Lue keskustelun säännöt.
HS: Miksi korkeakouluihin valikoituu silti lähinnä keskiluokkaisten, koulutettujen perheiden lapsia?
16.09.2024 |
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010670441.html
Myös suhde ensikertalaiskiintiöihin on sidoksissa yhteiskuntaluokkiin. Keskiluokan nuoria ne eivät kiinnosta eivätkä painosta.
Eliittilukiolaisille ajatus korkeakoulupaikasta oli itsestäänselvä ja odotettu askel. Näin oli ylipäätään monilla nuorilla, joiden vanhemmat olivat vähintään keskiluokkaa.
Omiin mahdollisuuksiin uskottiin, olivathan usein vanhemmat ja sisaruksetkin opiskelleet korkeakoulussa. Lisäksi näitä nuoria kannustettiin, kotona ja koulussa.
Kun osa opiskelijoista saattoi nähdä itsensä jo kulkemassa yliopiston käytävillä kuin kalat vedessä, osalle omat mahdollisuudet päästä korkeakouluun näyttäytyvät hyvin epävarmoina.
Kommentit (428)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat todella matalasti koulutettuja ja kielitaidottomia maalaisia. Ammattikouluun ja ns. oikeisiin töihin muakin puskettiin. Lopputuloksena maksoin itse lukioni ja asumiseni, siinä missä sisarukset saivat täyden tuen amisopintoihin ja mopot kulkemiseen. Jatkoin opintoja yliopistoon. Yliopistossa oli toinen hämmästyksen aihe, että mistäs perhetaustasta yliopistoon olen tullut kun kerran erehdyin sanomaan että isäni on maanviljelijä. Ei se ollut negatiivista hämmästelyä, mutta kuitenkin. Vanhempani ja sisareni pitävät minua pöyhkeänä nousukkaana, joka luulee olevansa jotain.
No, minulla on nyt uusi elämä, hyvä puoliso ja elämä johon olen tyytyväinen. Juurettomuus ja erilaisuus kanssaopiskelijoihin nähden tuntuu kyllä yhä pahalta.
Luultavasti opin juuri jotain uutta. Eli tavallaan jouduit luopumaan oman lapsuudenperheesi arvoista, kun lähdit yliopistoon j
Minun duunariperheessäni elettiin aina koko vuosi nakkikastikkeella, jotta päästiin kesäksi reissuun. Vanhemmat halusivat nähdä maailmaa, kun eivät olleet omassa lapsuudessaan kotikylää kauempana käyneet. Me lapset etsimme aina etukäteen kaikkia paikkoja, jotka halusimme matkakohteissa nähdä. Tuli koluttua Louvret, kalliomaalaukset, bysanttilaiset kirkot, Odessan portaat ja ties mitä ikinä keksimme. Aika vähän harrastimme puhdasta rantalomailua, vaikka pariksi päiväksi piipahdimmekin aina myös merenrantaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se kyllä ihan niinkään mene, että duunareiksi päätyvät vain tyhmät ja kyvyttömät. Kyllä myös duunariammateissa vaaditaan osaamista ja tietynlaisia taitoja. Ehkä erilaisia kuin korkeakoulutusta vaativissa ammateissa, mutta ei duunarinakaan ihan tyhmä pärjää.
Hyvältä duunarilta vaaditaan, mutta nykyään ammattikoulusta päästetään läpi tyyppejä, jotka eivät osaa oikein mitään.
"eliittilukio" on kyllä niin typerä sana. Mitään tekemistä elitismillä eli rahalla tai valta-asemalla. Myöskään nuo ei määritä, että lukio olisi opetuksellisesti parhaimpia. Noihin tiettyihin Helsingin lukioihin vaan hakee jäätävä määrä porukkaa, niin on helppo karsia parhaiten koulussa pärjänneet. Silti Nousiaisten lukio on rankattu Suomen parhaimmaksi ja sisään päässyt alimmillaan 7,4 keskiarvolla. Muutenkaan top 10 ei yllä kun 10 sijalle Helsingistä kuin Ressu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kyllä ihan niinkään mene, että duunareiksi päätyvät vain tyhmät ja kyvyttömät. Kyllä myös duunariammateissa vaaditaan osaamista ja tietynlaisia taitoja. Ehkä erilaisia kuin korkeakoulutusta vaativissa ammateissa, mutta ei duunarinakaan ihan tyhmä pärjää.
