Lue keskustelun säännöt.
HS: Miksi korkeakouluihin valikoituu silti lähinnä keskiluokkaisten, koulutettujen perheiden lapsia?
16.09.2024 |
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010670441.html
Myös suhde ensikertalaiskiintiöihin on sidoksissa yhteiskuntaluokkiin. Keskiluokan nuoria ne eivät kiinnosta eivätkä painosta.
Eliittilukiolaisille ajatus korkeakoulupaikasta oli itsestäänselvä ja odotettu askel. Näin oli ylipäätään monilla nuorilla, joiden vanhemmat olivat vähintään keskiluokkaa.
Omiin mahdollisuuksiin uskottiin, olivathan usein vanhemmat ja sisaruksetkin opiskelleet korkeakoulussa. Lisäksi näitä nuoria kannustettiin, kotona ja koulussa.
Kun osa opiskelijoista saattoi nähdä itsensä jo kulkemassa yliopiston käytävillä kuin kalat vedessä, osalle omat mahdollisuudet päästä korkeakouluun näyttäytyvät hyvin epävarmoina.
Kommentit (428)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista selvittää myös se, missä määrin vanhempien ammatti ja tausta/varallisuus vaikuttaa siihen, ketkä saavat akateemisia työpaikkoja yliopistoista. Oma havaintoni on se, että työväentaustaiset ovat niissä aliedustettuina, vaikka suorittaisivatkin tohtorintutkinnon.
Varmasti. Ensin kuitenkin pitää päästä tohtorikoulutettavaksi ja kirjoittaa mintti väitöskirja. Ei siihen sakkiin aina professorin kaverin lapsia satu.
Molemmat vanhempani ovat akateemisesti ansioituneita, toinen heistä professori. Itse teen uraa liike-elämässä. Vaikeaa on ollut, koska kotoa ei ole tullut mitään eväitä liike-elämän toimintatapoihin. Vain laimeaa paheksuntaa, jos joku on ahne, eli ajattelee asioita talouden kannalta. Olen pärjännyt ihan ok, mutta olen selvästi jäljessä niistä, jotka ovat osanneet alusta asti toimia oikein. Osallistua asioihin, joita arvostetaan ja olla tuhlaamatta aikaa sellaiseen, mitä ei arvosteta.
Tietäisin kyllä tarkalleen, miten pitää rakentaa uransa, jos haluaa töihin yliopistolle. Tämä hiljainen tieto on välittynyt minulle kodin keskusteluista jo pikkulapsesta lähtien.
Tämä on varmastikin syy siihen, että työpaikan yliopistolla saa helpommin se professorin lapsi. Paikkaan valitaan kyllä aidosti paras hakija, mutta jotta omaa parhaan pätevyyden, on pitänyt rakentaa vuosien ajan juuri oikeanlaista CV:tä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi on luokkayhteiskunta.
Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille.
Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.
Outo itseprojektio vailla järjen hiventä.
Miks ois kokoomuksen etu, ettei kukaan saa ammattikoulututkintoaan?
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustuloksessa ei ole sinänsä mitään uutta. Mutta olisi minusta loogisempaa, että pienipalkkaisissa perheissä kannustettaisiin rajummin kouluttautumaan ja erityisesti niille aloille joissa on hyvä palkka. Yleensä on tapana haluta lapselleen parempaa kuin mitä on itse saanut. Esimerkiksi taloudellisesti vapaan elämän.
Tämä aina ihmetyttää, kun puhutaan koulutuksen periytymisestä erityisesti eurooppalaisissa kulttuureissa. Jos katsotaan taas vaikkapa aasialaisia maahanmuuttajia Britanniassa, tilasto saattaisi kertoa erilaista tarinaa.
Osa kannustaa, osa ei, osa ei juurikan yritä vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Vanhempiaan ei voi valita, kuten ei myöskään luontaisia lahjojaan.
Aika paksua propagandaa jotkut täällä taas jakaa siitä, ettei muka maahan muuttajat kävisi kouluja. Tiedän eräänkin, joka pääsi eliittilukioon stadiin, mutta ei voinut sinne mennä, koska ei ollut varaa muuttaa sinne.
Eihän niitä Itä-Helsingin asuntoja todellakaan ole jaettu kaikille kansallisuuksille. Niitähän sai jo 90-luvulla vain somalialaiset, afganistanilaiset ym. Ei esim. virolaisille inkerinsuomalaisten jälkeläisille kukaan koskaan järjestänyt yhtään mitään, ei kielikursseja tai tukia, saati asuntoja. Ihan omilla ansioillaan ovat pärjänneet.
Em. henkilö kävi lopulta myös yliopiston ja on ollut aina töissä hyvillä paikoilla. Ei vaan näy päälle päin niille, jotka haluavat nähdä väriä ja uskovat, että maahan muuttaja näyttää ja kuulostaa aina tietynlaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu=Amk vai Yliopisto?
Luulisi, ettei edes HS sekoita näitä keskenään, puhutaan kuitenkin täysin eri asioista.
