Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei saa lähetettä ADHD-tutkimuksiin ennen kuin perheen arkirutiinit on katsottu kuntoon
19.09.2024 |
Ihan oikea uusi linjaus. Liian usein tehdään tuo diagnoosi heppoisin perustein, hajonta hyvinvointialueiden välillä suurta, mikä indikoi epäselviä kriteereitä.
Univajeessa ja roskaruokaa syövä oleva lapsi varmasti oireilee itsessään.
Kommentit (204)
"Tuohan on täysin normaalia!? Herrajumala näitä vanhempia....
Tylsät asiat on tylsiä. Niitä jotka tehdään nopeasti alta pois ettei energiaa kulu vatvomiseen. Näin myös meillä normiaikuisilla oikeassa elämässä. Ei kaikki voi olla vain "kivaa"
Sinun tehtäväsi on valvoa että ne hommat tehdään kunnes lapsi viitsii hoitaa ne itse. Istut vieressä ja teette yhdessä. Piste.
Ei jumankekka....."
Viisaat sanasi avasivat lukon aivoissani ja tajusin, että juuri noinhan se on. Ongelma ratkaistu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanokaa mun sanoneen, tämä tullaan lopettamaan vähin äänin kun on hetki kokeiltu.
ADHD-aikuisten määrä tulee nousemaan, kun noi "rutiinien kuntoonlaittajat" huomaa, että se kodin kaoottisuus johtuu diagnosoimattomista vanhemmista. Nytkään ei ole resursseja tukipalveluille, joten parempi luopua koko hommasta ja olla herättämättä yhdessäkään ylimääräisessä vanhemmassa epäilyjä omasta ADHD:sta.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että tämä on monen mielestä väärä mielipide, mutta aina mietin että ymmärtääköhän nämä ADHD diagnoosia hakevat että keskittyminen on ihan kaikille vaikeaa. Ei ketään nappaa ne tylsät hommat, pitää luoda rutiineja ja aktiivisesti harjoitella keskittymistä. Keskittyminen on kuin lihas joka ilman harjoitusta surkastuu. Jos en olisi aikuistunut ennen älypuhelimia voisin kuvitella että en itsekään ymmärtäisi kuinka haitallinen joku tiktok on.
Olen hämärässä nuoruudessani kokeillut erilaisia amfetamiineja ja stimulantteja. Tiedoksi teille ADHD-lääkitystä muka tarvitseville: ne aineet toimii ihan normaaleillakin aivoilla varustetuille. Se tunne kun yhtäkkiä onkin energiaa ja pystyykin keskittymään on ihan uskomaton. Niiden aineiden pitkäaikaisvaikutuksista vaan ei ole kokemusta, eli se on teidän ihan oma valinta haluatteko viettää loppuelämänne huumattuna vai ette ja olla koekaniinina sille miten pitkäaikaiskäyttö vaikuttaa
ADHD on paljon muutakin kuin vaikeuksia keskittyä tylsiin hommiin. Eikä ADHD-ihminen niin vaan luo mitään rutineeja, sehän se yksi monista haasteista onkin.
Amfetamiini taas ei tee ADHD-ihmisestä energistä, vaan milteinpä päin vastoin. Itsekin kokeilin hämärässä nuoruudessani amfetamiinia ja siinä missä kaverit ympärillä saivat valtavan energiaboostin, minä tunsin oloni ensimmäisen kerran täydellisen rauhalliseksi. Se jatkuva äänten kakofonia ja ristiin rastiin sinkoilevien ajatusten myrsky vaimeni mielessäni ja pystyin keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Mun bileet loppui siihen ja menin nukkumaan, koska ensimmäistä kertaa päässäni oli rauhallinen hiljaisuus.
Tuossa on hyvää ja huonoa, että ensin laitetaan rutiinit kuntoon ja vasta sitten aletaan tutkia.
On selvää, että lapsi rai nuori, joka ei nuku riittävästi yöllä ja joka ei syö, ei jaksa keskittyä asioihin. Jo unirytmiä muuttamalla saadaan levottomasti käyttäytyvä ihminen keskittyväisemmäksi.
