosena tavallisella, terveellisellä syömisellä. Sairaudet ja lääkitykset sitten erikseen.
Ihan vaan syömällä normaalisti. Keho varastoi sen rasvaksi ja painoa tulee kokoajan lisää. Se on nykyään niin yleistä että on varmaan jo normaalimpaa kuin olla laiha.
Trolli. Keho käyttää energiaa ylläpitoon. Energia varastoituu vain kun sitä tulee liikaa (eli ei syödä
Perustele ihmeessä.
Vierailija kirjoitti:
Nämä itsehillinnästä puhuvat eivät selvästi edes tiedä, mistä puhuvat. Kun mulla on energiavaje, koko kroppa kirkuu, että kuolet nälkään, jos et nyt syö lisää. Aiemmin, normaalipainoisena, tuota ei ollut koskaan. Ei koskaan. Minäkin luulin silloin, että kaikki on vain itsehillinnästä kiinni. Sitten lihoin ylipainoiseksi ja opin, ettei se ollutkaan niin yksinkertaista.
Tuota nääntymisen tunnetta jaksaa kestää muutaman aterian verran, ehkä muutaman päivänkin, mutta sitten se vyöryy yli ja sitä vain ahmii, kunnes se on poissa. Siinä ei mikään itsehillintä riitä, kun keho on paniikissa ja luulee kuolevansa.
Ainoa, jolla olen saanut tuota kuriin, on karppaaminen. Silläkin käy välillä niin, että iltaisin on kova nälkä, vaikka mahalaukku olisi jo täynnä. Noina päivinä en ole saanut syötyä riittävästi proteiinia. Karppaamalla se ei kuitenkaan vyöry yli ja siksi pystyn menemään nukkumaan, vaikka vielä onkin kohtalainen e
Totta kai, jos on itsensä päästänyt ylipainoikseksi ja sekoittanut kehonsa, ei puhuta enää normaalista itsehillinnästä. Nyt oli kuitenkin puhe hoikista ihmisistä, jotka pitävät itsensä hoikkina itsehillinnällä.
Itse olen normaalipainoinen ja kyllä tekee herkkuja mieli todella usein! Mutta olen päättänyt, että en niitä syö kuin silloin tällöin. Tai roskaruokaa. Tämän ikäisenä naisena ei muuten pysy normipainossa ellei urheile tosissaan tai ole todella hyvät geenit.
Lihavat aina nimenomaan luulevat, että normaalipainoiset vain itsestään pysyvät hoikkina söivät mitä vaan. Höpöhöpö,se on jatkuvia valintoja, jos ei puhuta nuorista ihmisistä (itse ainakin pysyin nuorena helpommin hoikkana). Itsekin kävin ylipainon puolella, mutta laihdutin normipainoon takaisin.
N40