Tasoryhmätmatematiikan opetuksessa
Tasoryhmät matematiikan opetuksessa suomalaisissa kouluissa kiellettiin vuonna 1985, koska niitä pidettiin epätasa-arvoisina.
Mitä tehdä, kun opetukseen ja sen laatuun ei voida/haluta satsata? Vastaus: kiellon harjoittaminen uudelleen nimettynä, inkluusion nimissä.
Noin 30 vuotta myöhemmin ko. kiellon jälkeen tasoryhmiä nimittäin ryhdyttiin toteuttamaan nimellä joustava ryhmittely. Ideana kai oli, että kielto itsessään aiheutti epätasa-arvoisuutta, kun osa oppilaista oppimisvaikeuden, vamman tai sairauden vuoksi eroteltiin niistä oppilaista, joilla ei oppimisen esteitä ole. Ratkaisuna oli inkluusio, joka paradoksaalisesti lisäsi erottelua: yhtäkkiä KAIKKI oppilaat olivat luokittelun alaisia.
Muutoksen jälkeen (joka on ollut voimassa jo kymmenen vuotta) oppilaiden osaamisen ja kiinnostuksen erot matematiikassa olivat, ilmeisesti inkluusioon vedoten (?), niin sietämättömiä, että jokainen oppilas oli kerta kaikkiaan määrättävä osaamistaan vastaavaan tasoryhmään. Luokittelu siis tehtiin nyt sisäisesti, koko luokassa ja kaikkien oppilaiden suhteen, kun se ennen koski vain erityistapauksia.
Inkluusion tasa-arvoisuutta vesittää se tosiasia, että samassa yhteydessä toteutetun tasoryhmityksen mukaisesti oppilas ei SAA enempää opetusta, kuin mihin hänen "osaamisensa taso" riittää. Taso määritellään siten, että mitä enemmän tehtäviä tekee tehtävälistalta sitä korkeampi taso. Myöhemmin avun pyytäminen opettajalta laskutehtävissä laskee oppilaan tasoa ja hän saattaa joutua ryhmään, jossa "ei enää tarvitse kysyä, koska tavoitteena on alhaisempi numero kokeista" - toisin sanoen, oppilas on menettänyt oikeuttaan saada opetusta.
Menettely on muka oppilaiden omaksi parhaaksi, heidän saadessaan "tasonsa mukaista opetusta". Oikeasti oppilas ei enää uskalla pyytää apua tehtävissä koska opettaja sanoo, että avun pyytäminen laskee numeroa. Esimerkiksi, jos oppilas on tasoryhmässä jonka "tavoitteena on seiska kokeissa", opettaja ei suostu antamaan opetusta, jolla voisi saada kasin. Keskiössä ei ole enää oppilas, ihminen, vaan tason mukaisessa suorittamisessa pidättäytyminen. Minusta se on ideologisesti pelottavaa.
On oppilaita, jotka ovat sanoneet voivansa saada matematiikasta helposti paremman numeron, mutta he eivät halua toiseen tasoon sen opettajan vuoksi. Se saa miettimään, käytetäänkö luokittelustrategiaa oppilaiden karkottamiseen alempaan/korkeampaan tasoon. Sehän tapahtuisi aidon kiinnostuksen ja itsenäisyyden kustannuksella, eli olisi oppilaan kehitykselle kokonaisuudessaan haitallista. Olen sitä mieltä, että jos opettaja ei osaa opettaa kiinnostavasti tai oppilas ei yksinkertaisesti ole matematiikassa erityisen hyvä, pakottaminen [vanhaa käytäntöä enemmän] ei pidemmän päälle palvele ketään. Ehkä jopa päinvastoin.
Eikö olekin älytöntä, että oppilaat joutuvat miettimään tällaisia sen sijaan, että saisivat kaikki saman opetuksen, apua oppitunnilla pyydettäessä, ja tarvittaessa tukiopetusta.
