HS: Miksi korkeakouluihin valikoituu silti lähinnä keskiluokkaisten, koulutettujen perheiden lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä köyhänkin lapsi pääsee pitkälle opinnoissaan, mutta se vaatii vanhemmalta vaivannäköä. Köyhän pitää olla jo alakoulussa kiinnostunut lapsensa koulunkäynnistä, käydä vanhempainilloissa ja ottaa selvää, mitä väyliä opintoihin voi ylipäätään päästä. Nyt esim. avoimen yliopiston kautta pääsee hyvin opiskelemaan vaikkapa kauppatieteitä ihan eri tavalla kuin ennen, ja opintoja voi nuori kustantaa hanttihommilla kaupan kassalla ennen tutkintoon hakua. Vanhemman pitää osata neuvoa nuorta ja tutkia, mitä realistisia mahdollisuuksia lapsella on päästä mihinkin opinahjoon. Hakutilastoja ja aiempia hyväksymispisteitä löytyy netistä ja Opintopolusta pääsyvaatimukset kaikkiin opintoihin. Verrata lapsen todistusta näihin tietoihin ja löytää ne paikat, johon on realistisia mahdollisuuksia. Ihan yksinkertaista matikkaa, joka onnistuu putkiasentajaltakin. Vielä pitää sen köyhän yh-vanhemman ottaa selvää, miten halpa opiskelija-asunto hommat

Nuoret osaavat kyllä itsekin etsiä opiskeluvaihtoehdot, selvittää pääsyvaatimukset ja opiskeluasuntojen haut. Jos eivät, niin yliopisto-opinnot kannattaa unohtaa. Toki vanhempien kannustus ja neuvot pyydettäessä ovat tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on luokkayhteiskunta. 

Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille. 

 

Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.

Outo itseprojektio vailla järjen hiventä.

Miks ois kokoomuksen etu, ettei kukaan saa ammattikoulututkintoaan?

No varmasti juuri se, että kokoomus haluaa pitää köyhät köyhinä ja kurjat kurjina voidakseen kyykyttää heitä vailla armoa.

Mä lähin tohon ajatusleikkiin mukaan et kokoomus ajaa pahojen suuryritysten asiaa mut en silti k

Minäpä kerron sinulle miksi. Voidakseen täyttää Suomen ulkomailta tuodulla halpatyövoimalla. Olethan varmasti saanut paljonkin kuulla EK:n ja kokoomuksen propagadaa siitä, kuinka paljon tarvitsemme Suomeen työperäistä mm:ää. Siksi, juuri siksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on luokkayhteiskunta. 

Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille.

Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.

Myös pappis-sääty kaipaa palavasti luokkayhteiskunnan paluuta. Saisivat patalaiskat ja sydämeltään sekä sielultaan mustat paatuneet papit taas nykypäivän torpparit ja piiat palvelijoikseen.

Et ole seurannut ev.lut herätysliikkeiden  pappeja? Ovat eri mielenlaadulla töissään.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan myös oman suvun jäsenet antavat esimerkkiä. Jos esim. suvussa on pelkkiä duunareita ja ammattikoulun käyneitä, ei välttämättä käy mielessä pyrkiä korkeampaan koulutukseen. Ja sama myös toisin päin, akateemisen suvun lapsella ei ole välttämättä minkäänlaista käsitystä duunariammattien työnkuvista.

