Lapsi ei saa lähetettä ADHD-tutkimuksiin ennen kuin perheen arkirutiinit on katsottu kuntoon

Ajatteleeko nro 120 tosiaan, että kirjaindiagnoosien puute on ihan kokonaan hänen erinomaisen vanhemmuutensa ansiota? 

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni vakaopettajana on, että nykyään se adhd on eka mitä epäillään ja diagnoosiin ei välttämättä todellakaan perusteellisesti tutkita,varsinkaan selvitetä, mistä muusta voi oireilu johtua. Tässä kyllä vaihtelua,mutta sanoisin, että paljon helpommin epäillään ja diagnoosin saa helpommin kuin aiemmin,esim 10 v sitten. Osa diagnooseista "oikeita" ,osassa kyse voi olla muustakin.

Diagnosointi paljoltikin perustuu kyselylomakkeisiin ja haastatteluihin, ja tässä on kyse myös siitä, että paljonko pohditaan, mistä mikäkin johtuu. Lisäksi niissä on kyse myös osin subjektiivisista käsityksistä siitä, mikä on esim ikätasoista, mikä selkeästi poikkeavaa ym. Tässä olisi aina myös hyvä huomioida, että mikä on oikeasti vielä ihan normaalin rajoissa olevaa haastetta. 

Keskittymisen ym taustalla voi olla sekä arkeen liittyviä tekijöitä(ruutuaika, rutiinit, kodin/päivökodin/koulun ympäristöön liityviä tunteisiin

Olen samaa mieltä siitä, että taustat ja muut vaikuttavat tekijät pitää tutkia, mutta oletko siis ollut tutkimuksissa mukana? Meillä sekä minun että lapsen kohdalla tutkittiin perusteellisesti ja seulottiin myös diagnoosit pois, mutta koululta täytettiin vain yksi lomake eikä opettaja tietenkään ollut tutkimuksissa mukana. En usko, että tällaista toimintatapaa edes on, koska eihän opettajilla ole edes oikeutta saada tietoa tutkimusten tarkasta sisällöstä. 

Joo, ei oikein ole tulevaisuuden kannalta hyvä asia, jos puolet lapsista on ADHD.

On esimerkiksi käyty jossain taudin testissä ja sitten feikkitestissä sai ihan saman tuloksen.

Sitten vielä mainostetaan, että lapset ovat tulevaisuuden veronmaksajia. Tietysti suurin osa onkin, mutta heidän hankkeet menee kyllä toisten nuorien hoitoon.

Kun pitäisi yhteiskunnan menotkin jonkun maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä useammin vanhemmat toivovat lapselleen diagnosia kotona näkyvien ongelmien vuoksi, eikä opettaja ole aloitetta tekevä osapuoli. 15-20 vuotta sitten asia oli toisinpäin.

Noin varmaan. Ja jos tosiasiallinen ongelma ovat vanhemman tai vanhempien omat epäsäännölliset elintavat ja huomion antamattomuus lapselle, niin lapselle lääkityksen vaatiminen, jotta vamhempi saisi itse lisää rauhaa, on hankala asia.

Tähän sellainen huomio, että valtaosa tytöistä oppii maskaamaan. Eli kun koulussa pinnistelee ja käyttäytyy näennäisesti hyvin, on kuormitus niin kova, että se purkautuu kotona. Sitten monilla se kuormitus käy jossain vaiheessa niin kovaksi, että tulee muita lieveilmiöitä, kuten masennusta ja ahdistusta. Kyllä minäkin pystyn esimerkiksi työpäivän olemaan ilman lääkettä töissä, mutta kotiin tullessa en tee muuta kuin nukun, koska se pinnistely uuvuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä useammin vanhemmat toivovat lapselleen diagnosia kotona näkyvien ongelmien vuoksi, eikä opettaja ole aloitetta tekevä osapuoli. 15-20 vuotta sitten asia oli toisinpäin.

Noin varmaan. Ja jos tosiasiallinen ongelma ovat vanhemman tai vanhempien omat epäsäännölliset elintavat ja huomion antamattomuus lapselle, niin lapselle lääkityksen vaatiminen, jotta vamhempi saisi itse lisää rauhaa, on hankala asia.