Kommentit (136)
Mitä ihmettä höpötys lukion pitkästä ja lyhyestä matematiikasta on ? Korvasivat jotain ?. Menin lukioon 1970 pitkän matematiikan linjalle , ei se mitään aiempaa korvannut se oli pitkä tai lyhyt. Mistään korvaavuudesta ei puhuttu 90- luvun lopulla kun lapsi meni lukioon eikä tasokursseista yläasteella, olisikin ollut .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä uusi salaliittoteoria tämä on? Ei todellakaan mene noin oikeassa elämässä.
Matematiikassa oppilaat eritellään 🤢
"Kun eriyttävän opetuksen avulla oppilas saa itselleen sopivan tasoisia tehtäviä, hän myös
keskittyy työskentelyyn paremmi"
Gradu 2020:
MATEMATIIKAN OPETUKSEN
ERIYTTÄMINEN ALAKOULUSSA
OPETTAJIEN NÄKÖKULMASTAhttps://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23252/urn_nbn_fi_uef-20…
Onko hänellä vaihtoehtoa? Häneltähän on evätty opetus parempaan!
Kun ennen eroteltiin lahjattomat tai ei-motivoituneet... nykyään erotellaan lahjakkaat ja/tai vahvasti miellyttämishaluiset. Periaate on sama: luokitellaan, karsinoidaan. Muodostetaan ryhmiä, joita voidaan ohjailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin lapseni on tässä tyhmien ryhmässä
Ehkä hän ei ole tarpeeksi miellyttämishaluinen. Se on nykyään jopa tärkeämpää, kuin oppiaineen osaaminen. "Kiinnostus" ;)
Esitystalous, nuoleskelijoiden paratiisi.
Saman koulun pitäisi tuottaa tulevia dippainssejä ja lääkäreitä ja nippanappa itsenäiseen elämään kykeneviä yksilöitä mielellään jossain tukitöissä käyden.
Eihän se varmasti onnistu ilman jonkinlaisia tasoryhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä höpötys lukion pitkästä ja lyhyestä matematiikasta on ? Korvasivat jotain ?. Menin lukioon 1970 pitkän matematiikan linjalle , ei se mitään aiempaa korvannut se oli pitkä tai lyhyt. Mistään korvaavuudesta ei puhuttu 90- luvun lopulla kun lapsi meni lukioon eikä tasokursseista yläasteella, olisikin ollut .
Oppilaiden jakaminen tasoihin on ollut kiellettyä vuodesta 1985 alkaen. Vudesta 2014 alkaen sitä käsittääkseni on harjoitettu valenimellä "joustava ryhmiyttäminen", joka on kieltoakin edellistä käytäntöä epätasa-arvoisempi.
Mun lapsella on ollut matematiikka eriytetty ylöspäin 1. luokalta asti. On saanut tehdä kirjoja eteenpäin omaan tahtiin, ja välillä myös ylimääräistä ohjelmointia ym, ettei mene liikaa edelle.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsella on ollut matematiikka eriytetty ylöspäin 1. luokalta asti. On saanut tehdä kirjoja eteenpäin omaan tahtiin, ja välillä myös ylimääräistä ohjelmointia ym, ettei mene liikaa edelle.
Tuskin kuitenkaan luokalta 1
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika dystooppiselta. Inkluusioissa ei sinänsä ole mitään vikaa, kunhan nohevimmille on tarjolla myös vaativampaa matskua. Se voidaan tarjota esim. lisämateriaalin opiskelulla tunnin jälkeen jne. Inkluusiotunilla taasen nohevimpien kannattaa jeesata niitä jotka ei ole vielä ihan perillä tehtävästä, näin kumpikin oppii paremmin. Muita opettamalla näet itse oppii kaikkein parhaiten.
