Mark Härö on käyttänyt kuusi vuotta elämästään hakemalla lääkikseen
Ensinnäkin hatunnosto nuorelle joka menee sinnikkäästi kohti unelmaa. Paikka hammaslääketieteellisessä osoittaa että eteenpäin on menty ja mahdollisuuksia on. Myös lääkärin palkkataso korvaa menetettyä aikaa, kun sille pääsee.
Silti heräsi pari kysymystä. Jutussa sanotaan että on A:n ja B:n paperit. Nuohan on kaksi huonointa läpimennyttä arvosanaa. Miksei ole uusinut?
Toinen kysymys on, että miten voi olla 20 000 opintolainaa, kun ei ole edes opiskellut? Eikö opintolaina myönnetäkään vasta opiskelijalle?
Noita paria kysymystä lukuunottamatta haluan sanoa että hieno suunta on Markin elämällä ja onnea jatkoon! Nuorilla on kovia paineita ja heille ei kannata nillittää vaan miettiä yhdessä miten nuori pääsee työllä tavoitteisiinsa.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole edes Kuopioon tai Ouluun päässyt? Jo aikoja sitten olisi kannattanut lähteä ulkomaille lääkikseen. Esim. Tarttoon tai muualle!
Maksaa 10-20k per lukuvuosi + muut elämisen kulut. Harvalla on varaa.
Ei sinne Tarttoon mennä tuosta vaan jos arvosanat ovat A tai B tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Voi surkeus. Asta ja beetä lukiossa.... Osaako tää ihminen edes laskea kunnolla... Jos pääsisi sinne lääkikseen nniin miten hän siellä pärjäisi, ja entä sitten työelämässä?
Samaa ajattelin. Jos lukio-opinnoissa pärjää noin heikosti, ei tule pärjäämään lääketieteen opinnoissa.
Tunnen yhden joka pääsi hammaslääketieteelliseen. Opiskelee lääkiksen kursseja niin paljon kuin pystyy ja aikoo jatkaa tutkinnon loppuun ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla 20 000 eurolla olisi jo kustantanut kahden vuoden opinnot vaikkapa Virossa. En toisaalta ymmärtä, miksei hammaslääkis kelpaa. Pulaa on heistäkin ja tulotaso sen mukainen. A:n ja B:n papereilla hyvä saavutus kuitenkin.
Tartossa on englanninkieliseen maksulliseen ohjelmaan pääsemiseksi tarvitaan motivaatiokirje, pääsykoe ja haastattelu eli ei sisään mennä pelkästään rahalla. Lukuvuosi maksaa 13200 euroa vuodessa ja eläminen siihen päälle. Viron kieli pitää osata viimeistään siinä vaihessa kun aletaan potilaita tapaamaan.
Millä tasolla lääketieteen koulutus on, jos joku ei läpäise pääsykokeita puoleen vuosikymmeneen, pääsee lopulta opiskelemaan, ja saa lopulta paperit ulos tavoiteajassa?
Kuinka voi päästä hampilääkäriksi noin huonoilla papereilla?
"Lääkikseen oli ensisijaisia hakijoita 7700 ja sisään otettiin 826 (+71 sisäänotto verrattuna viime vuoteen). Kaikkia ei voida koskaan ottaa opiskelemaan vaan karsintaa on suoritettava jollain tapaa."
Ei ne kaikki noista hakijoista oikeasti sinne edes haluakaan opiskelemaan. Tiedän itekin lukuisia, jotka haki aikoinaan vain kun vanhemmat tai mummo tms. halusi. Tai halusivat kokeilla, kun olihan se nyt siistiä hakea lääkikseen. Eivät edes vilkaisseet koko silloista Galenosta. Kunhan sitten sai sanottua niille mummoille, että hain kyllä, mutta enpä päässyt ja kauas jäi, ei mahiksia.
Todella monet hakevat lääkikseen monta kertaa.
Yo-todistusta ei kylläkään välttättä tarvitse. Riittää että suoriutuu pääsykokeista.
Tiedän useamman henkilön, jotka ovat päässeet yliopistoon amispohjalta. Kaksi lääketieteelliseen ja eräs kauppatieteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka voi päästä hampilääkäriksi noin huonoilla papereilla?
