Miksi poikani ei kelpaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se itse on tehnyt löytääkseen tyttöystävän? Ei kai se istu peräkammarissa pleikan ääressä itsekseen ihmettelemässä, että miksi kukaan ei tule kotoa hakemaan?

 

Yrittänyt kyllä treffisivuilta, koulusta ja ravintolasta sekä kuntosalilla ja harrastuksista. 

Poikasi pitää lähteä "maailmalle", eli lähteä opiskelemaan korkeakouluun ja muuttaa kaupunkiin. Siellä ne naiset on. 

 

Hän siis opiskelee naapurikaupungissa yliopistossa. Mainitsinkin tämän. Asuu kotona koska täältä hyvät yhteydet niin olisi älytöntä maksaa vuokraa monta sataa kun kotona voi asua. 

Eli ei käy ilmeisesti missään opiskelijarienno

Mutta nyt mahdollisuudet valmistua ja vielä ilman opintovelkaa moninkertaistuvat solussa asumiseen nähden.

Itse ehdottaisin opiskelijavaihtoon lähtemistä. Siellä saa puoli vuotta ördätä ja sen jälkeen jos ei vielä ole löytynyt kultsia, on kavereita ympäri Eurooppaa, joiden luona voi lomailla ja tavata taas uusia ihmisiä. Riskinä toki, ettei se mahdollinen puoliso ehkä muuta sinne tuppukylään.

Trollihan tämäkin

Mutta yleisesti aiheeseen voisi todeta että peräkammarinpojalle tekisi hyvää mennä vaikka maailmalle vähän kokeilemaan itsenäisyyttä ja siitä sitten kaupunkiin ja opintoihin ja harrastuksiin missä niitä naisia voi tavata. Ja tietenkin rima alas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät kaikkien pariutuneiden miesten olevan renttuja? Luultavammin aika monella heistä on samat speksit kuin pojallasi.

 

Pieni paikkakunta missä ihmiset tuntee tai tietää väkisinkin toisensa. Etenkin pikkurikolliset tuntuu olevan suosiossa. Ei täällä mitään isoja konnia ole, ovat linnassa toivottavasti. Mutta tällaista autovarasta, juokskaljapoikaa ym. Ei ole mitään tohtorin alkuja, hyvä jos yläkoulu tuli kahlattua läpi. Suosio tyttöjen suhteen alkoi jo silloin. 

Ap. 

Ehkä rikolliset on luonteeltaan enemmän suorasukaisia, sellaisia jotka käy naiseen kiinni kuin sika limppuun.

Eräs naistenmies kertoi kerran, että kysyy suoraan, ja onnistuu yhden kerran kymmenestä. Tyttöystävät ei ole sama asia, mutta pitää olla aktiivinen ja näyttää tunteensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se itse on tehnyt löytääkseen tyttöystävän? Ei kai se istu peräkammarissa pleikan ääressä itsekseen ihmettelemässä, että miksi kukaan ei tule kotoa hakemaan?

 

Yrittänyt kyllä treffisivuilta, koulusta ja ravintolasta sekä kuntosalilla ja harrastuksista. 

Poikasi pitää lähteä "maailmalle", eli lähteä opiskelemaan korkeakouluun ja muuttaa kaupunkiin. Siellä ne naiset on. 

 

Hän siis opiskelee naapurikaupungissa yliopistossa. Mainitsinkin tämän. Asuu kotona koska täältä hyvät yhteydet niin olisi älytöntä maksaa vuokraa monta sataa kun kotona voi asua. 

Eli ei käy ilmeisesti missään opiskelijarienno

Siis käy. Mutta ei ryyppää vaan on noissa selvänä. 

Ap. 

"Kun 50+ ikäisissä on ties mitä mölliä ja puhumatonta juntturaa joista romantiikkaa ei löydy kirveelläkään, hyvä kun jotain murahtelee sohvalla pierennän lisäksi.  Niin näillä on puolisot, lapset... ? Puoliso jopa ihan simpsakka nainen? Miten he sen tekivät? "

Keskimäärin varmaankin se mies on sopivan humalan säestämänä kaivanut itsestään pieneksi hetkeksi sen mukavan seuramiehen joka on sekä onnistutunut sanomaan muutaman oikean lauseen ja sitten vielä uskaltautunut hivuttautumaan siihen kylkeen. Ei se monesti muuta tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät kaikkien pariutuneiden miesten olevan renttuja? Luultavammin aika monella heistä on samat speksit kuin pojallasi.

