Lue keskustelun säännöt.
HS: Miksi korkeakouluihin valikoituu silti lähinnä keskiluokkaisten, koulutettujen perheiden lapsia?
16.09.2024 |
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010670441.html
Myös suhde ensikertalaiskiintiöihin on sidoksissa yhteiskuntaluokkiin. Keskiluokan nuoria ne eivät kiinnosta eivätkä painosta.
Eliittilukiolaisille ajatus korkeakoulupaikasta oli itsestäänselvä ja odotettu askel. Näin oli ylipäätään monilla nuorilla, joiden vanhemmat olivat vähintään keskiluokkaa.
Omiin mahdollisuuksiin uskottiin, olivathan usein vanhemmat ja sisaruksetkin opiskelleet korkeakoulussa. Lisäksi näitä nuoria kannustettiin, kotona ja koulussa.
Kun osa opiskelijoista saattoi nähdä itsensä jo kulkemassa yliopiston käytävillä kuin kalat vedessä, osalle omat mahdollisuudet päästä korkeakouluun näyttäytyvät hyvin epävarmoina.
Kommentit (428)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina ollut matalapalkkainen pätkätyöläinen. Lapsi pääsi ammattikoulusta ammattikorkeaan eka yrityksellä. Kannustusta vaan niin kyllä köyhänkin lapsi innostuu opiskelemaan ja pääsee elämässä eteenpäin.
Nyt puhutaan yliopistosta ja akateemisista opinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustuloksessa ei ole sinänsä mitään uutta. Mutta olisi minusta loogisempaa, että pienipalkkaisissa perheissä kannustettaisiin rajummin kouluttautumaan ja erityisesti niille aloille joissa on hyvä palkka. Yleensä on tapana haluta lapselleen parempaa kuin mitä on itse saanut. Esimerkiksi taloudellisesti vapaan elämän.
Tämä aina ihmetyttää, kun puhutaan koulutuksen periytymisestä erityisesti eurooppalaisissa kulttuureissa. Jos katsotaan taas vaikkapa aasialaisia maahanmuuttajia Britanniassa, tilasto saattaisi kertoa erilaista tarinaa.
Suomalaiset vanhemmat on kateellisia jopa omille lapsilleen, ei tajuta tota ajatusta, mikä aasialaisissa perheissä itsestäänselvyys. Ainakaan omassa työväenluokkaisessa taustassa ei haluttu koulutettuja lapsia.
En ymmärrä. Meillä ainakin oli ajatus, että ollaan vähän parempia kuin oltiinkaan. Koulutus oli tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Aika usein ne korkeakoulutetut vanhemmat painostaa/ohjaa lapsensa korkeakouluihin kun taas alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvat vanhemmat antaa lapsen itse valita mitä tekee.
Paitsi ne alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvat, joiden mielestä paperinpyörittäminen ei ole oikeaa työtä ja jotka koko ajan nauravat miten kaikki paitsi fyysinen työ on turhaa. He kyllä ohjaavat lastaan sinne amikseen ihan sillä omalla käytöksellä.
On totta että keskiluokkaiset helposti painostaa lasta lukioon. Ajatus taustalla on usein se, että 16v on liian nuori päättämään mikä haluaa olla isona ja lukio ei sulje ovia jos haluaakin myöhemmin olla vaikka autonasentaja. Sen sijaan jos 16v jantteri hakee autonasentajaksi ja toteaakin 25v että ehkä sittenkin haluaisi olla lääkäri, niin se on sitten aika paljon vaikeampi vaihdos.
Olen aineenopettajana yläkoulussa ja kyllä minulla on erittäin motivoituneita ja kunnianhimoisia erinomaisia oppilaita myös maahanmuuttajataustalla.
Ja kaikkein hirveimmät laiskimmat ja tympeimmät vanhemmat on kaikki kyllä kantasuomalaisia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siksi, että korkeakoulutetuissa perheissä se korkeakoulutus on oletus. Puhutaan esimerkiksi "sitten kun olet abi" ja "sitten lukiossa ja yliopistossa". Huomaan itsekin puhuvani lapsille ihan sillä oletuksella että he menevät lukioon ja sitten myöhemmin yliopistoon, vaikka en painostakaan (voivathan he löytää intohimonsa kokin töistä tai parturinakin).
Myös itselleni puhuttiin noin ja lukio oli ihan selkeä valinta, samoin myöhemmin yliopisto. Miehelle taas puhuttiin aina amiksesta ja todettiin että lukioon ei riitä rahkeet kuin miehen isoveljellä. Oli harkinnut kumpaan menee ja päätyi amikseen koska ei uskonut pärjäävänsä lukiossa. Kävi amk:n vasta yli kolmekymppisenä.
