Mitä se tarkoittaa, kun usein vanhemmat naiset sanoo " muutuin näkymättömäksi iän myötä"?
Itse nuorena naisena mietin tuota, että ei minua ainakaan kukaan huomaa ulkonakaan, vaikka olen nuori ja ihan normaalin näköinen(hoikka, pitkät hiukset). Tai kukaan ei varsinaisesti Suomessa jää katsomaan tai tuijottamaan. Enkä kyllä edes katso ihmisiä jatkuvasti, että apua, huomasiko tuo nyt minut.
Että onko nämä vanhemmat naiset olleet jotain superkaunottaria, että nyt vanhempana heitä ei enää huomata ollenkaan? Jos on, niin outoa, että ne piirteet yhtäkkiä katoaisi sitten vanhempana? Ja mistä te olette huomanneet nuorempana, että ihmiset teidät huomasi ja katseli?
Kommentit (370)
tarkoittaa vain sitä, ettei nainen saa enää niin paljon erityiskohtelua kuin ollessaan kaunis.
silti edelleen vanhana rupsahtaneenakin naiset saavat parempaa kohtelua kuin kukaan mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin miehet osoittivat paljon huomiota naisille. Vielä 80-90 -luvulla asiaa pidettiin luonnollisena. Tavallisen näköiset nuoret naiset saivat vähintään vihellyksen jälkeensä liikkuessaan ilman miesseuraa. Usein tuli juttukavereita. Myös huumori oli normaalia ja roisit jututkin, puolin ja toisin. Neljänkympin jälkeen huomio loppui.
Naiset on kyllä tehneet selväksi etteivät halua minkäänlaista huomiota vierailta miehiltä.
Tuohan se on. Senkin ovat ymmärtäneet vain tolkulliset ja rauhalliset miehet, jotka lopettaa huomion antamisen naisille. Sikamaiset lähenteliät ja ahdistelijat eivät taas välitä kuten eivät ennenkään ja siksi naisista näyttää siltä että kaikki lähestyvät miehet on ihan sikoja.
Vierailija kirjoitti:
En tunne olevani näkymätön, vaikka olen lähellä 70-kymppistä. Varsinkin nuoremmat ovat minulle ystävällisiä ja ikäiseni naiset ovat kateellisia minulle. Toivoisin, ettei olisi kateutta ollenkaan, mitä se ketään hyödyttää?
Kun naiset ovat kateellisia toisille naisille, he ovat piikikkäitä, ivallisia, väheksyviä ja ignooraavia sitä naista kohtaan, jolle ovat kateellisia. Tämä on kaikille kateellisille naisille yleistä ja tosi huonoa käytöstä. He käyttäytyvät tavalla, jota työpaikoilla pidettäisiin kiusaamisena.
Oma äitini ja tyttärenikin ovat kadehtineet minua, sekä muutama ystäväni, enkä ole mikään super kaunotar.
Suomalainen kun ei kateuteen paljoa syytä tarvitse.
Olen introvertti luonteeltani ja viihtyisin parhaiten näkymättömänä, mutta ei sellaista ilmiötä ole olemassa.
He, jotka kokevat olevansa näkymättömiä, kaipaavat seuraa, ehkä kokevat yksinäisyyttä.
Mua on kadehtineet entiset kaverit ja jotkut työkaverinaiset. En oikein tiedä mitä kadehditaan, mutta tulee piikittelyä ja tietynlaista haastamista. Yksi ystävä sanoi, että hänen äidillään ja ystävällä on samaa, siis sellaista ihmeellistä kilpailua.
Eikä tuo rajoitu kohdallani vain naisiin vaan monet miehetkin kokevat, että tuo pitää painaa alas tavalla tai toisella, usein jollain piikittelyllä tai oudoilla kommenteilla.
Kun vanhana naisena teetän remontteja ja pieniä korjaustöitä esim.mökillä, niin olen "vain" raha-automaatti, josta yritetään saada mahdollisimman paljon rahaa irti. Olen tavallaan näkymätön. Nuorempana koin tulevani kohdelluksi reilusti, sain remppatöitä jopa "asiakasetuhintaan" - pelkästään ulkoisen olemuksen vuoksi!
Ai mitä tarkoittaa, kun nainen muuttuu näkymättömäksi? Se tarkoittaa sitä, että ei vanhat äijät enää käy klähmimään ja laukomaan "hauskoja" repliikkejään ja kuluneita juttuja siitä, kuinka heillä oli nuorena bändi. Niillä on viissiin kaikilla ollut. Bussissa saa istua rauhassa, kun sekin yksi pakollinen juoppoäijä käy jonkun muun viereen istumaan, haisemaan ja sössöttämään. Ulkona saa kulkea rauhassa ilman, että tullaan kyselemään, että mihis oot tyttö menossa ja että onkos kotona ketään vartoomassa. Ja ei huudella parvekkeelta että pantavan näkönen pakkaus, kun meikämuija koittaa vaan kantaa maitotölkkejä ja leipää muovikassissa kotio. Juu, nyt lähes viiskymppisenä olen näkymätön ja aah - tätä autuutta, kun saan rauhassa olla! Ei jää ryttysten äijien huomiota ikävä. Ja näille "nuorekkaille" vinku-ukoille tiedoksi vaan: onnellisessa parisuhteessa olen saman miehen kanssa ollut 17 -vuotiaasta, eikä pukeutuminen ole koskaan ollut paljastavaa - enemmänkin jopa pitkiä hameita ja nättejä puseroita. Olisi vissiin pitänyt laittaa leima otsaan, että Älä Saatana Yritä Edes.
