Lue keskustelun säännöt.
Tasoryhmätmatematiikan opetuksessa
18.09.2024 |
Tasoryhmät matematiikan opetuksessa suomalaisissa kouluissa kiellettiin vuonna 1985, koska niitä pidettiin epätasa-arvoisina.
Mitä tehdä, kun opetukseen ja sen laatuun ei voida/haluta satsata? Vastaus: kiellon harjoittaminen uudelleen nimettynä, inkluusion nimissä.
Noin 30 vuotta myöhemmin ko. kiellon jälkeen tasoryhmiä nimittäin ryhdyttiin toteuttamaan nimellä joustava ryhmittely. Ideana kai oli, että kielto itsessään aiheutti epätasa-arvoisuutta, kun osa oppilaista oppimisvaikeuden, vamman tai sairauden vuoksi eroteltiin niistä oppilaista, joilla ei oppimisen esteitä ole. Ratkaisuna oli inkluusio, joka paradoksaalisesti lisäsi erottelua: yhtäkkiä KAIKKI oppilaat olivat luokittelun alaisia.
Muutoksen jälkeen (joka on ollut voimassa jo kymmenen vuotta) oppilaiden osaamisen ja kiinnostuksen erot matematiikassa olivat, ilmeisesti inkluusioon vedoten (?), niin sietämättömiä, että jokainen oppilas oli kerta kaikkiaan määrättävä osaamistaan vastaavaan tasoryhmään. Luokittelu siis tehtiin nyt sisäisesti, koko luokassa ja kaikkien oppilaiden suhteen, kun se ennen koski vain erityistapauksia.
Inkluusion tasa-arvoisuutta vesittää se tosiasia, että samassa yhteydessä toteutetun tasoryhmityksen mukaisesti oppilas ei SAA enempää opetusta, kuin mihin hänen "osaamisensa taso" riittää. Taso määritellään siten, että mitä enemmän tehtäviä tekee tehtävälistalta sitä korkeampi taso. Myöhemmin avun pyytäminen opettajalta laskutehtävissä laskee oppilaan tasoa ja hän saattaa joutua ryhmään, jossa "ei enää tarvitse kysyä, koska tavoitteena on alhaisempi numero kokeista" - toisin sanoen, oppilas on menettänyt oikeuttaan saada opetusta.
Menettely on muka oppilaiden omaksi parhaaksi, heidän saadessaan "tasonsa mukaista opetusta". Oikeasti oppilas ei enää uskalla pyytää apua tehtävissä koska opettaja sanoo, että avun pyytäminen laskee numeroa. Esimerkiksi, jos oppilas on tasoryhmässä jonka "tavoitteena on seiska kokeissa", opettaja ei suostu antamaan opetusta, jolla voisi saada kasin. Keskiössä ei ole enää oppilas, ihminen, vaan tason mukaisessa suorittamisessa pidättäytyminen. Minusta se on ideologisesti pelottavaa.
On oppilaita, jotka ovat sanoneet voivansa saada matematiikasta helposti paremman numeron, mutta he eivät halua toiseen tasoon sen opettajan vuoksi. Se saa miettimään, käytetäänkö luokittelustrategiaa oppilaiden karkottamiseen alempaan/korkeampaan tasoon. Sehän tapahtuisi aidon kiinnostuksen ja itsenäisyyden kustannuksella, eli olisi oppilaan kehitykselle kokonaisuudessaan haitallista. Olen sitä mieltä, että jos opettaja ei osaa opettaa kiinnostavasti tai oppilas ei yksinkertaisesti ole matematiikassa erityisen hyvä, pakottaminen [vanhaa käytäntöä enemmän] ei pidemmän päälle palvele ketään. Ehkä jopa päinvastoin.
Eikö olekin älytöntä, että oppilaat joutuvat miettimään tällaisia sen sijaan, että saisivat kaikki saman opetuksen, apua oppitunnilla pyydettäessä, ja tarvittaessa tukiopetusta.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä höpötys lukion pitkästä ja lyhyestä matematiikasta on ? Korvasivat jotain ?. Menin lukioon 1970 pitkän matematiikan linjalle , ei se mitään aiempaa korvannut se oli pitkä tai lyhyt. Mistään korvaavuudesta ei puhuttu 90- luvun lopulla kun lapsi meni lukioon eikä tasokursseista yläasteella, olisikin ollut .