Muutaman tuhat neliötä rakennuttaneena muun alan maisterina ei voi muuta kuin todeta, että suurin osa on ihan pirun kyvyttömiä. Monet ongelmat ovat älykkäälle paljon helpompia ratkaista kuin näille alan "ammattilaisille", joilla ei vaan leikkaa. Poikkeuksiakin toki on.
Toki monella duunarilla ei riitä yleissivistys siihen että saisi ratkottua isoihin kokonaisuuksiin liittyviä ongelmia. Ihan siis vaikka olisi älyäkin.
Fakta on että mitä vähemmän kouluttautuu, sitä kapeammalta sektorilta se tieto on. Lukio ja etenkin yliopisto
Ja kannattaa myös muistaa, että yksittäiset erityistaidot ja yleisälykkyys ovat eri asioita. Myös vähemmän älykäs ihminen voi olla hyvä jossain asiassa. Esim. Teemu Selänne oli kiistatta loistava jääkiekkoilija, mutta en ainakaan minä ole saanut hänestä erityisen älykästä vaikutelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen pääsykokeiden tarkistajat eivät tiedä, minkälainen tausta hakijalla on ja lukion arvosanoista saa pisteitä huolimatta siitä, mistä lukiosta ne on saatu. Jostakin omasta kiinnostuksesta se yliopistoihin hakeutuminen lähtee eikä siitä, että tietystä taustasta olevat henkilöt otettaisiin sinne helpommin.
Ei oteta helpommin. Mutta pääsee taustan ja traditioiden tukemana helpommin. Lähes itsestäänselvyytenä.
Mkä koulutus?
Mikä tahansa. Myös osa ammateista periytyy vahvasti. Lääkärit esimerkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi mikä vaikuttaa myös on kaverit. Jossain sanomalehtiartikkelissa oli juttua (en muista tutkimuksen lähdettä), että jopa armeijan tupakavereilta voi saada vaikutteita opiskelemaan lähtemiseen. Tai sitten kun kavereista ei kukaan lähde opiskelemaan, ei ehkä itsekään lähde.
Mun isä oli akateeminen (lääkäri). Itse hain ja pääsin yliopistoon, en ollut hirveän innostunut mutta kannustettiin, kun arvosanat olivat hyvät ja opiskeleminen oli helppoa. Tein sitten järkivalintoja mm. hakeuduin alalle jossa oli hyvät palkka- ja työllisyysnäkymät ainakin silloin (oikeustiede).
Ja sinänsä pidän hyvänä mahdollisuutta opiskella muutakin yliopistossa tyyliin taidehistoriaa, arkeologiaa, antropologiaa... mutta moni ei noilla aineilla rikastu ja työllistyminenkin voi olla hankalaa. Mutta sitten pitää ottaa se riski että tekee työtä intohimosta ja voi joutua hankkimaan sivutuloja muualta.
Mun yksi koulukaveri suoritti korkeakoulututkin
Mikä oli äitisi koulutus? Oliko hän myös töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi mikä vaikuttaa myös on kaverit. Jossain sanomalehtiartikkelissa oli juttua (en muista tutkimuksen lähdettä), että jopa armeijan tupakavereilta voi saada vaikutteita opiskelemaan lähtemiseen. Tai sitten kun kavereista ei kukaan lähde opiskelemaan, ei ehkä itsekään lähde.
Mun isä oli akateeminen (lääkäri). Itse hain ja pääsin yliopistoon, en ollut hirveän innostunut mutta kannustettiin, kun arvosanat olivat hyvät ja opiskeleminen oli helppoa. Tein sitten järkivalintoja mm. hakeuduin alalle jossa oli hyvät palkka- ja työllisyysnäkymät ainakin silloin (oikeustiede).
Ja sinänsä pidän hyvänä mahdollisuutta opiskella muutakin yliopistossa tyyliin taidehistoriaa, arkeologiaa, antropologiaa... mutta moni ei noilla aineilla rikastu ja työllistyminenkin voi olla hankalaa. Mutta sitten pitää ottaa se riski että tekee työtä intohimosta ja voi joutua hankkimaan sivutuloja muualta.
Äitini oli koulutukseltaan sairaanhoitaja (mikä yllätys). Äidillä ei olisi ollut taloudellisesti mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin nuoruudessaan.
Persujen lapset ei kouluttaudu kun niitä ei ole.