Muutos siitä, kun miehet kävelivät päin valotolppia ja eivät voineet edes esim vaimonsa läsnä ollessa hillitä flirttailuaan, missikisoihin yllyttämistä ja huomion syytämistä minuun, on valtava. Jossain vaiheessa aloin ihmettelemään juuri tuota "kukaan ei kiinnitä mitään huomiota" ja lopulta huomasin, että entinen tyylini puhua miesten kanssa sai heidät vaivaantuneeksi. Tajusin, että nuoret miehet luulivat minun, viisikymppisen mummelin, flirttailevan heille ! kun olin vain oma itseni eli avoin ja ystävällinen. Itse kun ei hahmota rupsahtamista muuten kuin peilistä katsoessa, meni muutama vuosi ennenkuin tajusin, että "mennyttä ollaan" ja muutin käytöstäni vieraita miehiä kohtaan viileän asialliseen. Nyt sujuu hyvin eikä kukaan kiemurtele vaivaantuneena minut kohdatessaan eli muutos oli oikea.
Nauttikaa ihan todella nuoruudestanne kaunokaiset, nuoruuden hehkeyden tuomat edut elämässä ovat valitttavasti vain väliaikaisia =)
Naiset todella muuttuvat näkymättömiksi iässä 60+. Enkä tarkoita random miesten tuijotusta, vaan ylipäätään.
Esimerkki parin vuoden takaa kun ostin itselleni autoa. Mies oli mukana seurana, minä siis ostin itselleni autoa omilla rahoillani. Menimme kauppaa ja minä menin katselemaan yleensä jo netistä lukemaani autoa. Mieheni ei näyttänyt aktiiviselta asiakkaalta, minä näytin. Mitä tekevät kauppojen myyjät? Menivät ensiksi kyselemään mieheltäni mitä hän haluaa, minut ohitettiin täysin. Mieheni kertoi myyjälle, että vaimo etsii itselleen autoa. Edelleen automyyjät liki kaikissa liikkeissä jatkoivat markkinointia miehelleni. Katselin autoja aikani ja yleensä poistuin paikalta ilman että sain myyjän huomion kiinnitettyä itseeni.
Vanhempana naisena kun kuljet kadulla, ihmiset suunnilleen kävelevät päällesi, olet siis niin näkymätön. Olet näkymätön myös terveydenhoidossa. Tästäkin olisi vaikka kuinka esimerkkejä. Meillä oli mieheni kanssa sama terveyskeskuslääkäri kun jäimme eläkkeelle. Veimme molemmat tiivistelmän voinnistamme terkkariin. Sama lääkäri ihmetteli minulle varsin tympääntyneenä mitä luulen terkkarin tiedoilla tekevän. Mieheni sai ylistystä fiksusta toiminnasta. Myös vanhemman naisen vaivat ovat terveydenhoidossa näkymättömiä. On aivan sama miten sairas nainen on, lääkärin mielestä vaivat ovat joko kuvitteellisia tai paljon kerrottua lievempiä. Miehen vaivat otetaan tosissaan.
Voisi tästä tietysti ottaa hyötyäkin. Ainakin jos olisi rikollinen tai anarkisti. Saisi tehdä mitä vain ja olisi varmaan siinäkin touhussa näkymätön.
Voiko tuossa olla kyse myös osittain siitä, että moni suomalainen nainen on sellainen aika kiltti ja vaatimaton, ei minun takia tarvii- luonteinen. Sillä luonteella varmaan tulee helposti sivuutetuksi sosiaalisissa tilanteissa, esim. kaupoissa. Jos nuorena on samanluontoinen mutta kaunis, niin ehkä se huomio sitten väistyy ja muuttuu näkymättömämmäksi.
Koska onhan niitäkin vanhempia naisia, joita ei voi olla huomaamatta, eikä siinä ole kyse vain ulkonäöstä vaan siitä miten kantaa itsensä ja esim. pukeutumistyylistä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen liittänyt sen siihen, ettei vanhenevalla naisella ole enää roolia oikeastaan missään työelämässä, kuluttajana, yhteiskunnallisesti tai edes perheessään kun lapset lähteneet. Siksi kai moni takertuu niihin lapsenlapsiinsa että tuntee itsensä vielä jotenkin naiseksi ja tarpeelliseksi. Toki sen voi liittää myös tuohon, ettei miehet katso, mutta meikäläistä ei ole miehet koskaan katsoneet kuin suojatiellä ratin takaa.
Onpas aikamoinen analyysi. Miksei naisella olisi roolia työelämässä? Millä lailla se rooli on liittynyt ulkonäköön tai ikään?
