Miksi naiset irvailevat keski-ikäisille tai sitä lähestyville miehille siitä että nämä haaveilevat vielä omasta perheestä?

Helsingin Sanomissa oli vuosi sitten mielenkiintoinen juttu tästä ilmiöstä: https://www.hs.fi/perhe/art-2000009726858.html

Jutussa haastatellaan 45-vuotiasta lapsetonta Jukkaa, joka haaveilee perheen perustamisesta. Hän on ikävä kyllä huomannut, että naisia ei enää löydy. Kolmekymppiset naiset, jotka sopisivat toimenkuvaan, haluavat ensisijaisesti omanikäisen puolison, eikä yli kymmenen vuotta vanhempaa miestä. Nuorempana Jukkaa ei perheenperustaminen kiinnostanut, vaan hän ajatteli, että "ehkä sitten joskus". Jukassa ei jutun perusteella ole mitään varsinaista vikaa: Hän on urheilullinen, hyvissä töissä, suht hyvän näköinen ja vaikuttaa fiksulta mieheltä. Mutta ei se auta, kun ikää vaan on liikaa.  Jutussa on paljon tilastotietoa, mm. että keskimäärin suomalaisessa pariskunnassa mies on 2,5 vuotta naista vanhempi. 

Juttu on pysäyttävä ja tuli paha mieli yksinäisen Jukan puolesta. Mutta ymmärrän kyllä, miksi monet naiset hymähtelevät huvittuneena. Moni kolmekymppinen nainen haluaa kovasti perustaa perheen, mutta asia tyssää siihen, että deittimarkkinoilla olevat samanikäiset miehet ovat näitä jukkia, jotka eivät halua sitoutua kolmekymppisenä. Naiset saattavat vuosien ajan etsiä miestä, jonka kanssa perustaa perhe. Moni nainen turhautuu ja katkeroituu. Joten ilmassa saattaa olla vahingoniloa, kun nämä jukat sitten vietettyään pidennettyä nuoruutta yhtäkkiä havahtuvat siihen, että juna meni jo.

Vierailija kirjoitti:

Naiset kelpaa nussittavaksi, ei juuri muuhun.

Kertoo paljon sinusta, että typistät kokonaisen ihmisen pelkiksi genitaaleiksi. Oma on häviösi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse en irvaile, mutta ihmettelen suuresti. Ilmeisesti heillä ei ole minkään valtakunnan käsitystä, millainen savotta lasten kasvattaminen on. Tai sitten ajattelivat varmaan ulkoistaa itsensä hommasta. Mun puoliso oli lasten syntyessä 25-33v ja hän sanoi, että yhtään vanhempana ei olisi enää sitä rumbaa jaksanut. Ja itse allekirjoitan täysin. Nyt vajaa 40v on ihanaa kun lapset ovat jo isoja ja omatoimisia ja voi keskittyä uraan ja harrastamiseen. 

Ja oletko miettinyt, että kukin yksilö on erilainen? Ehkä ne miehet, joille lapsenteko ei ole kiireellinen asia ovat usein myös keskimäärin muita energisempiä ja vahvempia ihmisiä muutenkin? He tuntevat itsensä ja että pystyvät myös myöhemmin lapsia vaikka tekemään. Jotkut ovat laiskoja ja vetämättömiä jo teini-ikäisinä, toiset toimeliaita ja energisiä miltei hautaan asti. Jokainen on erilainen.

Niin no me ollaan hyvinkin toimeliaita yksilöitä, mutta en silti jaksaisi enää tässä lähes 40v iässä sitä pikkuvauva-arkea. Mieluummin tätä ruuhkavuosien harrastushommaa ja työjuttuja ja viiden vuoden päästä kaikki kulkeekin jo pitkälti omillaan, kun nuorinkin täyttää 15v. Ja itse olen silti vielä silloinkin suht nuori, 44v. Olen aiemmin tehnyt työtä neuvolassa ja kyllä siellä näkyy yli 40v odottajia, eikä siinä mitään. Jokainen elää omannäköisen elämänsä. Ehkä ne 50v isäksi tulevat nauttivat siitä, että 60-vuotiaina saavat vielä seistä urheilukentän tai kaukalon laidalla tuntitolkulla niitten 35-45v isien kanssa. 