Tähän sellainen huomio, että valtaosa tytöistä oppii maskaamaan. Eli kun koulussa pinnistelee ja käyttäytyy näennäisesti hyvin, on kuormitus niin kova, että se purkautuu kotona. Sitten monilla se kuormitus käy jossain vaiheessa niin kovaksi, että tulee muita lieveilmiöitä, kuten masennusta ja ahdistusta. Kyllä minäkin pystyn esimerkiksi työpäivän olemaan ilman lääkettä töissä, mutta kotiin tulle

Jotenkin aina kummastelen sitä ajattelua, että nykypäivän työelämä ei ole sairas vaan ihminen, joka on väsynyt työpäivän jälkeen, tarvitsee lääkityksen. Itse teen osa-aikatyötä, koska tiedän etten jaksa tehdä sataprosenttista työpanosta kuka vielä siihen päälle huolehtia lapsista.

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Ajatteleeko nro 120 tosiaan, että kirjaindiagnoosien puute on ihan kokonaan hänen erinomaisen vanhemmuutensa ansiota? 

En ajattele. 

Olen tehnyt kasvatuksessani monta virhettä mutta perusasiat ja maalaisjärki on auttanut meitä (ja kaikkia tuntemiamme perheitä) selvästi koska kenelläkään ei ole diagnoosia eikä edes epäilyä sellaisesta.

En usko tuohon periytyvyyteen koska aiemmin (60-luvulta vuoteen 2015 suunnilleen) näitä käytöshäiriöisiä oli 1-2 esim 500 oppilaan koulussa. Hyvin ovat siinneet jos nyt jo joka 3 on kirjolla!!

Syy on ihan muualla! Älylaitteet, lepsut vanhemnat, rajattomuus, valmisruuat, mätön kemikaalit jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä useammin vanhemmat toivovat lapselleen diagnosia kotona näkyvien ongelmien vuoksi, eikä opettaja ole aloitetta tekevä osapuoli. 15-20 vuotta sitten asia oli toisinpäin.

Noin varmaan. Ja jos tosiasiallinen ongelma ovat vanhemman tai vanhempien omat epäsäännölliset elintavat ja huomion antamattomuus lapselle, niin lapselle lääkityksen vaatiminen, jotta vamhempi saisi itse lisää rauhaa, on hankala asia.

Tähän sellainen huomio, että valtaosa tytöistä oppii maskaamaan. Eli kun koulussa pinnistelee ja käyttäytyy näennäisesti hyvin, on kuormitus niin kova, että se purkautuu kotona. Sitten monilla se kuormitus käy jossain vaiheessa niin kovaksi, että tulee muita lieveilmiöitä, kuten masennusta ja ahdistusta. Kyllä minäkin pystyn esimerkiksi työpäivän ol

Olen sinänsä samaa mieltä kanssasi. Onhan se erikoinen asetelma ja lisäksi työelämä on nykyään todella hektistä. Ainakin oma työ on sellaista, että vaatimuksia tulee joka suunnasta niin en ihmettele, vaikka ns.nentitkin alkaa saamaan adhd-oireita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että tämä on monen mielestä väärä mielipide, mutta aina mietin että ymmärtääköhän nämä ADHD diagnoosia hakevat että keskittyminen on ihan kaikille vaikeaa. Ei ketään nappaa ne tylsät hommat, pitää luoda rutiineja ja aktiivisesti harjoitella keskittymistä. Keskittyminen on kuin lihas joka ilman harjoitusta surkastuu. Jos en olisi aikuistunut ennen älypuhelimia voisin kuvitella että en itsekään ymmärtäisi kuinka haitallinen joku tiktok on.

Olen hämärässä nuoruudessani kokeillut erilaisia amfetamiineja ja stimulantteja. Tiedoksi teille ADHD-lääkitystä muka tarvitseville: ne aineet toimii ihan normaaleillakin aivoilla varustetuille. Se tunne kun yhtäkkiä onkin energiaa ja pystyykin keskittymään on ihan uskomaton. Niiden aineiden pitkäaikaisvaikutuksista vaan ei ole kokemusta, eli se on teidän ihan oma valinta haluatteko viettää loppuelämänne huumattuna vai ette ja olla koek

Tämä näin. Eikä todellakaan ole helppoa saada ADHD-diagnoosia lapselle, se oli kahden vuoden tutkimusten tulos. Itsellänikin kesti 20 vuotta "saada" diagnoosi, vaikka vaikeuksia oli todella paljon. Lääkkeet ei ole mitään ihmeitä tekevä asia, vaan tukevat parempaa toimimista arjessa. Ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatteleeko nro 120 tosiaan, että kirjaindiagnoosien puute on ihan kokonaan hänen erinomaisen vanhemmuutensa ansiota? 

En ajattele. 

