Mikä tai mitkä on sinun "syyt" sille miksi et halua lapsia tai et tee lisää lapsia?
Minun syyt ovat:
-ei ole kumppania
-palkka ei ole riittävän hyvä
-en tiedä haluanko lapsia tälläiseen yhteiskuntaan
-vauvan hoito ja lapsiarki ei houkuttele
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Minä en saa pillua mihin voisin tarpeeni tehdä. 🥴 Vapaaehtoisia? Enivan? Antakkee antakkee!
Ei käy, olet liian kiltti mies. En todellakaan halua miestä joka ei osaisi edes pettää. Hyi kakka kamala!
Erosin. En halua lapsia eri miehille.
Voisin minä rojut ränniin heittää mutta..
Naiset eivät oikein tahdo kantaa vastuuta lapsista niin ei oikein huvita. En ala miksikään 4 päivää kuukaudessa isäksi ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Erosin. En halua lapsia eri miehille.
Miks et tee samalle miehelle? Olet outo..
Vierailija kirjoitti:
En tee lapsia sillä maailmassa on miljardeja ihmisiä liikaa, eikä ihmislajista ole maapallolle muuta kuin haittaa. Sanoudun omalta kohdaltani irti liikakansoituksesta.
Paitsi siinä vaiheessa kun vanhana tarvitset apua tai jopa hoitoa. Sitten ihmetellään että miksei missään ole ketään hoitajia. Mitä!? Eivätkö muut tehneet lapsia? Nythän minä en saa mistään apua!! Kamala yhteiskunta!
Lapset ovat niin työläitä, vauva-aika on ihan hirveää, vanhemmuus on raskasta, hyvän vanhemmuuden taso on paljon korkeammalla ja taistelet ihan kaikkea yhteiskunnassa valiitsevaa vastaan. Esimerkkinä pelaaminen ja kouluttavat laitteet sekä lapsen itsenäinen kulkeminen.
Hirveä duuni kaiken kaikkiaan ja koskaan ei saa vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tee lapsia sillä maailmassa on miljardeja ihmisiä liikaa, eikä ihmislajista ole maapallolle muuta kuin haittaa. Sanoudun omalta kohdaltani irti liikakansoituksesta.
Paitsi siinä vaiheessa kun vanhana tarvitset apua tai jopa hoitoa. Sitten ihmetellään että miksei missään ole ketään hoitajia. Mitä!? Eivätkö muut tehneet lapsia? Nythän minä en saa mistään apua!! Kamala yhteiskunta!
Nuo ovat sinun ajatuksiasi, eivät minun.
Vierailija kirjoitti:
Voisin minä rojut ränniin heittää mutta..
Naiset eivät oikein tahdo kantaa vastuuta lapsista niin ei oikein huvita. En ala miksikään 4 päivää kuukaudessa isäksi ollenkaan.
Hetkinen. Naiset eivät kanna vastuuta? Kukahan ne lapset kasvattaa kun mies vaivautuu isäksi 4 päivänä kuussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tee lapsia sillä maailmassa on miljardeja ihmisiä liikaa, eikä ihmislajista ole maapallolle muuta kuin haittaa. Sanoudun omalta kohdaltani irti liikakansoituksesta.
Paitsi siinä vaiheessa kun vanhana tarvitset apua tai jopa hoitoa. Sitten ihmetellään että miksei missään ole ketään hoitajia. Mitä!? Eivätkö muut tehneet lapsia? Nythän minä en saa mistään apua!! Kamala yhteiskunta!
Kerropa nyt sitten kuvittteletko ihan tosissasi että sinun lapsesi tulevat uhraamaan oman elämänsä sinun takiasi? Minkälainen vanhempi ylipäätään hankkii jälkikasvua sitä silmällä pitäen että kyllä ne sitten saavat hoitaa!?
Miten itsekäs ihminen voi olla! Toivonpa nyt totisesti että sinun mahdolliset lapsesi tajuavat että heillä on oikeus omaan elämään, ei mitään velvollisuutta alkaa kenenkään hoitajaksi. Toivonpa että et ole ihan täysin pystynyt heitä aivopesemään.
Itse lähes 40-vuotisen urani aikana läheltä seuranneena olen kyllä nähnyt miten paljon ne lapset haluavat vanhempiensa hoitoon osallistua. Kyllä se varsin nihkeää on. Kuinka monta kertaa olen kuullut että miksi kotihoito ei tee työtään. He haluavat elää omaa elämäänsä ja siihen heilä tietysti l onkin täysi oikeus, ainoa mikä usein on tuntunut pahalle on se, että vanhukset hyvin usein jätetään kokonaan yhteiskunnan huollettaviksi niin että edes yhteyttä ei pidetä. Suomessa tapana on se, että lapset aikuistuttuaan muuttavat omaan elämäänsä ja unohtavat täysin tai ainakin lähes täysin vanhempansa. Mikään lakian ei edellytä heitä muuhun.