Tähänkin voi vaikuttaa moni tekijä. Omat vanhempani olivat käyneet aikoinaan vain kansakoulun, isä oli töissä ja äiti kotona. Kotona kannustettiin kehittämään taitoja ja lukemaan, ja aamusta iltaan auki olleen radion kautta maailman tapahtumat tulivat tutuiksi jo pienestä pitäen. Lähipiirissäni ei ollut akateemisia, ellei sitten opettajia laskettu, mutta koskaan mielessäni ei käynyt että yliopisto olisi varattu vain jotenkin "paremmalle väelle". Teini-ikäisenä saatoin pyöritellä mielessäni suunnitella väitteleväni aikuisena tohtoriksi. Ehkä tähän vaikutti, että lukemissani sarjakuvissa yliopistoelämästä puhuttiin aivan kasuaalisti, eikä sitä esitetty mitenkään elitistisenä paikkana. Elämä sujui sitten omia polkujaan, menin yliopistoon amispohjalta vasta yli kolmekymppisenä, mutta silloinkin vanhempani kannustivat ja iloitsivat maisteriksi valmistumisestani. Väitöskirjaa en ole vielä aloittanut, mutta jonain päivänä haluan sen vielä toteuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimustuloksessa ei ole sinänsä mitään uutta. Mutta olisi minusta loogisempaa, että pienipalkkaisissa perheissä kannustettaisiin rajummin kouluttautumaan ja erityisesti niille aloille joissa on hyvä palkka. Yleensä on tapana haluta lapselleen parempaa kuin mitä on itse saanut. Esimerkiksi taloudellisesti vapaan elämän.

Tämä aina ihmetyttää, kun puhutaan koulutuksen periytymisestä erityisesti eurooppalaisissa kulttuureissa. Jos katsotaan taas vaikkapa aasialaisia maahanmuuttajia Britanniassa, tilasto saattaisi kertoa erilaista tarinaa. 

Olen viisikymppinen ja duunariperheestä kotoisin ja ainakaan silloin kolmekymmentä vuotta sitten ei kouluttamattomilla vanhemmilla ollut harmainta haisua siitä mitä yliopistossa voi opiskella, miten mikin työllistää ja millaiset tulot saa. Vanhempieni, mummojen ym. näkemyksen mukaan yliopistosta valmistuu väistämättä "herraksi" ja sitten on loppuelämä turvattu. Sain siis toki kannustusta, mutta realiteeteista ei ollut mitään käsitystä. Jos omien kokemusteni perusteella kannustaisin lapsiani vain sillä perusteella, että tienaavat hyvin, ehkä sähköasentajaksi kehottaisin? Tai moneen muuhunkin duunariammattiin, koska valmistuvat  ehkä n. 8 vuotta aiemmin kuin lukion ja yliopiston käyvät ja aloittavat tienaamisen näin paljon aiemmin. Kuvio ei ole aina ihan yksinkertainen.

Vierailija kirjoitti:

Isä oli käynyt kiertokoulua 11 päivää, äiti kansalaiskoulun ja ammattikurssin. Minä menin yliopistoon, koska vanhemmat arvostivat koulutusta. Heillä itsellään ei ollut siihen mahdollisuutta. 

Kyllä, aina on poikkeuksia joukossa. Omatkin vanhempani ovat duunareita. Menin yliopistoon, vaikka ei edes kannustettu opintoihin, eikä tuettu mitenkään. 

Silti suurempi osa yliopistossa on keskiluokkaisesta perheestä.

Peruskoulun alkamisen ja opinto- ja asumistuen aikana on kaikilla yhtäläinen mahdollisuus myös korkeakoulutukseen, jos sellaista haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on luokkayhteiskunta. 

Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille. 

 

Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.

Outo itseprojektio vailla järjen hiventä.

Miks ois kokoomuksen etu, ettei kukaan saa ammattikoulututkintoaan?

No varmasti juuri se, että kokoomus haluaa pitää köyhät köyhinä ja kurjat kurjina voidakseen kyykyttää heitä vailla armoa.

Mä lähin tohon ajatusleikkiin mukaan et koko

Mut ku se ulkomaalainen halpatyövoimaki tarvii tutkinnot toimiakseen tietyissä töissä. Mut joo, ei tarvi jatkaa tätä lapsellista lässytystä.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun alkamisen ja opinto- ja asumistuen aikana on kaikilla yhtäläinen mahdollisuus myös korkeakoulutukseen, jos sellaista haluaa.

Toiset vaan joutuu ottamaan tolkuttoman opintolainan ja riskin talousahdingosta. Se, että asia on näennäisesti mahdollista kaikille, ei tarkoita että kaikilla on samat mahdollisuudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun alkamisen ja opinto- ja asumistuen aikana on kaikilla yhtäläinen mahdollisuus myös korkeakoulutukseen, jos sellaista haluaa.