Heikoimmille pitää antaa tukiopetusta, ei ole kyllä muiden oppilaiden tehtävä opettaa heitä, vaan heille pitää tarjota silloin omia haasteita. Koukussa oppilas opiskelee, eikä tee palkkatöitä opettajana ilman palkkaa. Lievästi kehitysvammaisille tulee olla täysin omat luokat, he eivät millään opetuksella pääse keskitasonkaan tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä höpötys lukion pitkästä ja lyhyestä matematiikasta on ? Korvasivat jotain ?. Menin lukioon 1970 pitkän matematiikan linjalle , ei se mitään aiempaa korvannut se oli pitkä tai lyhyt. Mistään korvaavuudesta ei puhuttu 90- luvun lopulla kun lapsi meni lukioon eikä tasokursseista yläasteella, olisikin ollut .
Oppilaiden jakaminen tasoihin on ollut kiellettyä vuodesta 1985 alkaen. Vuodesta 2014 alkaen sitä käsittääkseni on harjoitettu valenimellä "joustava ryhmiyttäminen", joka on kieltoakin edellistä käytäntöä epätasa-arvoisempi.
Siis tasoryhmittely nykymuodossaan on laajuudessan paljon rajumpaa, kuin aikana, jolloin se katsottiin epätasa-arvoiseksi ja kiellettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä uusi salaliittoteoria tämä on? Ei todellakaan mene noin oikeassa elämässä.
Matematiikassa oppilaat eritellään 🤢
"Kun eriyttävän opetuksen avulla oppilas saa itselleen sopivan tasoisia tehtäviä, hän myös
keskittyy työskentelyyn paremmi"
Gradu 2020:
MATEMATIIKAN OPETUKSEN
ERIYTTÄMINEN ALAKOULUSSA
OPETTAJIEN NÄKÖKULMASTAhttps://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23252/urn_nbn_fi_uef-20…
yök
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsella on ollut matematiikka eriytetty ylöspäin 1. luokalta asti. On saanut tehdä kirjoja eteenpäin omaan tahtiin, ja välillä myös ylimääräistä ohjelmointia ym, ettei mene liikaa edelle.
Tuskin kuitenkaan luokalta 1
Ekan vuoden arviointikeskustelussa tämä päätettiin, joskus joulun aikaan. Lapselle annettiin suoraan kolmosen kirja.
Nyt on kutosella ja tekee kasin matikkaa, mutta kotona katsoo mun kanssa yliopistokurssien juttuja. Ei tietenkään osaa kaikkia esim lukion asioita siitä välistä, mutta selitän aina tarpeelliset että pystyy miettimään mun kanssa, jos on joku sellainen aihe mistä arvelen lapsen kiinnostuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika dystooppiselta. Inkluusioissa ei sinänsä ole mitään vikaa, kunhan nohevimmille on tarjolla myös vaativampaa matskua. Se voidaan tarjota esim. lisämateriaalin opiskelulla tunnin jälkeen jne. Inkluusiotunilla taasen nohevimpien kannattaa jeesata niitä jotka ei ole vielä ihan perillä tehtävästä, näin kumpikin oppii paremmin. Muita opettamalla näet itse oppii kaikkein parhaiten.
Heikoimmille pitää antaa tukiopetusta, ei ole kyllä muiden oppilaiden tehtävä opettaa heitä, vaan heille pitää tarjota silloin omia haasteita. Koukussa oppilas opiskelee, eikä tee palkkatöitä opettajana ilman palkkaa. Lievästi kehitysvammaisille tulee olla täysin omat luokat, he eivät millään opetuksella pääse keskitasonkaan tahtiin.
Mikä on sun todellinen tieto asioista? Mielipide? Mistä sä tiedät, että kehitysvammaiset on samalla luokalla muiden kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika dystooppiselta. Inkluusioissa ei sinänsä ole mitään vikaa, kunhan nohevimmille on tarjolla myös vaativampaa matskua. Se voidaan tarjota esim. lisämateriaalin opiskelulla tunnin jälkeen jne. Inkluusiotunilla taasen nohevimpien kannattaa jeesata niitä jotka ei ole vielä ihan perillä tehtävästä, näin kumpikin oppii paremmin. Muita opettamalla näet itse oppii kaikkein parhaiten.
