Olen aina ollut köyhä ja hämmästyn kun näen miten hienosti ihmiset asuvat
Just katoin ohjelmaa, jossa kirjailijalla oli iso omakotitalo ja mietin, että miten jollain on ollut rahaa ostaa tuollainen ja sinne kaikki kauniit huonekalut, ja miten on varaa asua sellaisessa yksin. En ole koskaan edes ostanut sellaista tv-tasoa tai sohvaa, jonka oikeasti haluaisin, vaan aina sen halvemman ihan kelvollisen.
Kommentit (163)
Osalla on iso asuntolaina ja matkustellaan jopa kulutusluotolla.
Irtisanominen tarkoittaa loppuelämän ulosottoa.
Kelasta ei saa mitään toimeentulotukea lasten ruokiin irtisanomistilanteessa.
Ansiosidonnaisen leikkaus oli paha asuntovelkaisille ja omistusasujille, vuokralla asuvat saa asumistukea ja toimeentulotukea, tosin työvelvoite on tulossa toimeentulotukeen.
Vierailija kirjoitti:
Miten joku omakotitalo on tavoittelemisen arvoista? Ei ikinä ole kiinnostanut asua missään muualla kuin kaupungin keskustassa.
Taidat tykätä mustasta. En asuisi kaupungin keskustassa vaikka se se olisi ilmaista varsinkaan missään kerrostaloluukussa, hulluksihan sielä tulisi ainoa ajankulu olis istua kaljalla alakerran paarissa
Olen itse yhteiskunnan pohjasakkaa, eli yksinhuoltajan tytär, joka on itse myös yksinhuoltaja. Perintöä en ole saanut, enkä tule saamaankaan. Olen kuitenkin yksin saanut ostettua omakotitalon, remontoinut sen ja asun mukavasti lasteni kanssa. Toki asunnosta on vielä velkaa jäljellä. Sijoitan ja säästän ja matkoilla käydään harvakseltaan. Avainsana tässä on ehkä ymmärrys rahankäytöstä sekä riittävä palkkatulo, josta jää käytettäväksi säästöihin ja sijoituksiin. Työttömänä en tätä lystiä pystyisi kustantamaan, siksi minulla on myös sivutoiminen yritys jonka voin tarvittaessa kasvattaa täyspäivätyöksi. En halua olla riippuvainen vain yhdestä tulonlähteestä ja sijoittamisessa tavoitteena on saada riittävän iso salkku eläkepäiviä turvaamaan. Olen myös sijoittanut lapsilleni ja minun omaisuuteni jääkin sitten heille aikanaan perinnöksi.
Menin nukkumaan klo 1.00. Pesin vielä kahvinkeittimen, kun palsta meni kiinni.
Kyllä on nyt hyvää kahvia.
Katsoin kotia jota 90 miljoonan edestä 'rempattu' tajusin että meidän talot ovat aika vaatimattomia. Aina voi verrata muihin, ole tyytyväinen mitä sinulla on. Olet rikas kun vertaa vaikka peltihökkeliin, missä miljoonat asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Katsoin kotia jota 90 miljoonan edestä 'rempattu' tajusin että meidän talot ovat aika vaatimattomia. Aina voi verrata muihin, ole tyytyväinen mitä sinulla on. Olet rikas kun vertaa vaikka peltihökkeliin, missä miljoonat asuvat.
Tai sodan lapsiseksiorjiin. He eivät elä missään ennen kuolemaansa.
Vierailija kirjoitti:
Näissä on usein takana se että vanhemmat ovat aikoinaan säästäneet isohkon summan rahaa lapselle jonka on saanut aikuisena käyttöönsä. Vanhemmat ovat myös muuten tukeneet lasta, on saatettu esimerkiksi opiskeluaikana maksaa käytännössä kaikki lapsen kulut, lapsi on voinut asua ilmaiseksi vanhempien omistamassa asunnossa tms. Monet maksavat myös aikuisen työssäkäyvän lapsensa laskuja. Takaavat lainoja yms. Tiedän useita tällaisia varakkaiden perheiden lapsia jotka asuvat ja elävät todella hienosti verrattuna siihen millaisia omia tuloja heillä on.
Miten voit olla perillä useiden perheiden raha-asioista noin hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niinhän se on. Jos ei ole riittävästi kykyjä lääkikseen, oikikseen, DI:ksi tms ison rahan ammattiin tai menestyväksi yrittäjäksi niin sitten sitä harvemmin pahemmin vaurastuu. Ihan omalla työlläänhän nämä monet menestyjät menestyy, mutta totuus vaan on ettei kaikilla ole samat mahdollisuudet. Ihan jo älyn ja muun kapasiteetin suhteen, vaikka jättäisi perhetaustan merkityksen huomioimatta.