Olen tehnyt kasvatuksessani monta virhettä mutta perusasiat ja maalaisjärki on auttanut meitä (ja kaikkia tuntemiamme perheitä) selvästi koska kenelläkään ei ole diagnoosia eikä edes epäilyä sellaisesta.

En usko tuohon periytyvyyteen koska aiemmin (60-luvulta vuoteen 2015 suunnilleen) näitä käytöshäiriöisiä oli 1-2 esim 500 oppilaan koulussa. Hyvin ovat siinneet jos nyt jo joka 3 on kirjolla!!

Syy on ihan muualla! Älylaitteet, lepsut vanhemnat, rajattomuus, valmisruuat, mätön kemikaalit jne

Eli ajattelet tosiaan, että maalaisjärjen käyttö on vaikuttanut siihen, että ei ole diagnoosia. Ok. Vain omalta kohdaltani voin kertoa sen, että emme huutele diagnooseista. Vielä vähemmän huutelemme diagnooseista niille, joiden asenteen tiedämme olevan tuollainen. Eli on hyvinkin mahdollista, että teille ei kerrota kaikkea. 

A) ADHD ei ole sama asia kuin käytöshäiriöinen 

B) Joka kolmannella EI ole diagnoosia

C) Periytyvyys on tieteellisesti todistettu, vielä vaan ei tiedetä, mitkä geenit sen aiheuttaa. 

D) 50-luvulla ei ollut Adhd-diagnoosia. Itse asiassa kyseistä nimitystä ei ollut vielä 90-luvullakaan. Eri diagnoosi tosin oli. 

Lisäksi entisaikaan pystyi tekemään töitä ilman koulutusta ja oli erilaisia hanttihommia, joissa pärjäsi vaikka se ADHD. Vaikka en psykiatri olekaan niin osaan kyllä sanoa, että keneltä itse olen tämän todennäköisesti perinyt. Hänellä ei ole diagnoosia, itsekin sain diagnoosin vasta aikuisena, mutta sehän ei tarkoita sitä, etteikö "meitä" olisi ollut jo aiemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvin perusteltu ja aivan oikea päätös. Loppuu lasten pelittäminen ja mammojen roskaruuan mättäminen. Aamulla kouluun ja vanhemmat töihin niin adhdt hoituu ihan itsestään.

No niinhän se useissa tapauksissa hoituukin. Mutta opettajat koulussa eivät pärjää näiden lasten kanssa. En yhtään ymmärrä miksi opettajat väittävät näitä lapsia ongelmallisiksi 🤷

Jälleen kerran kotikuri! 

Kotona opetetaan auktoriteettien (tässä opettajat) kunnioitusta ja koulunkäynnin arvostusta. Jos kotona vaan lepsuillaan kultsimussuille niin hirviöitähän niistä kasvaa!!

 

Silloin asiat ovat hyvin, kun vanhemmilla on lasten kanssa hirveä vääntäminen rutiin

Hieno juttu, mutta tuo asenne itsessään on vaarallinen. Oma vanhempani oli ja on samanlainen niin mitäpä luulet, että kerroinko hänelle masennuksestani tai adhd-tutkimuksista? Muillehan hän on toki leijunut "kympin tytöllään". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikka aivan ensin ei annettaisi sitä älylaitetta 2-vuotiaalle ja katsottaisiin mitä tapahtuu. Miksi tätä ei uskalla kukaan ääneen sanoa? Minusta on päivänselvää että padit ja puhelimet, eli peliriippuvuus aiheuttaa ison osan näistä tapauksista. 

Kyllähän näistä puhutaan. Sen sijaan järkälemäinen tabu on sanoa, että vanhempien ero ja vuoroviikkoilu saa lapset oireilemaan todella pahasti. Etäinen isä ja isättömyys näkyy pojista sadan kilometrin päähän. 99% lehdissä olevista jutuistakin nepsylapset ovat yksinhuoltajaäitien poikia. Miehet eivät jaksa kantaa vastuuta jälkikasvustaan, tältä se sitten näyttää. Erityisen selvää on muista kulttuureista tulevien poikien oireilu, siellä isät ovat vielä surkeampia kuin meidän, eikä naisetkaan saa komentaa poikia. 

Poikien oireiluun paras lääke on läsnäoleva, hyvä isä. 

Ovatko äidit nykyään kovin läsnäolevia? Ei siltä tunnu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvin perusteltu ja aivan oikea päätös. Loppuu lasten pelittäminen ja mammojen roskaruuan mättäminen. Aamulla kouluun ja vanhemmat töihin niin adhdt hoituu ihan itsestään.