Heikoimmille pitää antaa tukiopetusta, ei ole kyllä muiden oppilaiden tehtävä opettaa heitä, vaan heille pitää tarjota silloin omia haasteita. Koukussa oppilas opiskelee, eikä tee palkkatöitä opettajana ilman palkkaa. Lievästi kehitysvammaisille tulee olla täysin omat luokat, he eivät millään opetuksella pääse keskitasonkaan tahtiin.
Samaa mieltä.
Tulee mieleen aloitus:
Koulupsykologina mua suututtaa kun hiljaisia oppilaita käytetään häiriköiden tukioppilaina klo 20:20 | 10.4.2022
Ja tätähän tapahtuu. Häirikön (esim. keskittymis/käytöshäirikkö, tunne-elämältään ulospäin oireileva) viereen/ryhmään laitetaan todella usein se ryhmän hiljaisin ja kiltein oppilas. Tämä ihan kirjataan häirikön=erityisoppilaan pedagogisiin papereihin tukitoimena tyyliin "istumapaikka rauhallisen oppilaan vieressä", "opettelee sosiaalisia taitoja sopivissa pienryhmissä" jne. Ja häirikön positiiviset ominaisuudet (koska niitä pitää myös laittaa) saatetaan ilmaista "paikoitellen sosiaalisissa tilanteissa sujuu paremmin, kun ryhmä on oikea".
Ja tätä ihan rehtoreiden tasolta perustellaan sillä, että häirikköjen käytös/keskittyminen/tunne-elämän ongelmat/sosiaaliset ongelmat paranee sillä, että "oppii sosiaalisia taitoja mallioppimisen kautta toisilta oppilaita oikeassa vuorovaikutuksessa". Näillä häiriköiden kanssa paritetuilla oppilailla sanotaan usein olevan hyvät sosiaaliset taidot, eli ideana häirikkö oppii katsomalla kiltin oppilaan toimintaa. Oikeasti kyse on ihan päin vastoin, eli häiriköiden pakotetut parit ovat yleensä hiljaisia ja miellyttämisenhaluisia ressukoita. Sellaisia jotka eivät uskalla asettaa omia rajoja ja pitää omista oikeuksistaan kiinni. Ts. häiriköiden pareilla nimenomaan on puutteelliset sosiaaliset taidot ainakin jämäkkyyden osin.
Ja turha muuten kuvitella, että häirikkö+hiljainen kiltti oppilas istuvat siinä open silmän alla eturivin keskellä, eivät suinkaan välttämättä. Moni nepsy/adhd-tyyppinen lapsi haluaa istua luokan perällä, jotta näkee koko luokan.
Minusta on tosi väärin ja epäeettistä, että kilttien, hiljaisten ja itsestään melua pitämättömien lasten koulua ihan tieten tahdon hankaloitetaan aikuisten taholta tältä osin. Itse toki yritän tähän puuttua mutta olen mm. saanut rehtoreiden huudot päälleni, kun en ymmärrä miten homma toimii. Pas*kanmarjat. Psykologina nimenomaan ymmärrän, että sosiaalisia taitoja opitaan ryhmissä, mutta se ryhmätilanne ei ole sellainen että leijonan häkkiin heitetään joku ressukka uhri! Olen niin kypsä tähän toimintaan, tarkistakaapa palstalaiset ettei teidän lapsenne ole jommassa kummassa roolissa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4603337/koulupsykologina-mua-suututtaa-…
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sun todellinen tieto asioista? Mielipide? Mistä sä tiedät, että kehitysvammaiset on samalla luokalla muiden kanssa?