Toiset vaan joutuu ottamaan tolkuttoman opintolainan ja riskin talousahdingosta. Se, että asia on näennäisesti mahdollista kaikille, ei tarkoita että kaikilla on samat mahdollisuudet.

Ei opintolainasta joutu talousahdinkoon ku se on valtion takaama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimustuloksessa ei ole sinänsä mitään uutta. Mutta olisi minusta loogisempaa, että pienipalkkaisissa perheissä kannustettaisiin rajummin kouluttautumaan ja erityisesti niille aloille joissa on hyvä palkka. Yleensä on tapana haluta lapselleen parempaa kuin mitä on itse saanut. Esimerkiksi taloudellisesti vapaan elämän.

Tämä aina ihmetyttää, kun puhutaan koulutuksen periytymisestä erityisesti eurooppalaisissa kulttuureissa. Jos katsotaan taas vaikkapa aasialaisia maahanmuuttajia Britanniassa, tilasto saattaisi kertoa erilaista tarinaa. 

Olen viisikymppinen ja duunariperheestä kotoisin ja ainakaan silloin kolmekymmentä vuotta sitten ei kouluttamattomilla vanhemmilla ollut harmainta haisua siitä mitä yliopistossa voi opiskella, miten mikin työllistää ja millaiset tulot saa. Vanhempieni, mummojen ym. näkemyksen mukaan yliopistosta valmistuu väistämättä "herraksi" ja

Oletko tosiaan opiskellut yliopistossa, jos et osaa katsoa palkkatilastoja? Korkeasti koulutetut tienaavat selkeästi enemmän kuin pelkän amiksen käyneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun alkamisen ja opinto- ja asumistuen aikana on kaikilla yhtäläinen mahdollisuus myös korkeakoulutukseen, jos sellaista haluaa.

Toiset vaan joutuu ottamaan tolkuttoman opintolainan ja riskin talousahdingosta. Se, että asia on näennäisesti mahdollista kaikille, ei tarkoita että kaikilla on samat mahdollisuudet.

Ei opintolainasta joutu talousahdinkoon ku se on valtion takaama

Höpsis. Se tarkoittaa vain, että pankille se on riskitön laina. Velallinen joutuu kuitenkin maksamaan sen lainan, ellei kuole tai jää pysyvästi työkyvyttömäksi. Pienet tulot ei vapauta lainanmaksusta. 

Omat vanhemmat on duunareita eivätkä ikinä pakottaneet tekemään läksyjä tai lukemaan kokeisiin. Pääsin kuitenkin yliopistoon mutta lähinnä älykkyyden takia. En pidä yliopistoon pääsemistä minään saavutuksena.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on edelleen se hieno puoli, ettei pääsykokeissa anneta pisteitä sukunimestä.

Oletko varma? Luulen, että jos se on joku Ahmed tms niin siitä saa lisäpisteitä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimustuloksessa ei ole sinänsä mitään uutta. Mutta olisi minusta loogisempaa, että pienipalkkaisissa perheissä kannustettaisiin rajummin kouluttautumaan ja erityisesti niille aloille joissa on hyvä palkka. Yleensä on tapana haluta lapselleen parempaa kuin mitä on itse saanut. Esimerkiksi taloudellisesti vapaan elämän.

Tämä aina ihmetyttää, kun puhutaan koulutuksen periytymisestä erityisesti eurooppalaisissa kulttuureissa. Jos katsotaan taas vaikkapa aasialaisia maahanmuuttajia Britanniassa, tilasto saattaisi kertoa erilaista tarinaa. 

Olen viisikymppinen ja duunariperheestä kotoisin ja ainakaan silloin kolmekymmentä vuotta sitten ei kouluttamattomilla vanhemmilla ollut harmainta haisua siitä mitä yliopistossa voi opiskella, miten mikin työllistää ja millaiset tulot saa. Vanhempieni, mummojen ym. näkemyksen mukaan yliopistosta valmistuu väistämättä "herraksi" ja

Mä taas kannustaisin lapsiani opiskelemaan pitkään, koska en näe vuosi vuodelta itseään toistavaa suorittavan tason työtä mitenkään sellaisena asiana, jonne olisi mikään kiire, ainakaan jos vaihtoehtona on kasvattaa sivistystä ja kokemuksia eri elämän osa-alueilta.