Korkeakoulu on AMK ja yliopisto. Jos haluaa puhua yliopistosta, silloin pitää puhua akateemisista opinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelleenkin pääsee itsenäisesti opiskellen valmennuskurssitta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä oli käynyt kiertokoulua 11 päivää, äiti kansalaiskoulun ja ammattikurssin. Minä menin yliopistoon, koska vanhemmat arvostivat koulutusta. Heillä itsellään ei ollut siihen mahdollisuutta.
Nyt ei ole kyse 60 -luvusta.
Keskustelu ei ole leipälajisi.
Koska minulla olisi ollut mahdollisuus keskustella kanssasi, kuka oletkaan???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin pääsee itsenäisesti opiskellen valmennuskurssitta.
Suurimpaan osaan koulutusohjelmista pääsee täysin inhimillisellä vaivalla ja takuuvarmasti ilman valmennuskursseja.
Suomalainen kertoo kuinka mahdotonta ja harvinaista jokin asia on, ellei sitä kanneta eteesi hopeatarjottimella. Amerikkalainen kertoo kuinka kaikki on mahdollista jopa huonoista lähtökohdista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustuloksessa ei ole sinänsä mitään uutta. Mutta olisi minusta loogisempaa, että pienipalkkaisissa perheissä kannustettaisiin rajummin kouluttautumaan ja erityisesti niille aloille joissa on hyvä palkka. Yleensä on tapana haluta lapselleen parempaa kuin mitä on itse saanut. Esimerkiksi taloudellisesti vapaan elämän.
Tämä aina ihmetyttää, kun puhutaan koulutuksen periytymisestä erityisesti eurooppalaisissa kulttuureissa. Jos katsotaan taas vaikkapa aasialaisia maahanmuuttajia Britanniassa, tilasto saattaisi kertoa erilaista tarinaa.
Osa kannustaa, osa ei, osa ei juurikan yritä vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Vanhempiaan ei voi valita, kuten ei myöskään luontaisia lahjojaan.
Miksi kukaan haluaa olla sellainen vanhempi joka ei kannusta lapsiaan olemaan paras mahdollinen itsensä. Miksi hankkia lapsia silloin ollenkaan. Beats me.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on edelleen se hieno puoli, ettei pääsykokeissa anneta pisteitä sukunimestä.
Muistan lukeneeni yhden lääkärin haastattelun, jossa hän kertoi omasta opintaipaleestaan.
Oli pyrkinyt lääkkeen ja lukenut pää punaisena. Jälkeenpäin tarkisti, että kaikki näytti menneen oikein. Sisäänpäässeiden listasta ei kuitenkaan nimeä löytynyt.
Rupesi tutkituttamaan asiaa. Selvisi, että oli tosiaan saanut täydet pisteet, mutta jäänyt valitsematta. Tilalle oli valittu joku heikommin menestynyt, ilmeisesti suhteilla. Valituksen jälkeen pääsi sitten sisään.
Toisessa haastattelussa joka ei tähän liity, yksi lääkäri, joka opetti uusia, kertoi ihmeekseen tuntevansa henkilökohtaisesti kaikkien uusien opiskelijoiden perheet.
Kovasti hankala uskoa, ellei kyse ole jostakin korruptoituneesta valtiosta. Meidän kurssilla opettajat eivät todellakaan tunteneet opiskelijoita tai näiden perheitä tai päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä rasistinen artikkeli. Pakko oli vetää ihonväri mukaan, vaikka nuorten muista taustatekijöitä pääosin juurtaa hakeutuminen korkeakouluopintoihin.
Woke-ideologia on meidän valtamedioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on luokkayhteiskunta.
Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille.
Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.
Outo itseprojektio vailla järjen hiventä.
Miks ois kokoomuksen etu, ettei kukaan saa ammattikoulututkintoaan?
Voisiko joku kokoomuslainen selittää, miksi kokoomus aina hallituksessa ollessaan (Sipilä ja OrPu) leikkaa koulutuksesta, erityisesti ammattikoulutuksesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksiköhän?, sellaisissa perheissä varmaan panostetaan lasten koulunkäyntiin esim. vaatimalla, että läksyt pitää tehdä ja koulussa käydä.
Totta. Heillä riittää mielen voimia siihen. Niillä, jotka on heikossa asemassa, usein kaikki voimavarat menee pelkkään selviytymiseen. Jatkuva henkinen stressi siitä, miten tulla toimeen huomenna, tai ensi viikko. Siitä on tehty monia tutkimuksia, jotka osoittavat noin.
Ei koske itseäni, mutta voin silti ymmärtää voimavarojen suuren merkityksen. Omakohtaista kokemusta omista lapsistani. Kyllä se käytännössä vain oli niin, että ohjatessa ja opettaessa omia, tuli tavallaan kerrattua peruskoulu kolmeen kertaan. Vaatii paljon aikaa ja vaivaa valvoa, opettaa, ja ohjata, tarkastaa läksyjä, pitää huolta riittävästä kokeisiin valmistautumisesta, tehdä itse lisätehtäviä jne. Ja
Tätä en ymmärrä. Eikö koulunkäynnin pitäisi olla helppoa esim. sille, joka suuntaa lukioon ja yliopistoon? Ei ennenkåån vanhempien tarvinnut hyöriä lasten läksyjä tekemässä, vaan lapset hoitivat ja tekivät ne itse. Jos se ei ollut helppoa, ehkä seuraavan oppilaitoksen kun olisi syytä olla sopivaa tasoa? Miksi kaikki pitäisi väkisin ohjata lukioon ja korkeakouluopintoihin?
