Lue keskustelun säännöt.
Imetyspakko
12.09.2024 |
Imetys on tietysti suositeltavaa, mutta kyse on äidin kehosta ja päätöksestä! Aivan kamalaa pakkomielteisyyttä ja äitien alentamista mitä artikkelissa kuvataan.
Minulla on onneksi erilainen kokemus. Tein jo raskausaikana päätöksen, etten imetä. Se kirjattiin ylös ja toistin vielä toiveen heti kun vauva oli ulkona, eikä sitä sitten kyseenalaistettu. Yksi hoitaja taisi synnärillä kysyä hyvin kohteliaasti että miksi en imetä, vastasin vain että siihen on monia syitä ja on erittäin harkittu päätös. Korviketta sai heti kun pyysi ja kaikki tuntuivat olevan aivan fiiliksissä miehestäni joka perhehuoneessa syötteli vauvaa :) hyvä LKS!
Edelleen, imetys on suositeltava ja tärkeä asia. Mutta äitejä ja erilaisia tilanteita ja päätöksiä pitäisi kunnioittaa.
Kommentit (340)
Vierailija kirjoitti:
jepsjeps... yhden sukulaisnaisen annettiin itse päättää mitä hänen lapsensa tarvitsee, koska hän väitti kivenkovaan neuvolassa, että hän kyllä tietää, kun on jo kaksi lasta kasvattanut (vaikka oikeasti niistä kahdesta ensimmäisestä piti huolta tuon äidin aviomiehen äiti). No, äiti "piti huolta" sitten lapsestaan itse, kun varmasti osasi ja miten kävi. Lapsi sai korviketta ravinnoksi ja sitten nukkumaan mennessä tuttipullosta sokeripitoista mehua. Hampaita harjattiin nopsaan aamulla, kun lapsi oli vielä unenpöpperössä eikä jaksanut vastustaa. Muistaakseni jo viisivuotiaana sitten lapsen kaikki hampaat olivat reikiintyneet ja sai tekohampaat sitten. Lapsi asuu nykyisin kehitysvammaisten palveluyksikössä. Olisi ollut ihan normaali lapsi, jos saa..li edes joku olisi neuvolassa puuttunut tuohon äidin tietämiseen ja pistänyt lasuja kehiin ja lapsi pois äidiltään.
anteeksi, että avauduin, mutta kyllä ottaa kaaliin nuo "ky
Tuota lasta on hoidettu 1960-luvun opein. Minultakin sokerivesi sai maitohampaat reikäisiksi. Hampaita ei ensivuosina pesty lainkaan, sitten iltaisin vain harjalla ja vedellä. Tekohampaita ei ole vieläkään. En nyt ihan usko sinun juttujasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun rintamaitoni olisi voinut luokitella lapsen pahoinpitelyksi. Voi sitä itkua mitä niillä oli monta kuukautta. Sitten kun luovutin ja annoin korviketta niin ei mitään kipuja ja alkoi nukkua. Mutta imettää pitää vaikka se satuttaisi lasta ja valvottaisi kaikkia monta kuukautta. Ei ihme, että ainoat oppimishäiriöiset lapset mitä minulla on, on imetettyjä. Käyttivät tärkeän osan kehityksestään kärsimiseen, valvomiseen ja huutamiseen vain koska se on suositus sen sijaan että olisi nukkuneet, syöneet ja antaneet aivojensa kehittyä.
Perinnöllistä yleensä, älä maitoa syytä.
Tämä imetyspakko näyttää vain voimistuneen siitä kun sain omat lapseni.
Esikoisen kohdalla imetys tyssäsi koviin antibiootteihin, joita jouduin syömään sairaalassa saadun bakteeri-infektion vuoksi. Silti sain neuvolassa syyllistämistä! Tuttipulloihin oli turvauduttava!
Kuopuksen kanssa imetys vain ei onnistunut. Kuopus oli levoton ja itkeskelevä vauva, eikä millään olisi rauhoittunut rinnalle. Yritin ja kokeiltiin ties minkälaisia akrobaattisia imetysasentoja niin vauvalle kuin äidillekin. Vauva-parkani vain itki enemmän.