No niinhän se useissa tapauksissa hoituukin. Mutta opettajat koulussa eivät pärjää näiden lasten kanssa. En yhtään ymmärrä miksi opettajat väittävät näitä lapsia ongelmallisiksi 🤷

Jälleen kerran kotikuri! 

Kotona opetetaan auktoriteettien (tässä opettajat) kunnioitusta ja koulunkäynnin arvostusta. Jos kotona vaan lepsuillaan kultsimussuille niin hirviöitähän niistä kasvaa!!

 

Silloin asiat ovat hyvin, kun vanhemmilla on lasten kanssa hirveä vääntäminen rutiin

Naiivia, niin naiivia. Meillä oli lapsella tarkat rajat niin kasvatuksen kuin koulunkäynnin saralla. Kaksi lapsista on koulutettuja, iloisia ja hyvätuloisia. Yhdellä on ollut koko elämänsä paljon vaikeuksia, nyt aikuisena sai ADHD-diagnoosin, jeesus-logiikallasihan tämän ei pitänyt olla mahdollista?

Terkkari täällä moro.

suurimmalla osalla perheistä on arki, kasvatus, ruokailu, ruutuaika ja liikunta ja uni  aivan retuperällä. On todellakin aiheellista syynätä nämä, toki verikokeet otetaan myös. Läheskään aina  ADHD ei selitä oireilua. 

 

On vaikeaa tehdä tätä työtä kun tekisi mieli ravistella vanhempia että miksi he toimivat kuten toimivat. Suurin syy lienee tietämättömyys/ ymmärtämättömyys. Lapsen kasvatus käy työstä, periksi ei saa antaa eikä himmata hetkeksikään. Vuosien laiminlyöntiä ei voi korvata lääkitsemällä lapsi hitaaksi. Ne lääkkeet ovat ihan kunnon kamaa eikä niitä pidä syödä kevyin perustein. Pahalta tuntuu kun yksityiseltä haetaan pillerit ihan liian heppoisin perustein. 

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni vakaopettajana on, että nykyään se adhd on eka mitä epäillään ja diagnoosiin ei välttämättä todellakaan perusteellisesti tutkita,varsinkaan selvitetä, mistä muusta voi oireilu johtua. Tässä kyllä vaihtelua,mutta sanoisin, että paljon helpommin epäillään ja diagnoosin saa helpommin kuin aiemmin,esim 10 v sitten. Osa diagnooseista "oikeita" ,osassa kyse voi olla muustakin.

Diagnosointi paljoltikin perustuu kyselylomakkeisiin ja haastatteluihin, ja tässä on kyse myös siitä, että paljonko pohditaan, mistä mikäkin johtuu. Lisäksi niissä on kyse myös osin subjektiivisista käsityksistä siitä, mikä on esim ikätasoista, mikä selkeästi poikkeavaa ym. Tässä olisi aina myös hyvä huomioida, että mikä on oikeasti vielä ihan normaalin rajoissa olevaa haastetta. 

Keskittymisen ym taustalla voi olla sekä arkeen liittyviä tekijöitä(ruutuaika, rutiinit, kodin/päivökodin/koulun ympäristöön liityviä tunteisiin

Jo vuosia sitten oli tutkimus USAssa näiden ns häiriököiden koulussa, kun saivat oikeaa ruokaa ei siis omia eväitä vaan oikea lounas, oireilu loppui. Eli ruokaa ja lepoa lapset ja nuoret tarvitsee, pikaruoka ei kuulu joukkoon. Kyllä nälkäinen ja väsynyt lapsi, nuori, aikuinen ja vanhus on täysin keskittymiskyvytön. Nyt vain odottamaan että myös opetustoimen päättäjät heräävät siihen faktaan ettei kaikki ole aamuihmisiä, ei vaikka mitä tehtäisiin. Siinä ei auta rutiinit eikä mikään jos yhdeksältä sänkyyn ja uni tulee aamuyöllä, vaikka olisi aamulla herännyt jo kuudelta. Itse kuulun siihen joukkoon, en saa unta ennen puolta yötä, vaikka olisin aamu neljästä valvonut enkä juonut iltapäivällä kahvia. Näin on ollut aina, jo vauva aikana 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amfetamiini taas ei tee ADHD-ihmisestä energistä, vaan milteinpä päin vastoin.