Vierailija kirjoitti:
Näitä asioita on tutkittu paljon ja täälläkin moni näyttää pitävän omaa kokemustaan faktana, joka ohittaa tutkimuksen ja tilaston.
Osa näyttää pitävän köyhiä jotenk7n laisko7na ja tyhminä. Ei "viitsitä", ei valita oikein, vaikka samat mahdollisuudet on.
Ei ole samat mahdollisuudet millään tasolla eikä ole sattumaa, että ei ole tasvertsisia mahdolliduuksia kouluttautua. Kohta on yhä vähemmän, kun ilmapiiri on koventunut ja opintotuki on lähinnä lainaa.
Jos nyt ymmärsin oikein, tässä rinnastetaan rikkaus ja korkea koulutus ja vastaavasti köyhyys ja matala koulutus. Vanhempani olivat töissä kansakoulupohjalla ja minä olen maisteri, kyllä on saakelin paljon kivisempi ollut minun työelämäpolkuni. En ikinä enää voi tienata yhtä paljon kuin vanhempani. Toki duunarihommissa on paljon huonosti palkattuja hommia, mutta niin on maistereillakin ja ennen kaikkea töihin pääsy on vaikeampaa. Pitäisi katsoa ihan ala ja ammatti kerrallaan kuinka paljon tienaa, koulutustasosta viis. Itselleni oli taloudellisesti ihan "helppoa" mennä yliopistoon opiskelemaan, vanhemmatkin tukivat duunareina. Ei kaikille aloille kai nyt vieläkään tarvita esim. kalliita valmennuskursseja. Omista lapsistani toinen on amis ja toinen tähtää yliopistoon, joten periytymisen pakka on meidän suvussa kyllä ihan sekaisin :)
Vierailija kirjoitti:
Aika paksua propagandaa jotkut täällä taas jakaa siitä, ettei muka maahan muuttajat kävisi kouluja. Tiedän eräänkin, joka pääsi eliittilukioon stadiin, mutta ei voinut sinne mennä, koska ei ollut varaa muuttaa sinne.
Eihän niitä Itä-Helsingin asuntoja todellakaan ole jaettu kaikille kansallisuuksille. Niitähän sai jo 90-luvulla vain somalialaiset, afganistanilaiset ym. Ei esim. virolaisille inkerinsuomalaisten jälkeläisille kukaan koskaan järjestänyt yhtään mitään, ei kielikursseja tai tukia, saati asuntoja. Ihan omilla ansioillaan ovat pärjänneet.
Em. henkilö kävi lopulta myös yliopiston ja on ollut aina töissä hyvillä paikoilla. Ei vaan näy päälle päin niille, jotka haluavat nähdä väriä ja uskovat, että maahan muuttaja näyttää ja kuulostaa aina tietynlaiselta.
Maahanmuuttajia on ollut jo vuosikymmeniä ainakin teknisillä aloilla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on luokkayhteiskunta.
Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille.
Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.
Outo itseprojektio vailla järjen hiventä.
Miks ois kokoomuksen etu, ettei kukaan saa ammattikoulututkintoaan?
No varmasti juuri se, että kokoomus haluaa pitää köyhät köyhinä ja kurjat kurjina voidakseen kyykyttää heitä vailla armoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on luokkayhteiskunta.
Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille.
Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.
Outo itseprojektio vailla järjen hiventä.
Miks ois kokoomuksen etu, ettei kukaan saa ammattikoulututkintoaan?
No varmasti juuri se, että kokoomus haluaa pitää köyhät köyhinä ja kurjat kurjina voidakseen kyykyttää heitä vailla armoa.
Mä lähin tohon ajatusleikkiin mukaan et kokoomus ajaa pahojen suuryritysten asiaa mut en silti keksi miten ne hyötyis siitä ettei täällä oo työvoimalle tarvittavia tutkintoja
Vierailija kirjoitti:
Suomi on luokkayhteiskunta.
Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille.
Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.
Myös pappis-sääty kaipaa palavasti luokkayhteiskunnan paluuta. Saisivat patalaiskat ja sydämeltään sekä sielultaan mustat paatuneet papit taas nykypäivän torpparit ja piiat palvelijoikseen.
Tein luokkahypyn ja se vei mehut moneksi vuodeksi. Pääsin eliittilukioon, ja tuntui että jo siellä oli paljon kirjoittamattomia sääntöjä ja asioita, jotka kaikki mukamas tiesivät eikä niitä kerrottu. Enkä ymmärtänyt kysyäkään. Siksi kaikessa kesti niin pitkään. Huomasin että monelle kohtalotoverilla vain loppuivat resurssit ja jaksaminen, kun piti painaa monta välivuotta putkeen. Viimeistään kanditason jälkeen moni luovutti, yllättävän monihan jättää gradun kesken.