Onneksi viisas mieheni katseltuaan tuota touhua molempien vauvojemme kohdalla aikansa lähti vähin äänin kaupoille. Tuli ostosreissultaan varustautuneena tuttipulloilla, korvikkeella ja kaikilla varusteilla mitä pulloruokintaan voi kuvitella tarvitsevansa. Mieheni, joka tuolloin teki liukuvaa työaikaa kunnostautui yösyötöissä ja korvikkeen laittamisen ja pullojen pesun ja desinfioinnin hioi minuutilleen tapahtuvaksi liukuhihnaprosessiksi.
Muistan aina pienten vauvojeni ilmeet, kun sai tuttipullon suuhunsa ja maito alkoi maistua ja sai syödäkseen!
Kyseiset vauvat ovat nyt lukiossa, kumpikin perusterveitä urheilevia nuoria naisia.
Imetyksen tai pulloruokinnan ongelmat ovat kuitenkin melko pieniä kupruja siinä mielessä, että paljon ehtii tapahtua, ennen kuin vauvat ovat aikuisia. Pääasia, että vauva saa mahansa täyteen, hyvää hoitoa ja huolenpitoa ja valtavasti rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aihe, jossa ei tunnu voivan voittaa
Minä halusin imettää ja pidin imettämistä tärkeänä (vaikka itse imetys olikin mielestäni koko ajan epämukavaa). Onnistuin imettämään esikoista 8 kk ikään saakka, jolloin lapsi yksinkertaisesti lopetti rinnalla syömisen ja kieltäytyi voimakkain raivokohtauksin aina kun yritin. Pari viikkoa yritin ja yritin saada imetystä taas toimimaan, mutta vauva ei sopeutunut ja lopulta pumppaamisesta huolimatta maidontuotanto lakkasi. Siihen jäi meidän imetystarina.
Äkkiä loogisesti luulisi, että olisi ammattilaisten mielestä hyvä, että täysimetin puoli vuotta ja siihen vielä vähän päälle, kunnes ei enää onnistunut. Vaan ei, erikoisia katseita sai jatkuvasti, ihan kuin ammattilaiset eivät uskoisi että lapsi saattaa itse jossain vaiheessa aloittaa sellaisen rintalakon, joka ei menekään ohi, kuten väitetään. En siis ole hyvä äiti, koska yritin ja onnistuin näin pitkälle, vaan huono äiti,
Mulla 4kk on pisin imetys ja saanut pelkästään positiivista palautetta siitä. Meillä loppui tän kanssa juuri noin että ei enää suostunut syömään, rintaraivarit niin pahoja että en jaksanut yrittää enää imetystä.
Pulloruokintaan syystä tai toisesta päätyneet vanhemmat jäävät kyllä aika yksin. Suullista ohjeistusta sai synnäriltä, jos kohdalle sattui myötämielinen pulloruokinnasta paremmin kartalla oleva kätilö. Neuvola lähinnä pakotti yrittämään korvikkeesta luopumista. Onneksi netistä sentään löytyi tueksi Pullonpyörittäjien opas ja Valiolta tarkat ohjeet korvikkeen käyttöön!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jepsjeps... yhden sukulaisnaisen annettiin itse päättää mitä hänen lapsensa tarvitsee, koska hän väitti kivenkovaan neuvolassa, että hän kyllä tietää, kun on jo kaksi lasta kasvattanut (vaikka oikeasti niistä kahdesta ensimmäisestä piti huolta tuon äidin aviomiehen äiti). No, äiti "piti huolta" sitten lapsestaan itse, kun varmasti osasi ja miten kävi. Lapsi sai korviketta ravinnoksi ja sitten nukkumaan mennessä tuttipullosta sokeripitoista mehua. Hampaita harjattiin nopsaan aamulla, kun lapsi oli vielä unenpöpperössä eikä jaksanut vastustaa. Muistaakseni jo viisivuotiaana sitten lapsen kaikki hampaat olivat reikiintyneet ja sai tekohampaat sitten. Lapsi asuu nykyisin kehitysvammaisten palveluyksikössä. Olisi ollut ihan normaali lapsi, jos saa..li edes joku olisi neuvolassa puuttunut tuohon äidin tietämiseen ja pistänyt lasuja kehiin ja lapsi pois äidiltään.