Miehet valittavat aina yksinäisyyttään ja syyllistävät siitä naisia. Miksei tavallinen mies kelpaa. Kyllä se kelpaa, on useasti kelvannut, mutta miehet eivät halua sitoutua nuorena. Jos ollaan saman ikäisiä, niin 35 alkaa olla viimeinen aika naiselle hankkia biologisia lapsia.

Mulla on useasti tyssännyt suhde miehen haluttomuuteen sitoutua (halutaan viettää villiä poikamies elämää). He etsivät perhettä sitten 40-50 vuotiaana, mutta harvemmin nuoret tytöt kiinnostuvat vanhoista ukoista ja saman ikäisillä naisilla on jo lapsia tuolloin. 

Tunnen edelleen yli 40 vuotiaita miehiä, joita tapailin nuorempana. Moni katkeroitunut, koska eivät hankkineet perhettä. Yksi soitti kerran kännissä ja kertoi katuvansa, ettei perustanut perhettä kanssani. 

Itkin yhdenkin takia monta kuukautta, koska halusin sitoutua, mutta hän ei ollut valmis (vaikka meillä oli ikäeroa yli 10 vuotta.) Hän sanoi haluavansa lapsia sitten joskus. Kerroin hänelle jo alle 30 vuotiaana, että hänen aika alkaa jo ajaa ohitse. Nyt hän on yksinäinen poikamies ja minä hyvässä suhteessa.

En irvaile, mutta I told you so 

Vierailija kirjoitti:

Tunnen edelleen yli 40 vuotiaita miehiä, joita tapailin nuorempana. Moni katkeroitunut, koska eivät hankkineet perhettä. Yksi soitti kerran kännissä ja kertoi katuvansa, ettei perustanut perhettä kanssani. 

Itkin yhdenkin takia monta kuukautta, koska halusin sitoutua, mutta hän ei ollut valmis (vaikka meillä oli ikäeroa yli 10 vuotta.) Hän sanoi haluavansa lapsia sitten joskus. Kerroin hänelle jo alle 30 vuotiaana, että hänen aika alkaa jo ajaa ohitse. Nyt hän on yksinäinen poikamies ja minä hyvässä suhteessa.

En irvaile, mutta I told you so 

Tässä ollaan asian ytimessä. Surullista kaikin puolin. Harmittaa kolmekymppisten naisten puolesta, jotka haluaisivat perustaa perheen mutta eivät pysty, koska samanikäiset miehet, joita he tapailevat, eivät halua asettua aloilleen. Ja harmittaa näiden 45+ ikäisten miesten puolesta, jotka lopulta jäävät yksin vastoin tahtoaan.

Vierailija kirjoitti:

"Siksi, että olemme tunteneet noita miehiä, jotka vetkuttelevat. Jos asiaa kysyy, vastaus on kaukaisuuteen kurottavalla äänensävyllä lausuttu "ehkä sitten joskus". Kun on tuollaista miestä katsonut jonkin aikaa ja tajunnut lähteä siitä suhteesta, ei voi olla ajattelematta, että muutkin miehet ovat samanlaisia - vaikka tietenkään kaikki eivät ole."

 

Siihen "vetkutteluun" on yleensä syynä kylmä fakta, eli nainen ei ole se jonka kanssa haluaa hankkia lapsia. Jos olisin jokaisen vauvakuumeisen pannut paksuksi, niin minulla olisi n. parikymmentä lasta ympäri maita ja mantuja.

Irvailuun on yleensä syynä kylmä fakta, että on TÄYSIN kusipäistä seurustella ihmisen kanssa joka haluaa lapsia ja esittää että "sitten joskus" vaikka tietää että nainen ei ole se jonka kanssa oikeasti haluaa niitä lapsia hankkia. Miesten omaan lapsettomuuteen on usein syynä tietämättömyys - eli tässäkin paljon keskusteltu omahyväinen kuvitelma siitä että 50-vuotiaana äitiehdokkaita olisi edelleen jonossa. Mutta tietämättömyydestä ei voi puhua naisten kohdalla. Naisten kohdalla miehet eivät kuvittele, että aikaa on rajattomasti. Silti on miehiä jotka varastavat naisen aikaa. Miksi? Koska heitä ei kiinnosta muut ihmiset, muiden elämä ja onnellisuus. Heitä kiinnostaa se, että on säännöllistä seksiä vaikka sitten epäkiinnostavan naisen kanssa, niin kauan että löytyy sellainen jonka kanssa niitä lapsia oikeasti halutaan ja sitten voikin vaihtaa lennosta. 

