Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tasoryhmätmatematiikan opetuksessa

Vierailija
18.09.2024 |

Tasoryhmät matematiikan opetuksessa suomalaisissa kouluissa kiellettiin vuonna 1985, koska niitä pidettiin epätasa-arvoisina.

Mitä tehdä, kun opetukseen ja sen laatuun ei voida/haluta satsata? Vastaus: kiellon harjoittaminen uudelleen nimettynä, inkluusion nimissä.

Noin 30 vuotta myöhemmin ko. kiellon jälkeen tasoryhmiä nimittäin ryhdyttiin toteuttamaan nimellä joustava ryhmittely. Ideana kai oli, että kielto itsessään aiheutti epätasa-arvoisuutta, kun osa oppilaista  oppimisvaikeuden, vamman tai sairauden vuoksi eroteltiin niistä oppilaista, joilla ei oppimisen esteitä ole. Ratkaisuna oli inkluusio, joka paradoksaalisesti lisäsi erottelua: yhtäkkiä KAIKKI oppilaat olivat luokittelun alaisia.

Muutoksen jälkeen (joka on ollut voimassa jo kymmenen vuotta) oppilaiden osaamisen ja kiinnostuksen erot matematiikassa olivat, ilmeisesti  inkluusioon vedoten (?), niin sietämättömiä, että jokainen oppilas oli kerta kaikkiaan määrättävä osaamistaan vastaavaan tasoryhmään. Luokittelu siis tehtiin nyt sisäisesti, koko luokassa ja kaikkien oppilaiden suhteen, kun se ennen koski vain erityistapauksia.

Inkluusion tasa-arvoisuutta vesittää se tosiasia, että samassa yhteydessä toteutetun tasoryhmityksen mukaisesti oppilas ei SAA enempää opetusta, kuin mihin hänen "osaamisensa taso" riittää. Taso määritellään siten, että mitä enemmän tehtäviä tekee tehtävälistalta sitä korkeampi taso. Myöhemmin avun pyytäminen opettajalta laskutehtävissä laskee oppilaan tasoa ja hän saattaa joutua ryhmään, jossa "ei enää tarvitse kysyä, koska tavoitteena on alhaisempi numero kokeista" - toisin sanoen, oppilas on menettänyt oikeuttaan saada opetusta

Menettely on muka oppilaiden omaksi parhaaksi, heidän saadessaan "tasonsa mukaista opetusta". Oikeasti oppilas ei enää uskalla pyytää apua tehtävissä koska opettaja sanoo, että avun pyytäminen laskee numeroa. Esimerkiksi, jos oppilas on tasoryhmässä jonka "tavoitteena on seiska kokeissa", opettaja ei suostu antamaan opetusta, jolla voisi saada kasin. Keskiössä ei ole enää oppilas, ihminen, vaan tason mukaisessa suorittamisessa pidättäytyminen. Minusta se on ideologisesti pelottavaa.

On oppilaita, jotka ovat sanoneet voivansa saada matematiikasta helposti paremman numeron, mutta he eivät halua toiseen tasoon sen opettajan vuoksi. Se saa miettimään, käytetäänkö luokittelustrategiaa oppilaiden karkottamiseen alempaan/korkeampaan tasoon. Sehän tapahtuisi aidon kiinnostuksen ja itsenäisyyden kustannuksella, eli olisi oppilaan kehitykselle kokonaisuudessaan haitallista. Olen sitä mieltä, että jos opettaja ei osaa opettaa kiinnostavasti tai oppilas ei yksinkertaisesti ole matematiikassa erityisen hyvä, pakottaminen [vanhaa käytäntöä enemmän] ei pidemmän päälle palvele ketään. Ehkä jopa päinvastoin.

Eikö olekin älytöntä, että oppilaat joutuvat miettimään tällaisia sen sijaan, että saisivat kaikki saman opetuksen, apua oppitunnilla pyydettäessä, ja tarvittaessa tukiopetusta. 

Kommentit (136)

Vierailija
101/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eriyttämisessä opettajat huomioivat erityisesti harjoitteluvaiheet

ja tehtävien avulla eriyttämisen

🤢

Heillä on aika lailla valta päättää, ketä he suosivat ja ketä eivät, ja miten he oppilaan leimaavat jopa vuosiksi eteenpäin. Ilman tätä testivaihetta ja "eriyttämistä" ei olisi samaa valtaa leimata ihmisiä ja määrätä, mitä he saavat tavoitella, ja mitä heillä opettajan avulla ei toistaiseksi ole oikeutta tavoitella.

Vierailija
102/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jako on samanlainen kikka kuin inkluusion "edellyttämä" jako... Taktiikat tukevat toisiaan, ironisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jako on samanlainen kikka kuin inkluusion "edellyttämä" jako... Taktiikat tukevat toisiaan, ironisesti.