anteeksi
Geenit vaikuttavat myös, toisilla on vahva hammasluusto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jepsjeps... yhden sukulaisnaisen annettiin itse päättää mitä hänen lapsensa tarvitsee, koska hän väitti kivenkovaan neuvolassa, että hän kyllä tietää, kun on jo kaksi lasta kasvattanut (vaikka oikeasti niistä kahdesta ensimmäisestä piti huolta tuon äidin aviomiehen äiti). No, äiti "piti huolta" sitten lapsestaan itse, kun varmasti osasi ja miten kävi. Lapsi sai korviketta ravinnoksi ja sitten nukkumaan mennessä tuttipullosta sokeripitoista mehua. Hampaita harjattiin nopsaan aamulla, kun lapsi oli vielä unenpöpperössä eikä jaksanut vastustaa. Muistaakseni jo viisivuotiaana sitten lapsen kaikki hampaat olivat reikiintyneet ja sai tekohampaat sitten. Lapsi asuu nykyisin kehitysvammaisten palveluyksikössä. Olisi ollut ihan normaali lapsi, jos saa..li edes joku olisi neuvolassa puuttunut tuohon äidin tietämiseen ja pistänyt lasuja kehiin ja lapsi pois äidiltään.
anteeksi
iha vapaasti voit olla uskomatta. minä käyn tuota sukulaistani katsomassa noin 6 viikon välein. noin surkeita vain jotkut vanhemmat ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos maitoa tulee ja äiti päättää silti olla imettämättä- tyrehtyyhän se maudon tulo jos sitä itse vähentää. Tämä on itsekästä eikä lapsen edun mukaista.
Lue imetyksen hyödyt -tutlimusaiheesta.
Onko tehty tutkimusta imetyksen vähentymisestä vrt mielenterveysongelmien kasvu lapsilla. Korreloiko nämä samalla tavalla kuin esim allergioiden määrä korviketta saaneilla
Minulta oli mennä oma mielenterveys, kun yritin sitä liian pitkään vaikkei minulta tullut maitoa tarpeeksi. Lapset selvisi hyvin vaikka Tuttelia saivatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä imetyspakottaminen jollain tapaa sairasta.
Synnytin lapseni mieheni kotimaassa Keski-Euroopassa, eikä kukaan yrittänyt edes ehdottaa imettämistä, kun olin kerran kohteliaasti ilmoittanut, että en aio imettää.
Annettiin tehdä asiat siten, kuten äidistä itse tuntui hyvältä. Lähdin levänneenä ja onnellisena sairaalasta kotiin. Suomessa en tahtoisi synnyttää.
Ei se ole hyvä asia että äidille ei anneta tietoa imetyksestä ja maidonnousu tapahtuu toisilla todella nopeasti.
Kaikilla kun sitä maitoa ei syystä tai toisesta tule vaikka vauva olisi 24/7 tissillä ja halu imettää lasta, jolloin joutuu kääntymään korvikkeen puoleen. Se on ongelma, näitä on jonkin verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten rokotteet vaikuttavat moneen aisoihin? Älykkyyteen? Sairauksiin? Näiden lisääntyminen joka eri vaivaan on hälyttävä merkki ihmiskunnassa.
Sairaukset on yleistyneet näiden myötä. Tätä ei tietyt tahot halua edes tutkia vaan halutaan mieltää eri asian piiriin.
Suomessakin alkanut lisääntyy vauvojen rokotteet mm vesirokko ja rotavirus, näin jälkeenpäin miettisin kannattaako edes antaa. Vanhin lapsi ei näitä kahta saanut. Kaksi nuorempaa sai.
Jos rinnoista ei tule vauvalle tarpeeksi maitoa, vaikka imettää tiheästi, siihen voi olla useita syitä:
1. **Imetystekniikka**: Jos vauva ei saa hyvää imuotetta rinnasta, hän ei ehkä saa tehokkaasti maitoa. Tämä voi johtaa siihen, että rintoja ei stimuloida tarpeeksi tuottamaan lisää maitoa. Imuote kannattaa tarkistaa ja pyytää neuvolasta tai imetysohjaajalta apua tarvittaessa.
2. **Rintojen riittämätön stimulaatio**: Maidontuotanto perustuu kysyntään ja tarjontaan. Jos vauva ei tyhjennä rintoja kunnolla, maidon määrä voi vähentyä. Tämä voi tapahtua, jos imetyskerrat ovat liian lyhyitä tai jos vauva ei saa otettua tarpeeksi maitoa.