Itse en ole edes lapsia halunnut, mutta silti koen tuon äärimmäisen paskamaisena toimintana, ja kaikki myötätuntoni on tällä tavalla huijatuksi tulleiden naisten puolella. Irvailu on tuohon verrattuna aika pientä.

Tunnen myötätuntoa ja ymmärrystä niitä miehiä kohtaan jotka eivät yrityksistä huolimatta ole löytäneet puolisoa tai eivät jostain muusta syystä ole yrityksistä huolimatta perheellistyneet. Tuskin heille juuri kukaan tarkoittaa irvailla. Kommentointi kohdistuu enemmänkin niihin, jotka elävät ikuisessa nuoruusharhassa, eivät halua sitoutua ja kuvittelevat voivansa perustaa perheen sitten joskus. Näitä on todella paljon. Se ei riitä, että olisi ehkä teoriassa siitoskykyinen 50-vuotiaana. Mutta tuohon iso osa miehistä takertuu ja jättää huomiotta kaiken muun. Naisiin on kohdistettu iät ja ajat syyllistämistä ja pelottelua iän vaikutuksista perheellistymiseen, nyt vasta on alettu kääntää katsetta enemmän myös miehiin mikä on erittäin hyvä. Koska koko ajan useammalla menee juna ohi siksi ettei sitoutuminen kiinnosta ajoissa.

"Niin no me ollaan hyvinkin toimeliaita yksilöitä, mutta en silti jaksaisi enää tässä lähes 40v iässä sitä pikkuvauva-arkea. Mieluummin tätä ruuhkavuosien harrastushommaa ja työjuttuja ja viiden vuoden päästä kaikki kulkeekin jo pitkälti omillaan, kun nuorinkin täyttää 15v. Ja itse olen silti vielä silloinkin suht nuori, 44v. Olen aiemmin tehnyt työtä neuvolassa ja kyllä siellä näkyy yli 40v odottajia, eikä siinä mitään. Jokainen elää omannäköisen elämänsä. Ehkä ne 50v isäksi tulevat nauttivat siitä, että 60-vuotiaina saavat vielä seistä urheilukentän tai kaukalon laidalla tuntitolkulla niitten 35-45v isien kanssa."

Jos ajattelen omaa puolisoani, joka on nyt 60-vuotias, niin hän on siinä iässä, että hän ehkä vielä jaksaa muutaman vuoden päästä seistä siellä kaukalon laidalla, kun tulee se aika. Hän tosin tulee seisomaan siellä lapsenlapsensa vuoksi ja hän voi valita, milloin jaksaa ja ehtii tulla seisoskelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti syynä on juuri biologinen katkeruus. Kun naisen on hankala saada lapsia enää esim 45-vuotiaana, niin ei mieskään saa haluta, koska se ei ole relevanttia, vaikka biologisesti täysin mahdollista olisikin.

Höpsistä siihen mitään katkeruutta tarvitaan. Jos kerran iäkkäät miehet ovat niin varmoja, että saavat nuoren naisen, jonka kanssa tehdä lapsia, niin miksevät he mene ja toimi? Miksi sitä pitää tulla nettipalstoille selittämään tai kyselemään? Ei se asia täällä selviä, vaan oikeassa elämässä. 

Koitappas rauhoittua pikkuisen. Leivot vaikka pullia.

Mielenkiinnosta, osaatko kommentoida tänne muuten kuin käyttämällä näitä seuraavia:

-oletko rupsahtanut / lihonut

-koitappa rauhoittua

-olipa lapsellinen kommentti

?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole kylläkään irvailua vaan fakta. Stat.fi:stä näkee mikä on keskimääräinen ikä jolloin nainen tai mies saa ensimmmäksen lapsensa Suomessa. Käytännössä kaikkien miesten, jotka lapsia saavat, ikä on ensimmäisen lapsen kohdalla ollut 25-34.

Yli nelikymppisiä miehiä tulee ensimmäistä kertaa isäksi vain muutamia kymmeniä vuositasolla ja yli viisikymppisiä vain muutamia yksittäisiä poikkeuksia.

Harva lisääntymisikäinen nainen haluaa ukkoa joka on lapsen ollessa teini jo eläkkeellä iän vuoksi.