Mutta niinhän se on, että jokainen toivoo lapselleen sitä mitä itse arvostaa.

-ohis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä köyhänkin lapsi pääsee pitkälle opinnoissaan, mutta se vaatii vanhemmalta vaivannäköä. Köyhän pitää olla jo alakoulussa kiinnostunut lapsensa koulunkäynnistä, käydä vanhempainilloissa ja ottaa selvää, mitä väyliä opintoihin voi ylipäätään päästä. Nyt esim. avoimen yliopiston kautta pääsee hyvin opiskelemaan vaikkapa kauppatieteitä ihan eri tavalla kuin ennen, ja opintoja voi nuori kustantaa hanttihommilla kaupan kassalla ennen tutkintoon hakua. Vanhemman pitää osata neuvoa nuorta ja tutkia, mitä realistisia mahdollisuuksia lapsella on päästä mihinkin opinahjoon. Hakutilastoja ja aiempia hyväksymispisteitä löytyy netistä ja Opintopolusta pääsyvaatimukset kaikkiin opintoihin. Verrata lapsen todistusta näihin tietoihin ja löytää ne paikat, johon on realistisia mahdollisuuksia. Ihan yksinkertaista matikkaa, joka onnistuu putkiasentajaltakin. Vielä pitää sen köyhän yh-vanhemman

Opon tunneilla teinit tekevät yhä uudelleen ja uudelleen testejä, joilla haetaan teiniä itseään kiinnostavia ammatteja. Ainakin muutama vuosi sitten tehtiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on luokkayhteiskunta. 

Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille. 

 

Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.

Outo itseprojektio vailla järjen hiventä.

Miks ois kokoomuksen etu, ettei kukaan saa ammattikoulututkintoaan?

Voisiko joku kokoomuslainen selittää, miksi kokoomus aina hallituksessa ollessaan (Sipilä ja OrPu) leikkaa koulutuksesta, erityisesti ammattikoulutuksesta?

Ulkomainen, oikeuksiaan tuntematon, halpatyövoima. Raha löytää oikeisiin, eli omistajien, taskuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on luokkayhteiskunta. 

Kokoomus oli ensin kansakoulua vastaan koska heistä työläisten piti pysyä lestissään ja samasta syystä vastustivat myöhemmin peruskoulua. Aina ovat amiksestakin leikanneet koska sen käyminen nostaa koulutustasoa eikä se sovi porvareille.

Samasta syystä monet kokoomuslaiset ovat somessa halunneet piikayhteiskuntaa takaisin.

Myös pappis-sääty kaipaa palavasti luokkayhteiskunnan paluuta. Saisivat patalaiskat ja sydämeltään sekä sielultaan mustat paatuneet papit taas nykypäivän torpparit ja piiat palvelijoikseen.

 

Pappissäädyllä on kylläkin ollut varsin vähän torppia. Se, onko torpparien ottaminen ollut edes mahdollista, on ollut täysin kiinni siitä, paljonko maata seurakunta on papin hallintaan antanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on edelleen se hieno puoli, ettei pääsykokeissa anneta pisteitä sukunimestä.

Oletko varma? Luulen, että jos se on joku Ahmed tms niin siitä saa lisäpisteitä 

 

Kyllä, olen varma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä oli käynyt kiertokoulua 11 päivää, äiti kansalaiskoulun ja ammattikurssin. Minä menin yliopistoon, koska vanhemmat arvostivat koulutusta. Heillä itsellään ei ollut siihen mahdollisuutta. 

Kyllä, aina on poikkeuksia joukossa. Omatkin vanhempani ovat duunareita. Menin yliopistoon, vaikka ei edes kannustettu opintoihin, eikä tuettu mitenkään. 

Silti suurempi osa yliopistossa on keskiluokkaisesta perheestä.

tietyissä tiedekuninissa tunkua