Kyllähän sitä itsekin huomaa, jis on muutaman yön nukkunut huonosti, että olo on keskittymiskyvytön. Millainen olo sitten on lapsella/nuorella, joka elää kroonisessa univajeessa. Heitä on paljon.
Vanhempien vastuuta perheen aikuisena ja auktoriteettina pitäisi korostaa.
Vanhempi päättää:
- Milloin mennään nukkumaan
- Mitä syödään
- Miten paljon on lupaa notkua kännykällä, pelin kanssa jne.
On tylsää ja työlästä olla asioista päättävä aikuinen, mutta se on aikuisen tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa mun sanoneen, tämä tullaan lopettamaan vähin äänin kun on hetki kokeiltu.
ADHD-aikuisten määrä tulee nousemaan, kun noi "rutiinien kuntoonlaittajat" huomaa, että se kodin kaoottisuus johtuu diagnosoimattomista vanhemmista. Nytkään ei ole resursseja tukipalveluille, joten parempi luopua koko hommasta ja olla herättämättä yhdessäkään ylimääräisessä vanhemmassa epäilyjä omasta ADHD:sta.
Tämä kävi mullakin mielessä. Tarvitaan lapsien lisäksi myös vanhemmille diagnoosit 😂
Minäkin ihmettelin kun eri puolilla suomea oli niin iso ero noissa lasten diagnooseissa. No selvis että itä-suomessa diagnoosin sai tosi helpolla. Ihan hyvä jos vähän kiristetään sääntöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain ilmeisesti yksi ja sama henkilö on jaellut diagnooseja aika löyhin perustein.
Selkeät arkirutiinit tuovat turvallisuutta, pysyvyyttä ja rauhoittavat lasta. Rutiinit kunniaan niin kotona kuin koulussakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amfetamiini taas ei tee ADHD-ihmisestä energistä, vaan milteinpä päin vastoin.
Tulkitse miten tykkäät mutta energisellä tarkoitin nimenomaan sitä aikaansaavaa ja selvästi ajattelevaa olotilaa. Ongelmana teillä ADHD-ihmisillä on lähinnä se ettette ymmärrä olevanne normaaleja. On ihmiselle täysin normaalia että ajatukset harhailee ja tylsät hommat ei nappaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amfetamiini taas ei tee ADHD-ihmisestä energistä, vaan milteinpä päin vastoin.
Tulkitse miten tykkäät mutta energisellä tarkoitin nimenomaan sitä aikaansaavaa ja selvästi ajattelevaa olotilaa. Ongelmana teillä ADHD-ihmisillä on lähinnä se ettette ymmärrä olevanne normaaleja. On ihmiselle täysin normaalia että ajatukset harhailee ja tylsät hommat ei nappaa.
Adhd on hyvin paljon muutakin kuin ajatusten harhailua tai sitä, että tylsät hommat ei nappaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Adhd on hyvin paljon muutakin kuin ajatusten harhailua tai sitä, että tylsät hommat ei nappaa.
No mitä se sitten on? Motivaation puutetta?
Sehän on mahtavaa kun puolet populaatiosta lääkitään näillä ADHD-lääkkeillä ja toinen lihavuuslääkkeillä. Mites jos sen sijaan keskityttäisin tekemästä yhteiskunnasta sellainen jossa ihmiset pärjää ilman lääkitystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti ADHD:kin on liukuva. Jollain oireet on tosi rajut, joillain pienemmät. Kaikilla on enemmän tai vähemmän tuota oireistoa, mutta missä menee se dg:n raja. Väitän kyllä, että siinä rajalla on paljon sellaisia nuoria, joilla vuorokausirytmi ja ruokailu kuntoon, niin oireet helpottaisi. Mutta toki on niitäkin, että ihan aidosti ei muuta enää ole kuin se lääkitys tai sitten alkaa itselääkitys jossain vaiheessa eli päihteet.