Jos minulla olisi lapsia en missään nimessä haluaisi että he uhraisivat omaa elämäänsä minun takiani. Olen hyväkuntoinen terve 70-vuotias, enkä aio todellakaan voisi vaatia lapsiltani mitään. Olen taloudellisesti varautunut muuttamaan senioriasuntoon jos en enää nykyisessä asunnossani jostain syytä kykenisi. Taakaksi en kenellekään koskaan missään tapauksessa halua.
Olen kasvattanut yhden lapsen yksin nyt 14 vuotiaaksi, tämä kokemus riittää.
En pystyisi enää ikinä luottamaan yhteenkään mieheen niin paljoa että hoitaisivat kasvatuksesta oman osansa.
Naiselle lapsi on suuri uhraus ja kuin pallo jalassa, miehen elämä ei muutu juuri mitenkään jos päättää ettei tämä ollutkaan oma juttu.
- en ole missään vaiheessa halunnut lapsia (vauvoja, leikki-ikäisiä, koululaisia, teinejä tai myöskään aikuisia lapsia) ja mielestäni lasten tulisi syntyä aina toivottuina
- puolisoni ajattelee samoin eli hänkään ei halua lapsia, avioliittomme on erittäin hyvä joten ero lapsiasian vuoksi ei houkuttele varsinkin kun olemme molemmat samaa mieltä lapsettomuudesta
- olen liian vanha ja aikoinaan avun saaminen gynekologiseen elämänlaatua runsaasti heikentäneeseen ongelmaan vei reilusti yli vuosikymmenen, en halua enää kärsiä tältä osa-alueelta sikäli kun voin siihen itse vaikuttaa
- suvussa on mahdollisesti periytyviä sairauksia, joita en kenellekään toivoisi
- elämä on vaikeaa ja väistämättä eteen tulee monenlaisia ikävyyksiä, sairauksia ja kärsimystä ellei sitten kuole äkillisesti nuorena ja sekin on hyvin huono tilanne, ja nämä voi välttää vain jos ei koskaan synny
- minä ja puolisoni elämme tavalla, joka sopisi hyvin huonosti lapselle (mm. työn vuoksi asuinmaa vaihtuu usein), emme itse olisi halunneet elää lapsina näissä olosuhteissa, joten ei olisi oikein asettaa siihen ketään muutakaan emmekä toisaalta halua muutosta
- kaikki lapset eivät synny terveinä ja jos näin ei ole, elämä menee monella tavalla uusiksi, emme halua ottaa tällaista riskiä emmekä myöskään itse haluaisi elämää esimerkiksi vaikeasti vammaisena eli riski myös lapsen itsensä kannalta olisi meille liikaa
- taloudellisesti ja muutenkin on paljon helpompi pärjätä tilanteessa kuin tilanteessa, jos on vain kaksi aikuista huolehdittavina, ikinä ei tiedä milloin vammautuu onnettomuudessa, sairastuu vakavasti tai kuolee ja alaikäiset jälkeläiset tekisivät tilanteesta vielä paljon vaikeampaa
- arvostamme hyviä yöunia emmekä kumpikaan kestä univajetta montaa päivää (saati vuosia kuten usein lasten kanssa käy)
- emme halua luopua mahdollisuudesta tehdä haluamiamme asioita, ja joihinkin lapset väistämättä vaikuttaisivat
- emme pidä itseämme varmuudella riittävän hyvinä vanhempina, huonoja vanhempia ja heidän traumatisoimiaan lapsia on maailmassa jo vähintään riittävästi
Tuossa ensimmäisenä mieleen tulevia syitä. Varmaan on muitakin jos tarkemmin miettii. Tärkeimpänä toki, että emme ole missään vaiheessa halunneet lapsia vaan päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Toistuvat keskenmenot.
Tämä on julmaa. Moni sellainen, jolla ei ole mitään edellytyksiä lapsista edes huolehtia, saa niitä läjäpäin. Sitten toisessa päässä kaikin puolin kelvolliselta ihmiseltä lapset suorastaan evätään jonkun sattuman takia. Oli se sitten geneettinen oikku tai paska säkä "elämänkoulussa" (sairastumiset, pitkät työttömyydet, mitä vaan sellaista, joka estää perheen perustamisen).