Tilastoissa näkyy varmasti, että 99% yliopistotutkinnon suorittaneista on aloittanut sen ennen 40v ikää. Ei tuo kuitenkaan tarkoita etteikö yliopistotutkintoa voisi suorittaa 40v jälkeen.

Vain 1% miehistä tulee isäksi yli 45-vuotiaana. Suurin osa naisista pariutuu aika samanikäisen kanssa.

Sauli Niinistö ei ole vaihtamalla vaihtanut nuorempaan, vaan jäänyt leskeksi. Ollut 27 ja 32 v kahden ensimmäisen lapsensa syntyessä.

Itse olen keski-ikäinen sporttinen mies ja aikomus on vielä perustaa perhe. Suomessa heikko tarjonta eli vähän ja asennevammaisia naisia ja asenteet vastaan. 

"Ehkä ne 50v isäksi tulevat nauttivat siitä, että 60-vuotiaina saavat vielä seistä urheilukentän tai kaukalon laidalla tuntitolkulla niitten 35-45v isien kanssa."

Kuulostaa huomattavasti järkevämmältä kuin naisten istuminen joka päivä klo 7-23 tällä palstalla haukkumassa miehiä.

Vierailija kirjoitti:

"Ehkä ne 50v isäksi tulevat nauttivat siitä, että 60-vuotiaina saavat vielä seistä urheilukentän tai kaukalon laidalla tuntitolkulla niitten 35-45v isien kanssa."

Kuulostaa huomattavasti järkevämmältä kuin naisten istuminen joka päivä klo 7-23 tällä palstalla haukkumassa miehiä.

Pata kattilaa soimaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen keski-ikäinen sporttinen mies ja aikomus on vielä perustaa perhe. Suomessa heikko tarjonta eli vähän ja asennevammaisia naisia ja asenteet vastaan. 

Moni unohtaa sen, että vanheneminen on kiihtyvä prosessi. Mitä enemmän ikää, sen nopeammiksi iän mukana tulevat rapistumiset tulevat. Vaikka keski-iässä kokisi olevansa sporttinen ja hyväkuntoinen, viisi vuotta voi jo muuttaa koko paletin.

"Irvailuun on yleensä syynä kylmä fakta, että on TÄYSIN kusipäistä seurustella ihmisen kanssa joka haluaa lapsia ja esittää että "sitten joskus" vaikka tietää että nainen ei ole se jonka kanssa oikeasti haluaa niitä lapsia hankkia."

Meinaatko, että me miehet olemme jotain selvänäkijöitä ja olemme varmoja, ettei nainen muutu tai hänestä vuosien mittaan paljastuu sellaisia piirteitä, että lapsia ei tee mieli hankkia sellaisen kanssa? Eikö naisillakin mene keskimäärin 7 vuotta, kunnes toteavat, ettei mies ole sitä mitä haki ja ottaa eron.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen keski-ikäinen sporttinen mies ja aikomus on vielä perustaa perhe. Suomessa heikko tarjonta eli vähän ja asennevammaisia naisia ja asenteet vastaan. 

Kelle on, kelle ei. 

Terkuin M47, toinen lapsi tulossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40-50-v naisella on aikuiset tai isot lapset, jos niitä on halunnut ja saanut. Ja sellaisten kanssa tietää, ettei ole syytä kateuteen sellaista kohtaan, jolla on vielä koko työmaa edessä.

Mä pidän joidenkin kohdalla vähän surullisena, että kymmeniä vuosia on vaan hujahtanut ennen kuin on herätty perhehaaveisiin. Ei se nuoruus ole niin pitkä, muu maailma menee armotta menojaan.

Löytyy myös naisia, jotka ajattelevat perustavansa perheen tuossa 35-45-vuotiaina. He ovat vielänsurullisempia taksia. Tällaisia reppananaisiakin on, vaikka aina puhutaan vain miehistä.

Ai, minä sain ekan lapsen 36-vuotiaana ja kolmannen 41-vuotiaana. Olen tyytyväinen.

Iäkkäiden vanhempien lapset vaan säälittää. Varsinkin yli 40set on auttamatta liian vanhoja. Vaikka pitäisivät itseään kuinka nuorekkaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset mummoutuu aikaisin ja heidän on vaikea sitä käsitellä. Tämä näkyy kateutena ja katkeruutena.

Tämä! onko olemassa karismaattista mummoa? EI!

Tiedän montakin. Susan Sarandon vaikka mainitakseni.