Enemmän olen kypsä tähän autismihysteriaan. Joka toinen teinityttö on nykyään autisti. Valikoivia ja omaehtoisia, rajojen puutetta ja sitten teini-iässä ollaan autisteja. Mielestäni valtaosa näistä teini-iässä diagnosoitavista "autismin kirjoista" on pelkkää rajojen puutetta ja selitystä sille, että teini saa valikoida ja kieltäytyä, lukkiutua epämiellyttävien asioiden edessä jne. Sanon suoraan, että kurin puutetta. Ollut jo pitkään.
Erittäin hyvin perusteltu ja aivan oikea päätös. Loppuu lasten pelittäminen ja mammojen roskaruuan mättäminen. Aamulla kouluun ja vanhemmat töihin niin adhdt hoituu ihan itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien vastuuta perheen aikuisena ja auktoriteettina pitäisi korostaa.
Vanhempi päättää:
- Milloin mennään nukkumaan
- Mitä syödään
- Miten paljon on lupaa notkua kännykällä, pelin kanssa jne.
On tylsää ja työlästä olla asioista päättävä aikuinen, mutta se on aikuisen tehtävä.
Ja mitä ostetaan kaupasta! Sen sijaan että paino-ongelmainen yh matelee kirkuvien kakaroi.densa kanssa ja kyselee niiltä mitä niiden tekisi mieli ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa mun sanoneen, tämä tullaan lopettamaan vähin äänin kun on hetki kokeiltu.
ADHD-aikuisten määrä tulee nousemaan, kun noi "rutiinien kuntoonlaittajat" huomaa, että se kodin kaoottisuus johtuu diagnosoimattomista vanhemmista. Nytkään ei ole resursseja tukipalveluille, joten parempi luopua koko hommasta ja olla herättämättä yhdessäkään ylimääräisessä vanhemmassa epäilyjä omasta ADHD:sta.
Tämä kävi mullakin mielessä. Tarvitaan lapsien lisäksi myös vanhemmille diagnoosit 😂
Vanhemmilta vaan viina ja muut päihteet pois ennenkuin aletaan haikailla diagnoosien ja pirilääkkeiden perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnosoidaanko lapsia sitten kuinka kevyesti? Kysyn vilpittömästi, koska minulla ei ole lapsia, ja oma ADHD:ni on diagnosoitu yli nelikymppisenä. Itsellä tutkimukset olivat pitkät ja kalliit, ja todellakin pengottiin läpi koko elämä 40 vuoden takaisia neuvolakirjauksia myöten. Toki arkikin siinä kartoitettiin ennen kuin prosessiin ryhdyttiin, ja hyvä niin. Mutta onko siis tosiaan niin, että lapsilla on tähän asti menty suoraan raskaisiin tutkimuksiin, eikä ole kartoitettu muita nykytilannetta mahdollisesti vaikeuttavia tekijöitä ensin?
Opettaja rastii lomakkeeseen (ADHD-kysely) vastaukset. Lääkäri laskee pisteet. ADHD ja lääkkeet.
Höpö höpö. Tuo on vain yksi pieni osa tutkimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka aivan ensin ei annettaisi sitä älylaitetta 2-vuotiaalle ja katsottaisiin mitä tapahtuu. Miksi tätä ei uskalla kukaan ääneen sanoa? Minusta on päivänselvää että padit ja puhelimet, eli peliriippuvuus aiheuttaa ison osan näistä tapauksista.
Kyllähän näistä puhutaan. Sen sijaan järkälemäinen tabu on sanoa, että vanhempien ero ja vuoroviikkoilu saa lapset oireilemaan todella pahasti. Etäinen isä ja isättömyys näkyy pojista sadan kilometrin päähän. 99% lehdissä olevista jutuistakin nepsylapset ovat yksinhuoltajaäitien poikia. Miehet eivät jaksa kantaa vastuuta jälkikasvustaan, tältä se sitten näyttää. Erityisen selvää on muista kulttuureista tulevien poikien oireilu, siellä isät ovat vielä surkeampia kuin meidän, eikä naisetkaan saa komentaa poikia.
Poikien oireiluun paras lääke on läsnäoleva, hyvä isä.
EI muuta persoonallisuutta. Lääke saa keskittymään, persoonallisuus pysyy ihan samana.