3. **Vauvan imemiskyky**: Joillakin vauvoilla, esimerkiksi keskosilla tai sairauksista kärsivillä, voi olla heikompi imemiskyky, mikä vaikeuttaa maidon saamista.
4. **Stressi tai väsymys**: Äidin stressi, univaje tai muut fyysiset tai psyykkiset tekijät voivat vaikuttaa maidontuotantoon. Rentoutuminen ja riittävä lepo voivat auttaa.
5. **Riittämätön ravinto tai nesteiden saanti**: Jos äiti ei saa tarpeeksi kaloreita tai juo riittävästi vettä, maidontuotanto voi heikentyä. Riittävä ravinto ja nesteytys ovat tärkeitä maidon riittävyyden kannalta.
6. **Hormonaaliset syyt**: Joillakin äideillä hormonaaliset tekijät, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, voivat vaikuttaa maidontuotantoon.
7. **Lisämaidon käyttö**: Jos vauva saa lisämaitoa tai korviketta, se voi vähentää rintojen stimulaatiota, mikä vähentää maidon tuotantoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos rinnoista ei tule vauvalle tarpeeksi maitoa, vaikka imettää tiheästi, siihen voi olla useita syitä:
1. **Imetystekniikka**: Jos vauva ei saa hyvää imuotetta rinnasta, hän ei ehkä saa tehokkaasti maitoa. Tämä voi johtaa siihen, että rintoja ei stimuloida tarpeeksi tuottamaan lisää maitoa. Imuote kannattaa tarkistaa ja pyytää neuvolasta tai imetysohjaajalta apua tarvittaessa.
2. **Rintojen riittämätön stimulaatio**: Maidontuotanto perustuu kysyntään ja tarjontaan. Jos vauva ei tyhjennä rintoja kunnolla, maidon määrä voi vähentyä. Tämä voi tapahtua, jos imetyskerrat ovat liian lyhyitä tai jos vauva ei saa otettua tarpeeksi maitoa.
3. **Vauvan imemiskyky**: Joillakin vauvoilla, esimerkiksi keskosilla tai sairauksista kärsivillä, voi olla heikompi imemiskyky, mikä vaikeuttaa maidon saamista.
4. **Stressi tai väsymys**: Äidin stressi, univaje ta
Tietyt sairaudet ja terveydentilaan liittyvät ongelmat voivat vaikuttaa äidin maidontuotantoon. Tässä joitakin sairauksia ja tiloja, jotka voivat vähentää maidontuotantoa:
1. **Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)**: Kilpirauhasen toimintahäiriö voi vaikuttaa hormonitasoihin ja siten maidontuotantoon. Hypotyreoosia sairastavilla voi olla vaikeuksia tuottaa riittävästi maitoa.
2. **Diabetes**: Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes voivat vaikuttaa maidontuotantoon. Insuliinin puute tai korkea verensokeritaso voi hidastaa maidon nousemista ja vähentää tuotantoa.
3. **PCOS (polykystinen munasarjaoireyhtymä)**: Tämä hormonaalinen häiriö voi johtaa ongelmiin maidontuotannossa, sillä se vaikuttaa hormonitasoihin, kuten prolaktiiniin, joka on keskeinen maidon erittymisessä.
4. **Synnytyksen jälkeinen verenvuoto (postpartum hemorrhage)**: Voimakas verenvuoto synnytyksen jälkeen voi vaikuttaa aivolisäkkeen toimintaan, mikä puolestaan vaikuttaa maidontuotannon käynnistymiseen. Tämä tila tunnetaan nimellä Sheehanin syndrooma.
5. **Rintakirurgia**: Jos äidille on tehty rintojen pienennysleikkaus, nännin siirto tai muu rintakirurgia, se voi vaurioittaa hermoja ja maitotiehyitä, mikä heikentää maidontuotantoa.
6. **Hormonaaliset epätasapainotilat**: Joihinkin sairauksiin liittyvät hormonimuutokset, kuten hyperprolaktinemia (liiallinen prolaktiinihormonin tuotanto) tai munasarjojen toiminnan häiriöt, voivat vaikuttaa maidontuotantoon.
7. **Krooniset sairaudet**: Krooniset sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta, sydänsairaudet tai vaikea anemia, voivat vaikuttaa äidin kykyyn tuottaa maitoa, koska ne rasittavat kehon voimavaroja.