Oppilaiden jakaminen tasoihin on ollut kiellettyä vuodesta 1985 alkaen. Vuodesta 2014 alkaen sitä käsittääkseni on harjoitettu valenimellä "joustava ryhmiyttäminen", joka on kieltoakin edellistä käytäntöä epätasa-arvoisempi.
Kumottiinko kielto virallisesti, siis ihan juridisesti perusteltuna? Vai tapahtuiko todella niin, että kieltoa rikottiin, ihan vain ryhtymällä toimimaan kuten nykyään toimitaan. Eriyttäminen on tosiaan jopa edeltävää käytäntöä epätasa-arvoisempi ja v
Kyse ei ole vain matematiikan arvosanasta. Kyse on siitä nuoreen vaikuttamisesta määräämällä hänen tasokkuutensa, joka ei ihan tuosta vain oikeuta muuhun opetukseen vaan vaatii järjestelyä, sitoutumista tasokkuuteen (kuin poliittiseen puolueeseen?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen luokka 20 oppilasta, ei kyllä ryhmitelty yhtään mitenkään. Lapsi ehti tehdä kotitehtävät lähes aina jo tunnilla, eikä lisätehtäviä ei tullut. Arvosana 10 ja lukion pitkä matematiikka olikin sitten raskas, kun yläkoulussa pääsi liian helpolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä höpötys lukion pitkästä ja lyhyestä matematiikasta on ? Korvasivat jotain ?. Menin lukioon 1970 pitkän matematiikan linjalle , ei se mitään aiempaa korvannut se oli pitkä tai lyhyt. Mistään korvaavuudesta ei puhuttu 90- luvun lopulla kun lapsi meni lukioon eikä tasokursseista yläasteella, olisikin ollut .
Oppilaiden jakaminen tasoihin on ollut kiellettyä vuodesta 1985 alkaen. Vuodesta 2014 alkaen sitä käsittääkseni on harjoitettu valenimellä "joustava ryhmiyttäminen", joka on kieltoakin edellistä käytäntöä epätasa-arvoisempi.
Kumottiinko kielto virallisesti, siis ihan juridisesti perusteltuna? Vai tapahtuiko todella niin, että kieltoa rikottiin, ihan vain ryhtymällä toimimaan kuten nykyään toimitaan. Eriyttäminen on tosiaan jopa
Jos oppilas on perheestä jossa vanhemman/vanhempien miellyttäminen on erityisen tärkeää (näillä nuorilla on yleensä paljon harrastuksia), luokittelu ja miellyttäminen pätemällä on heille tuttua. Tämän miellyttämispyrkimyksen voimakas palkitseminen - sen VAATIMINEN kiitettävän numeron saamiseksi (pelkkä osaaminen ei riitä) - on muita, vähemmän aktiivisia mutta rennompia ja rohkeampia oppilaita syrjivää. Ei ole kovin hyvä asia, jos ihmisiä tällä tavoin jo lapsista asti valikoidaan, koska se johtaa pyrkyrimäisyyden suosioon ja sillä on aina heikko puolensa. Paljon parempi mielestäni olisi, jos ihmisiä kohdeltaisiin koulussa tasa-arvoisesti. Ei olisi niin kova hinku palkita miellyttämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen luokka 20 oppilasta, ei kyllä ryhmitelty yhtään mitenkään. Lapsi ehti tehdä kotitehtävät lähes aina jo tunnilla, eikä lisätehtäviä ei tullut. Arvosana 10 ja lukion pitkä matematiikka olikin sitten raskas, kun yläkoulussa pääsi liian helpolla.
En nyt ihan täysin ymmärrä, mitä olisit toivonut. Lisää lisätehtäviä lapsellesi? Varmasti niitä olisi saanut itsekin hankittua kotiin. Toivottavasti et sentään aja takaa sitä, että koko luokka olisi opiskellut vaikeampia sisältöjä yhden kympin oppilaan vuoksi.
Oppilaan tasokkuuden määrittäminen jo ennen todistuksen arvosanan saamista, ja opetuksen antaminen sen perusteella, enemmästä opetuksesta kieltäytyen ilman uhkausta laskea arvosanaa, ei ole oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sun todellinen tieto asioista? Mielipide? Mistä sä tiedät, että kehitysvammaiset on samalla luokalla muiden kanssa?