Jos yläasteella ei hallita edes ala-asteen kolmannen luokan asioita, niin mielestäni paikka ei ole tavallisessa luokassa silloin. Sen takia ne eri luokka-asteet yleensä koulussa ovat, että asioissa siirrytään entisten pohjien varassa haastavampaan ja syvällisempään tietoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsella on ollut matematiikka eriytetty ylöspäin 1. luokalta asti. On saanut tehdä kirjoja eteenpäin omaan tahtiin, ja välillä myös ylimääräistä ohjelmointia ym, ettei mene liikaa edelle.
Tuskin kuitenkaan luokalta 1
Ekan vuoden arviointikeskustelussa tämä päätettiin, joskus joulun aikaan. Lapselle annettiin suoraan kolmosen kirja.
Nyt on kutosella ja tekee kasin matikkaa, mutta kotona katsoo mun kanssa yliopistokurssien juttuja. Ei tietenkään osaa kaikkia esim lukion asioita siitä välistä, mutta selitän aina tarpeelliset että pystyy miettimään mun kanssa, jos on joku sellainen aihe mistä arvelen lapsen kiinnostuvan.
Se on hienoa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oppilailta saisi evätä opettamista sen perusteella, kuinka heidät on "tasoluokiteltu"!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin lapseni on tässä tyhmien ryhmässä
Ehkä hän ei ole tarpeeksi miellyttämishaluinen. Se on nykyään jopa tärkeämpää, kuin oppiaineen osaaminen. "Kiinnostus" ;)
Myös pitäisi neuvoa muita ja olla avulias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä uusi salaliittoteoria tämä on? Ei todellakaan mene noin oikeassa elämässä.
Matematiikassa oppilaat eritellään 🤢
"Kun eriyttävän opetuksen avulla oppilas saa itselleen sopivan tasoisia tehtäviä, hän myös
keskittyy työskentelyyn paremmi"
Gradu 2020:
MATEMATIIKAN OPETUKSEN
ERIYTTÄMINEN ALAKOULUSSA
OPETTAJIEN NÄKÖKULMASTAhttps://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23252/urn_nbn_fi_uef-20…
Onko hänellä vaihtoehtoa? Häneltähän on evätty opetus parempaan!
Kun ennen eroteltiin lahjattomat tai ei-motivoituneet... nykyään erotellaan lahjakkaat ja/tai vahvasti miellyttämishalu
Psykologinen viesti on: Voit tavoitella ainoastaan sitä, mitä ME sinut määräämme tavoittelemaan; jos syystä tai toisesta pärjäät, toimit kuitenkin vain ja ainoastaan siinä kontekstissa, johon ME sinut luokittelemme. Sinä et omista osaamistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika dystooppiselta. Inkluusioissa ei sinänsä ole mitään vikaa, kunhan nohevimmille on tarjolla myös vaativampaa matskua. Se voidaan tarjota esim. lisämateriaalin opiskelulla tunnin jälkeen jne. Inkluusiotunilla taasen nohevimpien kannattaa jeesata niitä jotka ei ole vielä ihan perillä tehtävästä, näin kumpikin oppii paremmin. Muita opettamalla näet itse oppii kaikkein parhaiten.
Heikoimmille pitää antaa tukiopetusta, ei ole kyllä muiden oppilaiden tehtävä opettaa heitä, vaan heille pitää tarjota silloin omia haasteita. Koukussa oppilas opiskelee, eikä tee palkkatöitä opettajana ilman palkkaa. Lievästi kehitysvammaisille tulee olla täysin omat luokat, he eivät millään opetuksella pääse keskitasonkaan tahtiin.
Mikä on sun todellinen tieto asioista? Mielipide? Mistä sä tiedät, että kehi
Lievästi kehitysvammaisia voi olla ns. normiluokilla. Tämä on faktaa. Näillä on yksilöllistetty kaikki lukuaineet ekaluokasta lähtien ysiluokan loppuun asti. Esim. kasiluokalla tekee vitosluokan matikkaa tai enkkua.
Vaikutuin siitä, että joku oli tallentanut aiemman poistuneen aloitukseni. Kiitos!