 

Pieni paikkakunta missä ihmiset tuntee tai tietää väkisinkin toisensa. Etenkin pikkurikolliset tuntuu olevan suosiossa. Ei täällä mitään isoja konnia ole, ovat linnassa toivottavasti. Mutta tällaista autovarasta, juokskaljapoikaa ym. Ei ole mitään tohtorin alkuja, hyvä jos yläkoulu tuli kahlattua läpi. Suosio tyttöjen suhteen alkoi jo silloin. 

Ap. 

Asuuko 23-vuotias poika vielä lapsuudenkodissaan äidin ja isän luona?

"Ehkä rikolliset on luonteeltaan enemmän suorasukaisia, sellaisia jotka käy naiseen kiinni kuin sika limppuun.

Eräs naistenmies kertoi kerran, että kysyy suoraan, ja onnistuu yhden kerran kymmenestä. "

Juuri näin. Moni ei tajua että se näennäisesti aina onnistuva naistenmies tekee yhden illan aikana enemmän aloitteita kuin se nörtti mies koko elämänsä aikana. Ei ihme että silloin myös onnistuukin aina välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se itse on tehnyt löytääkseen tyttöystävän? Ei kai se istu peräkammarissa pleikan ääressä itsekseen ihmettelemässä, että miksi kukaan ei tule kotoa hakemaan?

 

Yrittänyt kyllä treffisivuilta, koulusta ja ravintolasta sekä kuntosalilla ja harrastuksista. 

Poikasi pitää lähteä "maailmalle", eli lähteä opiskelemaan korkeakouluun ja muuttaa kaupunkiin. Siellä ne naiset on. 

 

Hän siis opiskelee naapurikaupungissa yliopistossa. Mainitsinkin tämän. Asuu kotona koska täältä hyvät yhteydet niin olisi älytöntä maksaa vuokraa monta sataa kun kotona voi asua. 

Sieltähän se tuli. Kotona asuu mamin lihapatojen ääressä. Kuka sellaisen kanssa haluaisi seurustella, kun äiti tietää että on selvin päin ja mitkä kalsarit on kunakin päivänä jalassa. Tämän täytyy olla provo.

Apua, 23-vuotias ressukka asuu mamman helmoissa ja mamma ihmettelee onko poika liian hyvä naisille. :D

Tämän on pakko olla trolli.

Poikasi ei kelpaa, koska hän on peräkammarinpoika.

Yököttävä aloitus, sama tarina kuin iana, vähän eri twistillä vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät kaikkien pariutuneiden miesten olevan renttuja? Luultavammin aika monella heistä on samat speksit kuin pojallasi.

 

Pieni paikkakunta missä ihmiset tuntee tai tietää väkisinkin toisensa. Etenkin pikkurikolliset tuntuu olevan suosiossa. Ei täällä mitään isoja konnia ole, ovat linnassa toivottavasti. Mutta tällaista autovarasta, juokskaljapoikaa ym. Ei ole mitään tohtorin alkuja, hyvä jos yläkoulu tuli kahlattua läpi. Suosio tyttöjen suhteen alkoi jo silloin. 

Ap. 

Ongelma onkin ehkä se, että ne tytöt, joita nuo rentut kiinnostaa, ovat samoja joita nämä kunnollisetkin pojat tahtovat. Eivät ehkä tietoisesti tee niin, mutta kunnolliset, hiljaiset ja ujot tytöt, vaikka olisivat nättejäkin, jäävät vaan huomaamatta, koska eivät ole aktiivisia parisuhteen etsi

Jos mä olisin parikymppinen poika niin ottaisin mieluummin tuollaisen hiljaisen nätin naapurin tytön enkä mitään kovaäänistä sataan kertaan poljettua Tinskua. Vaikka olisi miten taitava meikkaaja. Ties minkä taudinkin saa kun rentut jyystäneet. Tämäkin näkökulma jos on kaikkia miellyttävä tyttö. 