Mulle ei puhuttu mistään mitään, eikä vanhemmat kyenneet/halunneet auttaa. Yliopistosta puhuttiin halveksien ja nauraen. Olen silti väitöskirjatutkija, halusin pudota mahdollisimman kaua
Miten sun vanhemmat nyt kokee sun tutkinnon? Itse olen myös perheestä jossa yliopistolle naurettiin ja nyt suvun ainoana maisterina jatkuvan pilkan kohde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän isäni puhuneen mun olevan sihteeri. Ei pysty kertomaan oikeaa tutkintoa tai ammattia.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin jakoa tehdään yläkouluissa. Riippuu täysin opettajasta, saako Jani-Petteri 7,5:n keskiarvon. Monilla paikkakunnilla on tuo raja lukioon. Ennenhän hyvien perheiden pojat meni lukioon kutosen keskiarvolla. Ei mene enää.
No ei tietenkään riipu. Jos JP saa kokeista kymppejä, ei opettaja voi laskea todistuksen numeroa ainakaan ysiä alemmas, vaikka JP pelleilisi miten tunneilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on ihan arvoitus osa isistä. Ja siis nimenomaan isistä ja heidän asenteistaan. Lukeminen on h*moa ja ajanhukkaa, koulussa ei tarvitse pärjätä ja höhhöh jos se oma poika nyt kiskoo tyttöjen hiuksia, mitäs on sellainen ärsyttävä kympin tyttö. Koulussa ei kuulukaan pärjätä jne.
Aivan käsittämätöntä, että edelleen on tällaisia tyyppejä. Osa vaikuttaa niin junteilta, että en ihmettelisi vaikka kotona olisi kielletty Jallua lukuunottamatta kaikki painotuotteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustuloksessa ei ole sinänsä mitään uutta. Mutta olisi minusta loogisempaa, että pienipalkkaisissa perheissä kannustettaisiin rajummin kouluttautumaan ja erityisesti niille aloille joissa on hyvä palkka. Yleensä on tapana haluta lapselleen parempaa kuin mitä on itse saanut. Esimerkiksi taloudellisesti vapaan elämän.
Tämä aina ihmetyttää, kun puhutaan koulutuksen periytymisestä erityisesti eurooppalaisissa kulttuureissa. Jos katsotaan taas vaikkapa aasialaisia maahanmuuttajia Britanniassa, tilasto saattaisi kertoa erilaista tarinaa.
Suomalaiset vanhemmat on kateellisia jopa omille lapsilleen, ei tajuta tota ajatusta, mikä aasialaisissa perheissä itsestäänselvyys. Ainakaan omassa työväenluokkaisessa taustassa ei haluttu koulutettuja lapsia.
En ymmärrä. Meillä ainakin oli ajatus, että oll
Kyllä munkin vanhemmat otti koulutuksestani kunnian lopulta, muille kyllä puhuttiin akateemisesta lapsesta. Mutta ei he esim auttaneet taloudellisesti vaikka olisi voineet ja ivailivat opiskeluani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aineenopettajana yläkoulussa ja kyllä minulla on erittäin motivoituneita ja kunnianhimoisia erinomaisia oppilaita myös maahanmuuttajataustalla.
Ja kaikkein hirveimmät laiskimmat ja tympeimmät vanhemmat on kaikki kyllä kantasuomalaisia!
Noniin, vihdoinkin tullaan ehkä näkemään noita lempioppilaitasi korkeakouluissa. Johan tässä on reilut kolme vuosikymmentä moista ihmettä odoteltu.
Äitini oli sukunsa ensimmäinen ylioppilas, minä ensimmäinen maisteri. Isän puolelta ei löydy kumpiakaan. Köyhästä perheestä olen lähtöisin, mutta vanhemmat kannustivat aina panostamaan kouluun ja opiskelemaan niin pitkälle kuin rahkeita riittää. Taloudellista tukea en saanut, en myöskään kantanut ruokakasseja kämpille harvojen kotiviikonloppujen päätteeksi. Minusta on aina niin hämmentävää (mutta upeaa), kun joitakin tuetaan äärettömästi vielä opintoaikanakin.