Voi mussukkaa::) Kylläpä olet tyhmä. Jäikö apukoulukin kesken.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka voi päästä hampilääkäriksi noin huonoilla papereilla?
Pääsykokeella. Onhan se nyt käyttänyt yhteensä jo 9 vuotta niiden lukion matikan, bilsan, kemian tms. aineiden opiskeluun, niin kai sitä jo silloin jo oppii ja pääsee. Kuitenkin ne on alunperin tarkoitettu opiskeltavaksi vuodessa-parissa (ottaen huomioon miten paljon muitakin kursseja on lukiossa ja kaikki käydään 3 vuodessa)
Sinnikäs, ahkera, määrätietoinen ja hieman pakkomielteinen mies. Parempi pakkomielle tämä on kuin ryypätä kaikki rahansa... Tosin hänellehän oli peliriippuvuus taustaa.
Ois opiskellu ja valmistunu jo virolaisesta yliopistosta. Ja neki saa tulla tänne töihin
Vierailija kirjoitti:
Kuinka voi päästä hampilääkäriksi noin huonoilla papereilla?
Pääsykokeisiin pänttäämällä. Itse aikoinaan menin b:n papereilla opiskelemaan psykologiaa. Lukio meni penkin alle silloisen elämäntilanteen takia, siksi surkea todistus sieltä. Yliopiston pääsykokeisiin pänttäsin kunnolla ja pääsin sisään. Todistus piti olla muuten vaan, mutta en sen perusteella tietenkään päässyt. Yliopistossa oli hyvä motivaatio ja opinnot sujuivat erinomaisin arvosanoin.
Lääkikseenkin pääsee onneksi myös vielä pääsykokeen perusteella, ei se lukio kaikkea vieläkään määritä.
Toivottavasti opiskelee hammaslääkärin opinnot loppuun, jos sattuu että ei lääkikseen pääsekään. Upea saavutus se on sekin. Valmistua hammaslääkäriksi, vaikka lukiossa todistus oli A:ta ja B:tä. Palkkakin on hyvä ja töitä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden joka pääsi hammaslääketieteelliseen. Opiskelee lääkiksen kursseja niin paljon kuin pystyy ja aikoo jatkaa tutkinnon loppuun ulkomailla.
Helsingissä kaksi ensimmäistä vuotta ovat identtiset hammaslääkäriksi ja lääkäriksi opiskelevien kesken. Jos haluaa vaihtaa alaa niin tarvitsee käydä uudestaan pääsykokeessa ja saada opiskeluoikeus. Opintojen ohessa valmistautuminen pääsykokeeseen ei välttämättä ole ihan helppo juttu.
Minusta ylppärit ovat tosi eri asia kuin yliopisto-opiskelu. Ei ole mitään taetta, että niistä tulisi uusimalla paremmat arvosanat, eikä niihin pänttääminen juurikaan edistäisi yliopisto-opintoja.
Vierailija kirjoitti:
Eikö opintotuen eli opintorahan ja lainan saa tutkintoon johtaviin koulutuksiin?
Opintolainaa voi ottaa vaikka mummolta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka voi päästä hampilääkäriksi noin huonoilla papereilla?
Haluaisin hammaslääkärikseni sellaisen, joka osaa pääsykokeissa ja opinnoissaan asiat. En sellaista, joka pääsi sisään ylioppilastodistuksella, jotka eivät käsittele lääketiedettä tai hammaslääketiedettä.
Lääkikseen oli ensisijaisia hakijoita 7700 ja sisään otettiin 826 (+71 sisäänotto verrattuna viime vuoteen). Kaikkia ei voida koskaan ottaa opiskelemaan vaan karsintaa on suoritettava jollain tapaa. Tällä hetkellä paikat jaetaan ylioppilastodistuksen ja pääsykokeen perusteella.
Lääkiksessä ei ole realismia järjestää kaikille halukkaille opetusta vaikka ensimmäisen vuoden ajaksi ja tehdä sitten karsinta. Se vaatisi opetushenkilökunnan moninkertaistamista ja lisää opetustiloja todella paljon. Toisaalta vuoden opintojen jälkeen suurin osa opiskelijoista joutuisi hakeutumaan muihin opintoihin eli koko vuosi menisi valmistumisen kannalta hukkaan.