8. **Tulehdussairaudet**: Autoimmuunisairaudet, kuten nivelreuma tai lupus, voivat heikentää äidin yleiskuntoa ja siten vaikuttaa maidontuotantoon. Lisäksi joidenkin näiden sairauksien hoitoon käytetyt lääkkeet voivat vähentää maidon erittymistä.
9. **Raskaus uudelleen**: Jos nainen tulee uudelleen raskaaksi imettäessään, hormonaaliset muutokset voivat vähentää maidontuotantoa.
10. **Polttotaudit, kuten HIV**: Tietyt vakavat infektiot, kuten HIV, voivat vaikuttaa äidin terveyteen ja maidontuotantoon. Lisäksi jotkin lääketieteelliset hoidot saattavat estää imetystä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän imetykseen painostamisen lapsen näkökulmasta. Syntynyt lapsi on tärkeämpi kuin vanhempansa mieltymykset.
Missä vaiheessa ihminen sitten lakkaa olemasta tärkeämpi? Vauvana tärkeämpi kuin äitinsä, entäs aikuisena? Vai onko joka sukupolvi vain toinen toistaan tärkeämpi?
Minä näen niin, että äiti on antanut lapselleen elämisen lahjan. Korvike ei pilaa kenenkään elämää. Äidillä on oikeus olla imettämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän imetykseen painostamisen lapsen näkökulmasta. Syntynyt lapsi on tärkeämpi kuin vanhempansa mieltymykset.
Missä vaiheessa ihminen sitten lakkaa olemasta tärkeämpi? Vauvana tärkeämpi kuin äitinsä, entäs aikuisena? Vai onko joka sukupolvi vain toinen toistaan tärkeämpi?
Minä näen niin, että äiti on antanut lapselleen elämisen lahjan. Korvike ei pilaa kenenkään elämää. Äidillä on oikeus olla imettämättä.
Se on vauvasta välittämistä kun antaa ruokaa, jos omista tisuleista ei siihen ole. Huolehtii että vauva saa ravintoa kasvaakseen. Vastustuskykyä pystyy kehittää muullakin tavoin kun tisuttelulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rinnoista ei tule vauvalle tarpeeksi maitoa, vaikka imettää tiheästi, siihen voi olla useita syitä:
1. **Imetystekniikka**: Jos vauva ei saa hyvää imuotetta rinnasta, hän ei ehkä saa tehokkaasti maitoa. Tämä voi johtaa siihen, että rintoja ei stimuloida tarpeeksi tuottamaan lisää maitoa. Imuote kannattaa tarkistaa ja pyytää neuvolasta tai imetysohjaajalta apua tarvittaessa.
2. **Rintojen riittämätön stimulaatio**: Maidontuotanto perustuu kysyntään ja tarjontaan. Jos vauva ei tyhjennä rintoja kunnolla, maidon määrä voi vähentyä. Tämä voi tapahtua, jos imetyskerrat ovat liian lyhyitä tai jos vauva ei saa otettua tarpeeksi maitoa.
3. **Vauvan imemiskyky**: Joillakin vauvoilla, esimerkiksi keskosilla tai sairauksista kärsivillä, voi olla heikompi imemiskyky, mikä vaikeuttaa maidon saamista.
4.
Näihin voisi lisätä myös rintakudoksen vähäisyyden:
"Rintakudoksen vähäisyys on rintojen kehitykseen liittyvä häiriö. Kun rintakudosta on vähän, maitomäärä ei välttämättä kasva täysimetyksen tarpeisiin. Pienikin määrä maitorauhaskudosta tuottaa kuitenkin maitoa, joten vauvaa on mahdollista ainakin osittaisimettää."
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista on korvikevauvoja. Eikä tämä ole uusi trendi. Moni kirjoittaja täälläkin on suurin osa saaneet korvikkeita vauvana tai muuta sen aikaista maitolisää.
Mutta imetys on se mistä pitäisi saada trendi. Vauvoja on syötetty korvikkeella ja mehuilla sun muilla iät ja ajat, mutta se ei liene terveellistä alkuunkaan.
Eikö ole tärkeämpää että vauva saa tarvitsemansa ravinnon, eikä tarvitse nälissään olla kuin pakottaa ja vängätä mikä on kenenkin vauvalle se paras?