"Siis käy. Mutta ei ryyppää vaan on noissa selvänä. "

Juomattomuus ja ujous on valitettavasti erittäin huono yhdistelmä pariutumisessa. Ei ole ihan tuulesta temmattu väite että ilman alkoholia valtaosa suomalaisten parisuhteista olisi jäänyt syntymättä.

Se nyt vain sekä rentouttaa että laskee estoja kummaltakin osapuolelta että nautitaan alkoholia. Omaakaan avioliittoani ei olisi koskaan tapahtunut ilman että olisimme molemmat olleet kohtuullisen (mutta ei liian) humalassa.

MIeheni tuskin olisi selvinpäin uskaltanut edetä niin nopeasti ja selkeästi kun nyt tekin.

Ja korostettakoon että ihastuin hänessä nimenomaan hänen luonteeseensa ja keskustelutaitoonsa mutta kyllä se vaati myös sen että hän änkesi aika pian siihen kylkeen kiinni ja laittoi kätensä minun ympärilleni. Vasta silloin tajusin että sehän ei vain halunnutkaan jutella vaan paljon enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät kaikkien pariutuneiden miesten olevan renttuja? Luultavammin aika monella heistä on samat speksit kuin pojallasi.

 

Pieni paikkakunta missä ihmiset tuntee tai tietää väkisinkin toisensa. Etenkin pikkurikolliset tuntuu olevan suosiossa. Ei täällä mitään isoja konnia ole, ovat linnassa toivottavasti. Mutta tällaista autovarasta, juokskaljapoikaa ym. Ei ole mitään tohtorin alkuja, hyvä jos yläkoulu tuli kahlattua läpi. Suosio tyttöjen suhteen alkoi jo silloin. 

Ap. 

No siinähän se tuli. Pieniltä paikkakunnilta kaikki kynnelle kykenevät tytöt pakenevat heti kun lukio loppuu, jäljelle jää molempien sukupuolien "rentut" ja jonkin verran myös "tavallisia" poikia. Tuohan on ihan perus kohtaanto-ongelma, josta on p

No ehkä kannattaisi asua siellä opiskelupaikka kunnalla ja osallistua siellä aktiivisesti opiskelija tapahtumiin ja muihin rientoihin. Siellä sitä sosiaalisuutta opitaan ja luodaan myöhemmässä elämässä tarvittavia verkostoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se itse on tehnyt löytääkseen tyttöystävän? Ei kai se istu peräkammarissa pleikan ääressä itsekseen ihmettelemässä, että miksi kukaan ei tule kotoa hakemaan?

 

Yrittänyt kyllä treffisivuilta, koulusta ja ravintolasta sekä kuntosalilla ja harrastuksista. 

Poikasi pitää lähteä "maailmalle", eli lähteä opiskelemaan korkeakouluun ja muuttaa kaupunkiin. Siellä ne naiset on. 

 

Hän siis opiskelee naapurikaupungissa yliopistossa. Mainitsinkin tämän. Asuu kotona koska täältä hyvät yhteydet niin olisi älytöntä maksaa vuokraa monta sataa kun kotona voi asua. 

Rauhallinen ja epäsosiaalinen luonne+raivoraittius... Ööh.. Hän varmaan tarvitsisi pari rohkaisevaa silloin tällöin, jotta löytyy juttua mitä heittää naisille? Nurkassa istuva tylsimys ei kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät kaikkien pariutuneiden miesten olevan renttuja? Luultavammin aika monella heistä on samat speksit kuin pojallasi.

 

Pieni paikkakunta missä ihmiset tuntee tai tietää väkisinkin toisensa. Etenkin pikkurikolliset tuntuu olevan suosiossa. Ei täällä mitään isoja konnia ole, ovat linnassa toivottavasti. Mutta tällaista autovarasta, juokskaljapoikaa ym. Ei ole mitään tohtorin alkuja, hyvä jos yläkoulu tuli kahlattua läpi. Suosio tyttöjen suhteen alkoi jo silloin. 

Ap. 