Siis lukion matematiikan jako kahteen kastiin. 

Vierailija
104/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä uusi salaliittoteoria tämä on? Ei todellakaan mene noin oikeassa elämässä. 

 

Matematiikassa oppilaat eritellään 🤢

 

"Kun eriyttävän opetuksen avulla oppilas saa itselleen sopivan tasoisia tehtäviä, hän myös

keskittyy työskentelyyn paremmi"

 

Gradu 2020:

MATEMATIIKAN OPETUKSEN

ERIYTTÄMINEN ALAKOULUSSA

OPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA

https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23252/urn_nbn_fi_uef-20…

Ja sitten yliopistoissa nykyään painotetaan matematiikkaa kun otetaan sisään 🤢

Reilua?

Näin saadaan yliopistoihin valikoitua suurimmat miellyttäjät - mukana ripaus lahjakkaita - joita on hemmoteltu jo peruskoulun tasokkaimmassa ryhmässä... Mielyttäjät ovat poliittisesti ratkaisevan tärkeitä.

Vierailija
105/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä uusi salaliittoteoria tämä on? Ei todellakaan mene noin oikeassa elämässä. 

 

Matematiikassa oppilaat eritellään 🤢

 

"Kun eriyttävän opetuksen avulla oppilas saa itselleen sopivan tasoisia tehtäviä, hän myös

keskittyy työskentelyyn paremmi"

 

Gradu 2020:

MATEMATIIKAN OPETUKSEN

ERIYTTÄMINEN ALAKOULUSSA

OPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA

https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23252/urn_nbn_fi_uef-20…

Ja sitten yliopistoissa nykyään painotetaan matematiikkaa kun otetaan sisään 🤢

Reilua?

Näin saadaan yliopistoihin valikoitua suurimmat miellyttäjät - mukana ripaus lahjakkai

Sama kastiinjako lukioissa, joihin pääsee päättötodistuksen keskiarvon perusteella. Esim. Turussa 9 lukiota!

Vierailija
106/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain vasta eilen tietää tästä strategiasta suomalaisissa kouluissa. Onko ulkomailla samaa?

Ap

Ei sillä ole merkitystä. Merkitystä on sillä, ettei tuollainen opetusmetodi ole opetussuunnitelman mukaista. Se on tätä flipped learning hömpötystä, jota Pekka Peura ja Marika Toivola aikoinaan lanseerasi ja joka oli tarkoitettu lukion pitkän matematiikan kurssilaisille, EI peruskouluun!

Olen järkyttynyt siitä, että lapseeni on sovellettu jotain noin perverssiä metodiikkaa! Tiesin kyllä, että koulussa on jo vuosien ajan vallinnut vahva ideologia ("pandemia"/"auta sodan uhreja"/"woke"), mutta tämä on jo liikaa...

"Flipped learning" on suoraan sanottuna keskarin näyttämistä vanhemmille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rauhoittukaahan nyt. Edelleen on täysin mahdollista olla hyvää keskitasoa, kasin oppilas, joka ei tee mitään sen kummempaa miellyttämistä ketään kohtaan. Näitä oppilaita on vain aina vain vähemmän, koska oppilaiden hajonta on niin valtava jo ekalla luokalla.

Tyhmä ei ole kukaan, mutta on paljon oppilaita, joilla on diagnosoituja ja diagnosoimattomia ongelmia, eikä ole järkeä raahata heitä muiden mukana. Vastaavasti sitten fiksuimmat ovat fiksumpia kuin ennen. Heille annetaan ylöspäin eriytettyjä tehtäviä ja myös muiden auttamiseen liittyviä tehtäviä.

Olen itse ollut erittäin tyytyväinen lasteni saamaan ylöspäin eriytettyyn opetukseen, sekä lisätehtäviin että koodausharjoituksiin, että noihin auttamistehtäviin. Ennen tuntiaktiivisuutta osoitettiin pelkästään viittaamalla, nykyajan koulu on enemmän ryhmätyöskentelyä, ja siellä tuntiaktiivisuus voi olla esimerkiksi kaverin auttamista.

Vierailija
108/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä uusi salaliittoteoria tämä on? Ei todellakaan mene noin oikeassa elämässä. 

 

Matematiikassa oppilaat eritellään 🤢

 

"Kun eriyttävän opetuksen avulla oppilas saa itselleen sopivan tasoisia tehtäviä, hän myös

keskittyy työskentelyyn paremmi"

 

Gradu 2020:

MATEMATIIKAN OPETUKSEN

ERIYTTÄMINEN ALAKOULUSSA

OPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA

https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23252/urn_nbn_fi_uef-20…

Ja sitten yliopistoissa nykyään painotetaan matematiikkaa kun otetaan sisään 🤢

Reilua?