Vierailija kirjoitti:
Tämä imetyspakko näyttää vain voimistuneen siitä kun sain omat lapseni.
Esikoisen kohdalla imetys tyssäsi koviin antibiootteihin, joita jouduin syömään sairaalassa saadun bakteeri-infektion vuoksi. Silti sain neuvolassa syyllistämistä! Tuttipulloihin oli turvauduttava!
Kuopuksen kanssa imetys vain ei onnistunut. Kuopus oli levoton ja itkeskelevä vauva, eikä millään olisi rauhoittunut rinnalle. Yritin ja kokeiltiin ties minkälaisia akrobaattisia imetysasentoja niin vauvalle kuin äidillekin. Vauva-parkani vain itki enemmän.
Onneksi viisas mieheni katseltuaan tuota touhua molempien vauvojemme kohdalla aikansa lähti vähin äänin kaupoille. Tuli ostosreissultaan varustautuneena tuttipulloilla, korvikkeella ja kaikilla varusteilla mitä pulloruokintaan voi kuvitella tarvitsevansa. Mieheni, joka tuolloin teki liukuvaa työaikaa kunnostautui yösyötöissä ja korvikkeen laittamisen ja pullojen pesun ja desinfioinnin hioi minuutilleen tapa
Imetyspakko ei oikeastaan ole voimistunut, vaan äitien kyvyttömyys on runsastunut samoin kuin pelot. Mitään epämukavuutta ei osata kohdata. Onneksi jotkut osaa, mutta lisääntyvässä määrin on äitejä, jotka ei vaan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista on korvikevauvoja. Eikä tämä ole uusi trendi. Moni kirjoittaja täälläkin on suurin osa saaneet korvikkeita vauvana tai muuta sen aikaista maitolisää.
Mutta imetys on se mistä pitäisi saada trendi. Vauvoja on syötetty korvikkeella ja mehuilla sun muilla iät ja ajat, mutta se ei liene terveellistä alkuunkaan.
Miksi ei oteta samaa huomiota lasten, nuorten ja aikuisten syömisiin ja juomisiin. Mikä on terveellistä ja mikä ei? Mitä saa ja mitä ei? Eikö tuo ole melko kontrolloivaa ja tunkeilevaa käytöstä jos monikaan aikuinen pysty elämään 100% terveellistä elämää. Tuskin sinäkään aina elät tai syöt terveellisesti.
Esikoisella oli erittäin huono imuote. Paino pysyi hieman keskikäyrän alla, kun pumppasin öisin jääkaappiin extra-annoksia ja imetin oikeastaan koko päivän ensimmäiset neljä kuukautta. Vauva torkahteli alle 5min pätkiä syömisen välissä ja jatkoi taas imemistä. Rinnat verillä ja itse aivan lopussa. Oli neuvolan mukaan normaalia, että pienet pysyvät rinnalla paljon. En päässyt edes ruokaa tekemään, koska vauva epätoivoisesti huusi ruokaa joka hetki. Aloitimme kiinteät heti 4kk ikäisenä. Niiden voimalla vauva sai välillä nukuttua jopa 45min pätkiä. Kasvun myötä imuote parani, rinnat eheytyivät ja lapsesta tuli tyytyväinen, kun maitoa tuli riittävästi kiinteiden ohelle. Imetin lopulta 1,5v. Kuopusta en imettänyt. Synnärillä imu lähti sujumaan heti ja näki, että esikoisella ongelmat olivat johtuneet suun rakenteesta. Olin kuitenkin niin ahdistunut esikoisen imetysmaratoneista, että kuopus sai pumpatut maidot 6kk asti pullosta ja sitten siirryttiin korvikkeeseen.
Pelkkä tuon ajan muistelu nostaa sykkeet ja ahdistus kohisee korvissa. Kunpa joku olisi esikoisen kohdalla sanonut, että korvikkeellakin kasvaa terveitä lapsia. Syyllistäminen oli kuitenkin se juttu. Huono äiti, kun ei jaksa imettää lastaan 24h/vrk ilman unta tai että pääsisi edes vessaan tai suihkuun. Olin kerran 3 viikkoa putkeen sisällä pääasiassa olohuoneessa vain imettämässä. Hullua touhua.