Ei kovapalkkaisimmistakaan ammateista saa puolta miljoonaa käteen jolla ostaa hieno talo. Ainoastaan yrittäjänä tai sijoittajana on mahdollisuus ansaita miljoonia
Kyllä ekonomi, DI tai lääkäri Suomessakin yli 5000e kuussa tienaa. Jos on kaksi sellaista yhdessä, niin asumiseen jää sen verran, että talo voi hyvinkin olla puoli miljoonaa.
Teitä vaurauteen ja köyhyyteen on todella monta reittiä. Jos olet esimerkiksi asunut kumppanin kanssa käytännössä koko aikuisikäsi, on asumismenosi todennäköisesti pienemmät kuin sinkkuna olisi ollut ja olet voinut kerryttää säästöjä tältä ajalta. Myös äkillisissä menoissa rahankäyttötaitoinen puoliso auttaa niin, ettei tarvitse turvautua kulutusluottoihin.
Ei todellakaan tarvitse Suomessa perittyä rahaa omakotitalon hankintaan, lähtökohdat toki on huonot jos on matalapalkka-alalla oleva sinkku tai yh.
Suomalaisten mielestä kaikkein kunnioitettavinta on rikastua joko lottoamalla tai odottamalla perintöjä, niin kuin Puukon veljekset kummelissa
Kymppi viikossa vaikka johonkin rahastoon tai osakkeisiin loton sijaan tuottaa jo ihan tilastollisestikin suuremman summan voittoa, kuin lottoaminen edes viidenkymmenen vuoden aikana.
Perinnön odottaminen passivoittaa ihmisen edes yrittämään tehdä oman elämänsä eteen minkäänlaisia ponnisteluja ja lopulta niitä perinnön jakajia on kuitenkin muitakin kuin vain tämä yksi. Pettymys perinnön jaon edessä johtaa yleensä vain riitoihin ja välirikkoon omien sisarten kanssa. Eli on hyvin epätervettä.
Suomalaiset pitäisi ohjelmoida pois sosialismista ja saada ymmärtämään jokaisen ihmisen oma panos oman elämänsä edistäjänä
On sulla asenteessakin vikaa jos et ikinä uskalla ostaa jotain kallista vaan aina se halvin. Kyllä työttömänäkin saa säästöön jonkin 500€ jolla voi ostaa jonkun hienomman jutun. Tai sit osamaksulla (en suosittele ottaan tavaksi mut ehkä yhen ostoksen vois ostaa osamaksulla jos oot kykenevä maksaan yli puolet heti pois).
Itse en vertaa omaa asumuistani jonkun julkisuuden henkilön asumiseen.varsinkaan,jos en ole edes samalla alalla kuin julkkis on. Vertaan ystävieni ja sukulaisten asuntoihin. Olen huomannut, että etelä-Suomessa panostetaan kodin ulkonäkököön enemmän kuin pohjoisempana. Omilla sukukulsisilla ja tutuilla ollut tietty asumisen taso. Puolison sukulaisilla törmäsin ensimmäistä kertaa kirpputorihuonekaluihin. Itse en ostaisi käytettyä sohvaa. Omassa ystäväpiirissä useimmat ostaa huonekalut kaupasta tai jotain tiettyä brändiä käytettynä. Rahastahan se sisustus on kiinni ja käsistään taitavat ihmiset pystyvät tekemään käytetyistä huonekaluista hienoja ja osan sisustusta. Me teimme isot sisustushankinnat ennen lapsia. Oli mahdollisuus silloin ostaa laatua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaverilla epävarmaa jatkuuko työt ja avautui minulle miten ei saa öisin nukuttua kun stressaava tilanne. Kertoi, ettei tulisi toimeen edes yhtä kuukautta työttömänä. Kotona mies, jolla ihan hyväpalkkainen työ ja kolme lasta. Iso talo, lemmikkejä, kesämökki ja kallis auto on pitänyt hankkia ja ilmeisesti isot lainat niskassa.
Tuo pysäytti itseni miettimään, haluaisinko elää jatkuvasti noin tiukilla ja tarvitseeko minun omistaa niin paljon hienoja asioita, jos se tarkoittaa jatkuvaa lainarahalla elämistä. Onkohan Suomessa paljon ihmisiä joiden elämä näyttää ulospäin hienolta, mutta todellisuudessa on ahdistusta siitä saako velat maksettua ja työelämästä ei voi edes ajatella ottavansa koskaan lepoa? Minusta on mukavaa jos rahaa jää joskus säästöönkin huonojen aikojen (esim vakava sairastuminen) varalle.
Ihmiset alapeukuttavat kyllästyttyään siihen, että jokaisessa ketjussa toistelet samoja pahanilman lintuna.