Näin saadaan yliopistoihin valikoitu

Tapelkaa koirat miellittämisestä, tapelkaa! (Pelkkä osaaminen ja omaehtoinen menestys ei riitä.)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulussa on vakavia ongelmia johtuen siitä, että vuosikausia sieltä on leikattu, leikattu ja leikattu. Hallituksen antama 200 miljoonaa on täysin vitsi, kun koulutuksesta on leikattu vuosien varrella miljardeja. 90-luvun lama ja sen jälkeen Sipilän hallituksen massiiviset koulutusleikkaukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa nyt ollaan.

Tasoryhmät estivät pahimmassa tapauksessa oppilaiden siirtymisen lukioon.

On aivan naurettavaa kuvitella, että koulun ongelmat ratkeaisivat tasoryhmillä. Jos koulusta on leikattu jatkuvasti miljardeja, ja sen tuloksena PISA laskee kuin lehmänhäntä, niin sitä ei tälläiselle minimaalisella asialla korjata. Varsinkin kun tämä heikentäisi vakavasti lasten mahdollisuuksia edetä koulutuspolulla.

Te ette halua maksaa veroja, se näkyy. Se näkyy koulussa ja tämä on juuri sitä mitä ihmiset ovat äänestäneet.

Vierailija
110/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä uusi salaliittoteoria tämä on? Ei todellakaan mene noin oikeassa elämässä. 

 

Matematiikassa oppilaat eritellään 🤢

 

"Kun eriyttävän opetuksen avulla oppilas saa itselleen sopivan tasoisia tehtäviä, hän myös

keskittyy työskentelyyn paremmi"

 

Gradu 2020:

MATEMATIIKAN OPETUKSEN

ERIYTTÄMINEN ALAKOULUSSA

OPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA

https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23252/urn_nbn_fi_uef-20…

Ja sitten yliopistoissa nykyään painotetaan matematiikkaa kun otetaan sisään 🤢

Reilua?

Näin saadaan yliopistoihin valikoitua suurimmat miellyttäjät - mukana ripaus lahjakkai

Täytyy sanoa, että minun on vaikea keksiä sellaista osaamisen indikaattoria, joka olisi vähemmän sidoksissa miellyttämisen haluun tai pärstäkertoimeen kuin pitkän matematiikan ylioppilasarvosana. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kympin saa todistukseen, kun kokeista saa kympin, eikä pahemmin häiriköi tunnilla.

Lapsellani on aina kymppi matikasta, eikä todellakaan osallistu tunneilla mitenkään, koska tekee eriytettyä matikkaansa itsenäisesti.

Vierailija
112/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eriyttämisessä opettajat huomioivat erityisesti harjoitteluvaiheet

ja tehtävien avulla eriyttämisen

🤢

Heillä on aika lailla valta päättää, ketä he suosivat ja ketä eivät, ja miten he oppilaan leimaavat jopa vuosiksi eteenpäin. Ilman tätä testivaihetta ja "eriyttämistä" ei olisi samaa valtaa leimata ihmisiä ja määrätä, mitä he saavat tavoitella, ja mitä heillä opettajan avulla ei toistaiseksi ole oikeutta tavoitella.

Helppoa oli entisajan opettajilla, kun vanhemmilla oli joltensakin realistinen käsitys lastensa vahvuuksista ja heikkouksista. Pystyttiin ihan suoraan sanomaan, että meidän Matilla ei ole matikkapäätä. Nykyään se on opettaja, joka ei anna Matille oikeutta tavoitella!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoryhmät korvattiin lukio matematiikassa ihan pitkällä ja lyhyellä matematiikalla, mutta se aiheutti silti ongelmia muille kuin keskitason tekijöille.

Höpsistä. Lukion eri linjat korvattiin lukion pitkällä ja lyhyellä matematiikalla, ja uudistus oli erittäin hyvä. Uudistuksen myötä oli mahdollista esimerkiksi lukea sekä laajaa matematiikkaa että kieliä.

Tasoryhmät peruskoulun puolella taas poistettiin, koska ne aiheuttivat etenkin pojilla alisuorittamista.

 

Lukiossa on ollut pitkä ja lyhyt matematiikka jo kauan ennen mitään tasoryhmiä ja linjoja. Itsekin lukenut pitkän matikan v. 77-78

Vierailija
114/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoryhmät korvattiin lukio matematiikassa ihan pitkällä ja lyhyellä matematiikalla, mutta se aiheutti silti ongelmia muille kuin keskitason tekijöille.

Höpsistä. Lukion eri linjat korvattiin lukion pitkällä ja lyhyellä matematiikalla, ja uudistus oli erittäin hyvä. Uudistuksen myötä oli mahdollista esimerkiksi lukea sekä laajaa matematiikkaa että kieliä.