 

 

Tulkitse miten tykkäät mutta energisellä tarkoitin nimenomaan sitä aikaansaavaa ja selvästi ajattelevaa olotilaa. Ongelmana teillä ADHD-ihmisillä on lähinnä se ettette ymmärrä olevanne normaaleja. On ihmiselle täysin normaalia että ajatukset harhailee ja tylsät hommat ei nappaa.

Oh shit! Kiitos tiedosta. Voi kuin joku olisi joku kertonut tämän joskus, kaikki pahatkin ongelmat olisivat hävinneet! Kiitos tästä. Sanotko saman vaikka masentuneille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemukseni vakaopettajana on, että nykyään se adhd on eka mitä epäillään ja diagnoosiin ei välttämättä todellakaan perusteellisesti tutkita,varsinkaan selvitetä, mistä muusta voi oireilu johtua. Tässä kyllä vaihtelua,mutta sanoisin, että paljon helpommin epäillään ja diagnoosin saa helpommin kuin aiemmin,esim 10 v sitten. Osa diagnooseista "oikeita" ,osassa kyse voi olla muustakin.

Diagnosointi paljoltikin perustuu kyselylomakkeisiin ja haastatteluihin, ja tässä on kyse myös siitä, että paljonko pohditaan, mistä mikäkin johtuu. Lisäksi niissä on kyse myös osin subjektiivisista käsityksistä siitä, mikä on esim ikätasoista, mikä selkeästi poikkeavaa ym. Tässä olisi aina myös hyvä huomioida, että mikä on oikeasti vielä ihan normaalin rajoissa olevaa haastetta. 

Keskittymisen ym taustalla voi olla sekä arkeen liittyviä tekijöitä(ruutuaika, rutiinit, kodin/pä

Tästä aamuvirkkuudesta olen eri mieltä. Elämänhallinta ei ole kunnossa jos ei uni tule. Henkinen ja fyysinen rasitus väsyttää, ja silloin unitulee ajallaan, usko pois.

Vanhemmilla hirveet defenssit päällä näissä keskusteluissa. Ei voi mitään. Ulkopuolinen näkee helposti missä vika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amfetamiini taas ei tee ADHD-ihmisestä energistä, vaan milteinpä päin vastoin.

 

 

Tulkitse miten tykkäät mutta energisellä tarkoitin nimenomaan sitä aikaansaavaa ja selvästi ajattelevaa olotilaa. Ongelmana teillä ADHD-ihmisillä on lähinnä se ettette ymmärrä olevanne normaaleja. On ihmiselle täysin normaalia että ajatukset harhailee ja tylsät hommat ei nappaa.

 

 

Oh shit! Kiitos tiedosta. Voi kuin joku olisi joku kertonut tämän joskus, kaikki pahatkin ongelmat olisivat hävinneet! Kiitos tästä. Sanotko saman vaikka masentuneille?

Nyt kun masennus puheeksi otettiin, niin uusien analyysien mukaan keskiraskas liikunta tehoaa masennukseen paremmin kuin modernit lääkkeet. Tietenkin asia on sen verran herkkä ja  monimutkainen, että jonkun ajattelematon töksäytys keskustelupalstalla ei varmastikaan paranna ketään. Mutta varmasti aika tuo tullessaan paljon lisää tietoa erilaisista hoitopoluista niin masennuksen kuin adhd:n suhteen.

-ohis.

Vierailija kirjoitti:

ADHD-lääke on huumetta. Ja se myös rasittaa sydäntä. 

Se on huumetta vain,  jos ei ole reseptiä. Huumausaine on juridinen termi.

Kyllähän tämä kumpuaa siitä, että terveys- ja sosiaalitoimessa perheiden kanssa työskentelevät ovat huomanneet, että adhd-diagnoosia lapselleen hakevassa perheessä on aika usein roppakaupalla muita kasvatukseen liittyviä ongelmia. Lapsen levottomuus voi johtua siitä, että hänellä ei ole nukkumaanmenoaikaa eikä mitään iltarutiineja, lasten kanssa ei ulkoilla ollenkaan tai että ruutuaika on perheessä sekä lapsilla että aikuisilla täysin rajaton. Siis todella monessa perheessä on tällaista, tiedän koska olen alalla töissä. Sitten ihmetellään, kun lapsi on levoton ja ollaan ihan varmoja, että adhd sillä on. 

Tosi hyvä uudistus. Kun vielä olisi sitten kunnolla resursseja siihen perhetyöhön - joku tarvitaan näitä perheitä tukemaan ja opettamaan sitä arkea.