Vierailija kirjoitti:
Velalla saa kun on takaajia, harva se suoriltaan sitä taloaan ostelee. Meillä lainaa n.125ke, ei mielestäni aivan paha kahdelle matalapalkka työläiselle. Olen ymmärtänyt että hesalaiset makselee jostain koirankopeista enemmän.
Tämä olettamus nostaa ap:lla usein päätään, että asunto ostetaan täysin velaksi. Harvoin näin. Hesalaisen koirankoppi voi maksaa enemmän, mutta velkaa on vähemmän kuin teillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä on usein takana se että vanhemmat ovat aikoinaan säästäneet isohkon summan rahaa lapselle jonka on saanut aikuisena käyttöönsä. Vanhemmat ovat myös muuten tukeneet lasta, on saatettu esimerkiksi opiskeluaikana maksaa käytännössä kaikki lapsen kulut, lapsi on voinut asua ilmaiseksi vanhempien omistamassa asunnossa tms. Monet maksavat myös aikuisen työssäkäyvän lapsensa laskuja. Takaavat lainoja yms. Tiedän useita tällaisia varakkaiden perheiden lapsia jotka asuvat ja elävät todella hienosti verrattuna siihen millaisia omia tuloja heillä on.
Miten voit olla perillä useiden perheiden raha-asioista noin hyvin?
En ole kirjoittaja mutta kaikki kaverini ovat saaneet ensiasunnon ostoon tukea vanhemmiltaan. Me ainakin jutellaan tällaisista aiheista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaverilla epävarmaa jatkuuko työt ja avautui minulle miten ei saa öisin nukuttua kun stressaava tilanne. Kertoi, ettei tulisi toimeen edes yhtä kuukautta työttömänä. Kotona mies, jolla ihan hyväpalkkainen työ ja kolme lasta. Iso talo, lemmikkejä, kesämökki ja kallis auto on pitänyt hankkia ja ilmeisesti isot lainat niskassa.
Tuo pysäytti itseni miettimään, haluaisinko elää jatkuvasti noin tiukilla ja tarvitseeko minun omistaa niin paljon hienoja asioita, jos se tarkoittaa jatkuvaa lainarahalla elämistä. Onkohan Suomessa paljon ihmisiä joiden elämä näyttää ulospäin hienolta, mutta todellisuudessa on ahdistusta siitä saako velat maksettua ja työelämästä ei voi edes ajatella ottavansa koskaan lepoa? Minusta on mukavaa jos rahaa jää joskus säästöönkin huonojen aikojen (esim vakava sairastuminen) varalle.
Minä kuolisin stressiin tuollaisella elämäntav
Niin, viiskymppinen on erilaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin kolmen lapsen perhe, jonka kulutus on suurimmillaan.
Kyllä Suomessa pärjää hyvin jos on kaksi keskipalkkaisessa työssä. Jos siis osaa taloutta hoitaa. Jotkut eivät osaa ja he ovat sitten itkemässä julkisesti miten 4000-5000€ palkalla ei elä. Jännästi moni elää 600€ tuloilla ihan yksin, ei tosin kartanossa eikä ajele uudella sähköteslalla. Eikö tälläkin palstalla joka toinen ole asiantuntijatöissä ja sijoituksia liki miljoona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä on usein takana se että vanhemmat ovat aikoinaan säästäneet isohkon summan rahaa lapselle jonka on saanut aikuisena käyttöönsä. Vanhemmat ovat myös muuten tukeneet lasta, on saatettu esimerkiksi opiskeluaikana maksaa käytännössä kaikki lapsen kulut, lapsi on voinut asua ilmaiseksi vanhempien omistamassa asunnossa tms. Monet maksavat myös aikuisen työssäkäyvän lapsensa laskuja. Takaavat lainoja yms. Tiedän useita tällaisia varakkaiden perheiden lapsia jotka asuvat ja elävät todella hienosti verrattuna siihen millaisia omia tuloja heillä on.
Miten voit olla perillä useiden perheiden raha-asioista noin hyvin?
En ole kirjoittaja mutta kaikki kaverini ovat saaneet ensiasunnon ostoon tukea vanhemmiltaan. Me ainakin jutellaan tällaisista aiheista.
Mun tuttavapiirissä on vakuudet säästetty itse.
Tätä lukiessa tulee varakkaampien ylimielisyys aika pahasti läpi, ilmeisesti suomalaisuudella on varallisuusraja ja muut on roskaa joidenka kirjoituksia ei tarvi edes yrittää ymmärtää.
Kuolema tälle syöttöporsas porukalle, näiden todellisuudesta vieraantuneiden nepovauvojen elämäntyylin ylläpitäminen on se mihin kaikki arvo valuu, se miks työ ei enää kannata.
Tiedän yhden joka joutuu lainamaan lasten ruokiin sukulaisilta rahaa, mutta se on oma vika, jos se omistusasunto on niin tärkeä, että ei voi myydä ja käyttää rahoja ruokaan.