Tuo arvaamattomuus se omalla kohdalla osoittautui ratkaisevaksi. Ikinä ei tiedä, milloin kuolee tai sairastuu pahasti. Kun tukiverkot muutekin jo ovat surkeat, ei yksinkertaisesti halua joutua siihen tilanteeseen, että sen lapsen tulevaisuus olisi uhattuna jonkun satunnaisen asian takia. Kumppaniin toki voi jonkin verran turvautua tarpeen tullen, mutta eipä niitä sopivia ehdokkaitakaan ole tullut vielä vastaan. Tai sitten on tullut, mutta eivät ole uskaltaneet tehdä asialle mitään.
Siksi, että kuukausi lapsen kanssa ja sen jälkeen joutuisin suljetulle. Ei hermo kestäis yhtään sitä meteliä ja vaatimuksia.
Olen persoonallisuushäiriöinen, oman lapsuuteni traumatisoima ja epävakaa, lisäksi minulla on taipumuksia raivokohtauksiin ja väkivaltaan. Ei tällaiselle pidä yhdenkään lapsen altistua, saati sitten joutua pahimmillaan väkivallan kohteeksi. Kävin steriloinnissa heti kun sen ikäni puolesta sain ja nyt on onneksi ikääkin jo liikaa. Tätä sukuhaaraa ei tosiaankaan tule jatkaa.
1. En vain halua lapsia. En ole koskaan kokenut tarvetta perheellistymiselle, tai potenut minkäänlaista "vauvakuumetta".
2. En halua synnyttää tai olla raskaana.
3. Minulla ei ole edes kumppania - en ole koskaan sellaista edes etsinyt. Aikaisemmat, toisen aloitteesta alkaneet suhdeviritelmäni ovat kaatuneet siihen, että haluaisin parisuhteelta niin eri asioita kuin suurin osa muista.
4. Ns. lapsiarki ei kiinnosta minua. En sen suuremmin edes pidä lapsista.
5. En pystyisi pitämään huolta toisesta elollisesta olennosta, kun en aina ihan edes itsestänikään.
6. Minulla on harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita, jotka eivät sovi lasten silmille.
7. Olen pitkäaikaistyötön, joten minulla ei olisi edes varaa lapsiin. Lisäksi, lapset saisivat huonon roolimallin elämälleen.
8. Tykkään asua täyteen tupatuissa yksiöissä, jossa on kaikki tarpeellinen yksinasuvalle sinkulle muttei juurikaan tilaa lapselle. Puhumattakaan siitä, miten vaarallinen ympäristö tämä olisi esim. taaperolle.
9. Tarvitsen aivan liikaa omaa aikaa pystyäkseni olemaan toiselle läsnä 24/7.
10. Tunnen itsekin olevani vielä ihan lapsi.
N31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tee lapsia sillä maailmassa on miljardeja ihmisiä liikaa, eikä ihmislajista ole maapallolle muuta kuin haittaa. Sanoudun omalta kohdaltani irti liikakansoituksesta.
Paitsi siinä vaiheessa kun vanhana tarvitset apua tai jopa hoitoa. Sitten ihmetellään että miksei missään ole ketään hoitajia. Mitä!? Eivätkö muut tehneet lapsia? Nythän minä en saa mistään apua!! Kamala yhteiskunta!
Siinä vaiheessa olen säästänyt rahaa, joka muuten olisi mennyt lapseen, sen verran että voin ostaa ammattiapua.
Vierailija kirjoitti:
Erosin. En halua lapsia eri miehille.
Naurettavaa :D. Miehillähän on useita vaimoja ja kaikille lapsia, eipä kukaan moiti tai pidä huonona miestä.
Minulla on kaksi lasta. Olisin voinut tehdä kolmannen jos Suomessa olisi perheverotus tai vastaavia etuja perheellisille. Nyt on aivan päin vastoin ja lapsilisä on vitsi. Maksamme jo kylliksi veroa tänne ja heti jos tulee hyvä mahdollsuus lähdemme Suomesta.
En kyllä tiedä miksi olisin selityksen velkaa yhtään kenellekään miksi en lapsia halua enkä aio koskaan hankkia.
Mutta koska se nyt näyttää monelle edelleen olevan epäselvää on lukuisia naisia (ja miehiä) jotka eivät halua lapsia elämäänsä. En tiedä miksi sitä pitää jatkuvasti jankuttaa, ehkä joku näistä aloituksien tekijöistä voi sen kertoa.
Mutta olkoot: en pidä lapsista, en halua pilata elämääni hankkimalla lasta jota en halua enkä halua pilata sen viattoman ei-toivotun lapsenkaan elämää. Mielestäni olen varsin vastuullinen tässä. Minkälainen ihminen pakottaaa itsensä vanhemmaksi kun tietää että vihaisi koko asiaa ja että elämä, se ainoa jonka saamme menisi pilalle? Ja sitten hyvin todennäköisesti se lapsi saisi kärsiä seuraukset siitä että tuli pilaamaan vanhempansa elämän.