No siinähän se tuli. Pieniltä paikkakunnilta kaikki kynnelle kykenevät tytöt pakenevat heti kun lukio loppuu, jäljelle jää molempien sukupuolien "rentut" ja jonkin verran myös "tavallisia" poikia. Tuohan on ihan perus kohtaanto-ongelma, josta on paljon viime vuosina kirjoiteltu. 

Siinä voi muuten käydä niin, että joutuu persun kanssa naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät kaikkien pariutuneiden miesten olevan renttuja? Luultavammin aika monella heistä on samat speksit kuin pojallasi.

 

Pieni paikkakunta missä ihmiset tuntee tai tietää väkisinkin toisensa. Etenkin pikkurikolliset tuntuu olevan suosiossa. Ei täällä mitään isoja konnia ole, ovat linnassa toivottavasti. Mutta tällaista autovarasta, juokskaljapoikaa ym. Ei ole mitään tohtorin alkuja, hyvä jos yläkoulu tuli kahlattua läpi. Suosio tyttöjen suhteen alkoi jo silloin. 

Ap. 

Asuuko 23-vuotias poika vielä lapsuudenkodissaan äidin ja isän luona?

Aivan ohis, mutta mun mieheni muutti juurikin 23-vuotiaana lapsuudenkodistaan. Silloin ja edelleen muun muassa avaa virastojen ovet mummeleille ja tekee naapurienkin lumityöt. Ravintolassa auttaa minulta takin päältä, koska isänsäkin teki niin äidilleen. Ennen kaikkea hän on vastuullinen, muita kunnioittava ihminen. Kuten eräs naapuri sanoi: ei noin hyviä miehiä nykyaikana olekaan. 

Eli saattaa olla ettei 18 vuotta aina riitä poikien kasvatukseen.

Mikä kiire? Kannattaa nauttia sinkkuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä poika opiskelee? Vika taitaa olla pikkupaikkakunnalla. Opiskeluiden yhteydessä yleensä löydetään tyttöystävä.

 

Ohis mutta entä ne jotka eivät opiskele ns. pitkään vaan käy ysin jälkeen amiksen tai amk:n? Niistä valmistuu alle parikymppisenä jos suoraan ysiltä meni kouluun. Harva tänä päivänä noin nuorena löytää lopullisen puolison?

Mä olen jo iällään ;) mutta valmistuin aikanaan 18 vuoden iässä. Puoliso löytyi 24-vuotiaana keikkareissulta ja nyt ollaan jo mummi ja pappa. Aika kakara olisin ollut 16-18 vuotiaana löytämään luokaltani aviomiehen. Eikä ollut edes ketään kiinnostavaa :) 

Entä miten tää juttu jos löytää vaikka ns. lääkiksessä puolison  niin noihan maisterit sun muut muuttaa opiskellun jälkeen pitkällekin, jopa ulkomaille niin miten siinä taipuu

Amistytsy kysyy kuitenkin: mites kun opiskelut loppui ja haettiin duunia niin mitä jos toinen löysi sen aivan eri suunnasta kuin toinen? Tiedän sen että kun on opiskellut pitkään, satsannut paljon siihen niin mikä vaan jobi ei riitä toisin kuin meille amiksille ehkä? Voi olla sellainen akateeminen ala ettei duuneja ole kuin satunnaisesti jossain paikkakunnalla? Kuitenkin on myös akateemista työttömyyttä, tiedän kanssa yhden tällaisen. 

Ymmärrän tuon ettei tee mieli ottaa duunarimiestä jos on itse vaikka lääkäri. Juuri se miehen huono itsetunto jos nainen on koulutetumpi tai tienaa paremmin. Olen jälkimmäiseen törmännyt jopa itse vaikken nyt hirveästi aikanaan koulun penkkiä kuluttanut. 

Kuitenkin akateeminen mies voi usein ottaa matalasti koulutetun naisen. Diplomi-insinööri/hoitsuparejahan on  Suomi täynnä. Syy? 

Syy aikuisen pojan kelpaamattomuuteen on äidissä. Kukaan ei halua seurustelukumppanikseen avutonta vässykkää jota äiti vahtii. Jos poika onnistuisikin saamaan yökylään naisen (tai miehen), eiväthän he saisi edes panna rauhassa, kun äiti kyttäisi oven takana.