Mihin naisen rahat katoaa iän myötä? Mulla ainakin on paljon enemmän rahaa itselleni käytössä kun lapset ei enää vie leijonanosaa.
Ja kyllä mä lapsilleni olen ihan samalla tavalla äiti kuin tähän asti.
Mutta ennen kaikkea mulla on paljon ystäviä ja erilaisia yhteisöjä, joiden tärkeä osa olen. Mihin ne iän myötä katoaisi?
Mä kyllä itse liitän tuon sanonnan vain ja ainoastaan siihen, että nainen menettää " arvonsa" kun ulkonäkö rapistuu, mutta kun en ole ikinä ulkonäköni tai miesten huomion kautta elänyt, niin eipä haittaa.
Minä sain lapsia vanhemmalla iällä, nuorimman 47-vuotiaana. Olen hoikka, pitkähiuksinen ja, silloin kun imetin, toki myös kurvikas. Kun kuljin kesäisin kadulla pikku poikiani tuplakärryissä työntäen ja kesämekossa, kääntyilivät poitsujen päät. Sitä, miten voi olla, en ymmärrä. Pakko sanoa, että huvitti ja nauratti. Keski-ikäisenä pienten lasten äitinä todellinen markkina-arvo on varmasti täysin olematon.
On totta, että miehet eivät juokse ikääntyvien naisten perässä, mutta eivätpä toisaalta ikääntyvät miehetkään joudu naisia karkuun juoksemaan.
Nähdäkseni "näkymättömyys" johtuu siitä, että ikääntyvää naista ei pidetä millään tavalla vaarallisena. Kärjistetty esimerkkikysymys: jos kuvitellussa hätätilanteessa joutuisit antamaan lompakkosi/autosi/lemmikkisi/lapsesi/puolisosi/kotiavaimesi jonkun sivullisen haltuun hetkeksi, kenelle sen antaisit?
Kun naisen ulkonäkö lähtee, mitään ei jää jäljelle ja kukaan ei enään katso, edes toiset naiset ei katso kateellisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen liittänyt sen siihen, ettei vanhenevalla naisella ole enää roolia oikeastaan missään työelämässä, kuluttajana, yhteiskunnallisesti tai edes perheessään kun lapset lähteneet. Siksi kai moni takertuu niihin lapsenlapsiinsa että tuntee itsensä vielä jotenkin naiseksi ja tarpeelliseksi. Toki sen voi liittää myös tuohon, ettei miehet katso, mutta meikäläistä ei ole miehet koskaan katsoneet kuin suojatiellä ratin takaa.
Vanhenevalla miehellä ei ole mitään roolia. Naisella on aina rooli isovanhempana, avustajana, ystävänä, työntekijänä, järjestöaktiivina jne. Mutta tässä tosiaan näkee sen, että ihmiset ei näe mitä vanheneva nainen tekee muiden ihmisten eteen koska hänen työtään ja panostaan pidetään niin itsestäänselvyytenä.
Niin siis hyödyn välineenä.
Mites kun on aina ollut näkymätön?
Tästä näkee hyvin, miten kaunottaretkin menettävät kauneutensa (lyhyt video julkkiskaunottarista nuorina ja vanhoina)
Terveydenhuollossa 50+ nainen on wanhus. Nuoret hoitsut selittävät kuin jollekin dementikolle miten labratulokset saa katsottua sovelluksesta.
Tässä kaunottaret nuorina ja vanhoina. Aika ei säästä ketään.
Vierailija kirjoitti:
tarkoittaa vain sitä, ettei nainen saa enää niin paljon erityiskohtelua kuin ollessaan kaunis.
silti edelleen vanhana rupsahtaneenakin naiset saavat parempaa kohtelua kuin kukaan mies.
Keneltä nämä naiset saavat sitä parempaa kohtelua? Et varmaankaan väitä että miehiltä?
No, se tarkoittaa vaikka sitä, että joskus kun puhut seurassa, niin voi olla että kaikki käyttäytyvät niin kuin eivät kuulisi mitä sanot. Puhutaan päälle, ei oteta sanomisia huomioon.
Pluspuolena on se, että saa olla rauhassa. Minua ainakin nuorempana ahdisti vieraiden miesten tuijotus ja lähestymisyritykset. Nyt voin olla ihan rauhassa mitä haluan, eikä oikeasti enää edes kiinnosta miesten huomio. On paljon vapautuneempi olla kun ei tarvitse miettiä mitä muut ajattelevat ulkonäöstäsi.
Tosin huomasin että kun olin välillä hoikemmassa kunnossa, niin ei ikäkään suojellut. Ylipaino on melko varma karkoittaja näille katseille ja epätoivotulle huomiolle. Samoin olen huomannut että jos hiukset on kiinni, niin ei katsota, mutta jos pitkät hiukset ovat vapaana. Summa summarum: ikä, pulleus ja lyhyet hiukset niin saat olla rauhassa?
Mä olen 50v ja kyllä mulle tulee edelleen treffikutsuja, pyydetään puhelinnumeroa jne. En tiennyt että tässä pitäisi olla joku ikäraja 😁