Jos yläasteella ei hallita edes ala-asteen kolmannen luokan asioita, niin mielestäni paikka ei ole tavallisessa luokassa silloin. Sen takia ne eri luokka-asteet yleensä koulussa ovat, että asioissa siirrytään entisten pohjien varassa haastavampaan ja syvällisempään tietoon.
Pitäisikö peruskoulutus suorittaa yliopistomaisin kurssein. Siinä ei kenellekään sanottaisi, ettei saa pyytää apua tehtävässä, tai numero laskee.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Huomaa taas ettei olla perehdytty aiheeseen ollenkaan.
Tasoryhmät olivat sitä varten, että opetus sopeutettiin jo yläkoulussa vastaamaan joko jatkoa lukiossa tai amiksessa.
Vääntäen rautalangasta: alimmista tasoryhmistä ei ollut asiaa lukioon, jos sellaiselle päädyit seiskalla, niin ei auttanut muuttaa mieltään yläkoulun aikana.
Nykyään eriytetään luokan sisällä tehtävien ja lisämateriaalia avulla. Se miksi opettajalla ei ole aikaa johtuu siitä, että kunnat eivät resursoi kouluun tarpeeksi. Vanhemmat toivoisivat pienluokkia jne, mutta siihen ei ole rahaa.
Miettikää sitä kun raapustatte sinne kuntavaali lipukkeeseen sen oikeistoehdokkaan numeron: heitä ei kaikkien oppilaiden tulokset kiinnosta.
Ei olisi mahdottoman vaikea järjestää myöhäisherääjille mahdollisuus tenttiä vaativampaa tasoa sitten kun kiinnostus jatko-opintoihin lopulta herää. Jos siis on riittävä kapasiteetti niistä suoriutumiseen. Joten ainoatakaan syytä tasokursseja vastaan ei ole, jos perustelu oli poikien lusmuhommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä uusi salaliittoteoria tämä on? Ei todellakaan mene noin oikeassa elämässä.
Matematiikassa oppilaat eritellään 🤢
"Kun eriyttävän opetuksen avulla oppilas saa itselleen sopivan tasoisia tehtäviä, hän myös
keskittyy työskentelyyn paremmi"
Gradu 2020:
MATEMATIIKAN OPETUKSEN
ERIYTTÄMINEN ALAKOULUSSA
OPETTAJIEN NÄKÖKULMASTAhttps://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23252/urn_nbn_fi_uef-20…
Onko hänellä vaihtoehtoa? Häneltähän on evätty opetus parempaan!
Kun ennen eroteltiin lahjattomat tai ei-motivoituneet... nykyään ero
No mitä muuta se on? Miksi pitää niin intensiivisesti keskittyä "oman tasonsa mukaiseen" koenumeroon, sen sijaan että pyrkisi parhaansa mukaan oppimaan sen minkä voi ja se riittää, mihin triittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika dystooppiselta. Inkluusioissa ei sinänsä ole mitään vikaa, kunhan nohevimmille on tarjolla myös vaativampaa matskua. Se voidaan tarjota esim. lisämateriaalin opiskelulla tunnin jälkeen jne. Inkluusiotunilla taasen nohevimpien kannattaa jeesata niitä jotka ei ole vielä ihan perillä tehtävästä, näin kumpikin oppii paremmin. Muita opettamalla näet itse oppii kaikkein parhaiten.
Heikoimmille pitää antaa tukiopetusta, ei ole kyllä muiden oppilaiden tehtävä opettaa heitä, vaan heille pitää tarjota silloin omia haasteita. Koukussa oppilas opiskelee, eikä tee palkkatöitä opettajana ilman palkkaa. Lievästi kehitysvammaisille tulee olla täysin omat luokat, he eivät millään opetuksella pääse keskitasonkaan tahtiin.