Omaa lastani kannustan tekemään parhaansa koulun eteen. Valitettavasti lapsi on perinyt isältään vaikean lukihäiriön, joka heijastuu myös matemaattiseen hahmottamiseen ja kieliin, joten en usko, että hänestä on kouluttautumaan kovin pitkälle. Ehkä jokin oppisopimuskoulutus on hänen tiensä. Kunhan löytäisi polun, jolla on itse tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulunkäyntiä ja arvosanoja sekä niiden tuomia mahdollisuuksia arvostetaan ylemmissä sosioekonomisissa yhteiskuntaluokissa. Se on syy miksi siellä ylemmissä sosioekonomisissa luokissa ylipäänsä ollaankin.
Köyhissä perheissä asia ei ole noin.
Kiitos kun kävitte seminaarissani.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on ihan arvoitus osa isistä. Ja siis nimenomaan isistä ja heidän asenteistaan. Lukeminen on h*moa ja ajanhukkaa, koulussa ei tarvitse pärjätä ja höhhöh jos se oma poika nyt kiskoo tyttöjen hiuksia, mitäs on sellainen ärsyttävä kympin tyttö. Koulussa ei kuulukaan pärjätä jne.
Aivan käsittämätöntä, että edelleen on tällaisia tyyppejä. Osa vaikuttaa niin junteilta, että en ihmettelisi vaikka kotona olisi kielletty Jallua lukuunottamatta kaikki painotuotteet.
Totuus: Sinulla ei ole ensimmäistäkään kokemusta kuvailemistasi tyypeistä, kunhan käytät aihetta keppihevosena miesvihallesi ja olet kehittänyt päässäsi moisen karikatyyrimaisen isähahmon.
Mikäli lähipiirissäsi on pilvin pimein moisia miehiä, niin sinun seuranvalintakykysi ovat heikot. Mutta eihän niitä oikeasti ole, kunhan kehitit päässäsi tuollaisia jotta voit niitä haukkua ja tuntea itsesi erinomaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aineenopettajana yläkoulussa ja kyllä minulla on erittäin motivoituneita ja kunnianhimoisia erinomaisia oppilaita myös maahanmuuttajataustalla.
Ja kaikkein hirveimmät laiskimmat ja tympeimmät vanhemmat on kaikki kyllä kantasuomalaisia!
Noniin, vihdoinkin tullaan ehkä näkemään noita lempioppilaitasi korkeakouluissa. Johan tässä on reilut kolme vuosikymmentä moista ihmettä odoteltu.
No ei ole ihmettä odoteltu. Meillä on paljon Suomessa kasvaneita mmuuttajia, joilla on korkeakoulututkinto. Ihan tuossa viereisessä kirjastossakin on kirjastonhoitajana muuttaja. https://www.hs.fi/suomi/art-2000009635104.html Tuosta artikkelista voit tutustua muihinkin.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu=Amk vai Yliopisto?
Molemmat ovat korkeakouluja.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on ihan arvoitus osa isistä. Ja siis nimenomaan isistä ja heidän asenteistaan. Lukeminen on h*moa ja ajanhukkaa, koulussa ei tarvitse pärjätä ja höhhöh jos se oma poika nyt kiskoo tyttöjen hiuksia, mitäs on sellainen ärsyttävä kympin tyttö. Koulussa ei kuulukaan pärjätä jne.
Aivan käsittämätöntä, että edelleen on tällaisia tyyppejä. Osa vaikuttaa niin junteilta, että en ihmettelisi vaikka kotona olisi kielletty Jallua lukuunottamatta kaikki painotuotteet.
Projisoit tossa omaa miesvihaas vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu=Amk vai Yliopisto?
Molemmat ovat korkeakouluja.
Olepa leluinssi nyt hiljaa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Kiva asua porukoilla yliopisto-iän. Siinä ei opi itsenäistymään eikä pitämään itsestään huolta. Eikä voi vastakkaisen sukupuolen kanssa...tiedäthän...
Kolikon toinen puoli voi olla se, ettei tarvitse ottaa lainaa, voi valmistua nopeammin, voi ehkä asua mukavammin ja syödä parempaa ruokaa, mahdollisesti säästää kaikki kesätyörahat jne. Parhaimmillaan lainat sijoittamalla jopa rahoittaa ensiasunnon käsirahan.
Itsestään oppii pitämään huolta kaksivitosenakin.
Siinä vaiheessa on
Joka tapauksessa barmin tapa kasvattaa omasta lapsesta sarjamurhaaja on asuttaa sitä kotona maisteriksi.
Suomi on luokkayhteiskunta.
Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille.
Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.
Suomalaiset vanhemmat on kateellisia jopa omille lapsilleen, ei tajuta tota ajatusta, mikä aasialaisissa perheissä itsestäänselvyys. Ainakaan omassa työväenluokkaisessa taustassa ei haluttu koulutettuja lapsia.