Tasoryhmät peruskoulun puolella taas poistettiin, koska ne aiheuttivat etenkin pojilla alisuorittamista.

 

Lukiossa on ollut pitkä ja lyhyt matematiikka jo kauan ennen mitään tasoryhmiä ja linjoja. Itsekin lukenut pitkän matikan v. 77-78

Lukioissa oli matematiikka- ja kielilinjat 1960-luvulla, toki vähän paikkakunnasta riippui, mitä oli tarjolla. Tästä linjajaosta luovuttiin vuoden 1973 opetussuunnitelmassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset
Vierailija
116/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Rauhoittukaahan nyt. Edelleen on täysin mahdollista olla hyvää keskitasoa, kasin oppilas, joka ei tee mitään sen kummempaa miellyttämistä ketään kohtaan. Näitä oppilaita on vain aina vain vähemmän, koska oppilaiden hajonta on niin valtava jo ekalla luokalla.

Tyhmä ei ole kukaan, mutta on paljon oppilaita, joilla on diagnosoituja ja diagnosoimattomia ongelmia, eikä ole järkeä raahata heitä muiden mukana. Vastaavasti sitten fiksuimmat ovat fiksumpia kuin ennen. Heille annetaan ylöspäin eriytettyjä tehtäviä ja myös muiden auttamiseen liittyviä tehtäviä.

Olen itse ollut erittäin tyytyväinen lasteni saamaan ylöspäin eriytettyyn opetukseen, sekä lisätehtäviin että koodausharjoituksiin, että noihin auttamistehtäviin. Ennen tuntiaktiivisuutta osoitettiin pelkästään viittaamalla, nykyajan koulu on enemmän ryhmätyöskentelyä, ja siellä tuntiaktiivisuus voi olla esimerkiksi kaverin auttamista.

Jos ei ole tyhmiä, ei ole fiksujakaan.

Vierailija
117/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Saman koulun pitäisi tuottaa tulevia dippainssejä ja lääkäreitä ja nippanappa itsenäiseen elämään kykeneviä yksilöitä mielellään jossain tukitöissä käyden.

Eihän se varmasti onnistu ilman jonkinlaisia tasoryhmiä.

Tarkoitatko, että ammatin harjoittaminen ei voi onnistua ilman ammattiluokan sisäistä poliittista kastijakoa eli eriyttämistä, ja siihen vetoamista, mikäli asianomainen vaatii enemmän kuin hänen tasokkuutensa oikeuttaa?

Vierailija
118/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman koulun pitäisi tuottaa tulevia dippainssejä ja lääkäreitä ja nippanappa itsenäiseen elämään kykeneviä yksilöitä mielellään jossain tukitöissä käyden.

Eihän se varmasti onnistu ilman jonkinlaisia tasoryhmiä.

Tarkoitatko, että ammatin harjoittaminen ei voi onnistua ilman ammattiluokan sisäistä poliittista kastijakoa eli eriyttämistä, ja siihen vetoamista, mikäli asianomainen vaatii enemmän kuin hänen tasokkuutensa oikeuttaa?

Miksi minulle tulee mieleen CCP-tyyppinen kansalaisen pisteysluokitus?

Vierailija
119/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoryhmät korvattiin lukio matematiikassa ihan pitkällä ja lyhyellä matematiikalla, mutta se aiheutti silti ongelmia muille kuin keskitason tekijöille.

Höpsistä. Lukion eri linjat korvattiin lukion pitkällä ja lyhyellä matematiikalla, ja uudistus oli erittäin hyvä. Uudistuksen myötä oli mahdollista esimerkiksi lukea sekä laajaa matematiikkaa että kieliä.

Tasoryhmät peruskoulun puolella taas poistettiin, koska ne aiheuttivat etenkin pojilla alisuorittamista.

 

Lukiossa on ollut pitkä ja lyhyt matematiikka jo kauan ennen mitään tasoryhmiä ja linjoja. Itsekin lukenut pitkän matikan v. 77-78

Lukioissa oli matematiikka- ja kielilinjat 1960-luvulla, toki vähän paikkakunnasta riippui, mitä oli tarjolla. Tästä

 

Peda.netin mukaan on edelleen käytössä eri linjoja,

samoin löytyy esim. Espoon sivuilta: Kaikissa Espoon lukioissa on yleislinja ja lisäksi lukioissa on erilaisia painotuksia, linjoja ja erityistehtäviä. 

 

Vierailija
120/136 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne nykyajan lukiolinjat ovat vähän eri asia kuin 1960-luvun oppikoulun lukiolinjat. Nykyään lukio kun on luokaton ja kurssimuotoinen.