Mikä on sun todellinen tieto
Se on ihan ok. Jos on oppimisvaikeus/kehitysvamma/sairaus, tai oppianine ei yksinkertaisesti kiinnosta, riittää, kun oppimäärän suorittaa vähimmäismäärin. Ja jos vstaavasti on erittäin lahjakas ja/tai motivoitunut, voi edetä oman kiinnostuksen mukaan. Mutta luokitella JOKAINEN oppilas? Se ei tunnu oikealta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsella on ollut matematiikka eriytetty ylöspäin 1. luokalta asti. On saanut tehdä kirjoja eteenpäin omaan tahtiin, ja välillä myös ylimääräistä ohjelmointia ym, ettei mene liikaa edelle.
Mitä tarkoitta mennä opetuksessa liikaa edelle? Eikö oppilas voisi hyppytunnin aikana tehdä läksyjä tai lukea kokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaan tasokkuuden määrittäminen jo ennen todistuksen arvosanan saamista, ja opetuksen antaminen sen perusteella, enemmästä opetuksesta kieltäytyen ilman uhkausta laskea arvosanaa, ei ole oikein.
Mitä ihmettä höpötät?
Eihän todistukseen tule numeroarvosanaa välttämättä ennen neljättä luokkaa. Sen sijaan oppilaiden osaamista testataan jatkuvasti erilaisin testein. Ihan ekaluokasta saakka on lukunopeus- ja laskunopeustestejä, joilla selvitetään että lukutaito ja esimerkiksi kertotaulut ovat automatisoituneet. Väitätkö sinä, ettei opettaja saisi käyttää tätä testeillä saatua tietoa luokan osaamisesta opetuksen suunnitteluun sillä perusteella, että tietoa ei ole vielä puettu numeroarvosanojen muotoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset on eri tasoisia, alemman tason ihmiset on tyhmiä ja ylemmän tason ihmiset fiksuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsella on ollut matematiikka eriytetty ylöspäin 1. luokalta asti. On saanut tehdä kirjoja eteenpäin omaan tahtiin, ja välillä myös ylimääräistä ohjelmointia ym, ettei mene liikaa edelle.
Mitä tarkoitta mennä opetuksessa liikaa edelle? Eikö oppilas voisi hyppytunnin aikana tehdä läksyjä tai lukea kokeisiin.
Haloo taas. Alakoulussa ei ole hyppytunteja. On lainvastaista jättää oppilas ilman opetusta/valvontaa koulupäivän aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita LÄHDE tuohon, että matematiikan tasoryhmät olisivat kiellettyjä.
Meillä oli yläkoulussa matematiikassa tasoryhmät vuosina 2002-2004. Ja aloittajan mukaan ne olisivat siihen aikaan olleet kiellettyjä.
Vierailija kirjoitti:
Laita LÄHDE tuohon, että matematiikan tasoryhmät olisivat kiellettyjä.
Meillä oli yläkoulussa matematiikassa tasoryhmät vuosina 2002-2004. Ja aloittajan mukaan ne olisivat siihen aikaan olleet kiellettyjä.
Meilläkin oli 1990-luvulla tasoryhmät,!mutta kyllä meille kerrottiin, että nämä ovat periaatteessa kiellettyjä, ja toteutus oli sitten varsin hienovarainen.
Seiskaluokan jälkeen jaettiin pienryhmät matematiikassa ja kielissä uudelleen siten, että aakkosten loppupään ryhmästä siirrettiin parhaiten menestyvät oppilaat aakkosten alkupään ryhmään, joka jo valmiiksi oli hieman menestyneempi. Muistaakseni siirrettyjen oppilaiden vanhemmille soitettiin kotiin ja kysyttiin, että onko ok, että lapsenne laitetaan hieman isompaan mutta selvästi rauhallisempaan pienryhmään. Sitä en muista, tehtiinkö kenellekään siirtoa toiseen suuntaan. Sitä olisi varmasti ollut vähän vaikeampaa perustella.
Kumottiinko kielto virallisesti, siis ihan juridisesti perusteltuna? Vai tapahtuiko todella niin, että kieltoa rikottiin, ihan vain ryhtymällä toimimaan kuten nykyään toimitaan. Eriyttäminen on tosiaan jopa edeltävää käytäntöä epätasa-arvoisempi ja vakavampi seurauksiltaan, koska se vaikuttaa systemaattisesti jokaiseen oppilaaseen, joka suorittaa oppivelvollisuutensa koulussa (ei itsenäisesti opiskellen, heitä on Suomessa vuosittan luultavasti alle 1000 henkilöä vuodessa).