Mark Härö on käyttänyt kuusi vuotta elämästään hakemalla lääkikseen
Ensinnäkin hatunnosto nuorelle joka menee sinnikkäästi kohti unelmaa. Paikka hammaslääketieteellisessä osoittaa että eteenpäin on menty ja mahdollisuuksia on. Myös lääkärin palkkataso korvaa menetettyä aikaa, kun sille pääsee.
Silti heräsi pari kysymystä. Jutussa sanotaan että on A:n ja B:n paperit. Nuohan on kaksi huonointa läpimennyttä arvosanaa. Miksei ole uusinut?
Toinen kysymys on, että miten voi olla 20 000 opintolainaa, kun ei ole edes opiskellut? Eikö opintolaina myönnetäkään vasta opiskelijalle?
Noita paria kysymystä lukuunottamatta haluan sanoa että hieno suunta on Markin elämällä ja onnea jatkoon! Nuorilla on kovia paineita ja heille ei kannata nillittää vaan miettiä yhdessä miten nuori pääsee työllä tavoitteisiinsa.
Kommentit (122)
Eikös tällä ollut jotain peliongelmaakin taustalla???? Luulisi, että jo kuudennen yrittämisen jäkeen kannattaisi miettiä opiskelu alan vaihtoa, outoa nämä päähän pinttymät "kun MINÄ tahdon/haluan". Luulisi, että tuossa vaiheessa jo järki sanoo ettei rahkeet riitä.
Herra Jumala ei se ole tarkoitus noin huonoilla todistuksilla mennään lääkäriksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden tutun lapsi hakee lääkikseen vuosi toisensa jälkeen. On ADHD:ta ja oppimisvaikeuksia, mutta äiti jaksaa kannustaa. Joka vuosi tulee kuulemma pari pistettä enemmän kuin aiempana, ja ensimmäisen yrityksen pistemäärä oli ollut aivan mitätön. Onneksi kumminkin työskentelee koko ajan (suurtalouskeittiöllä) eikä vain roiku ja odota. Kaipa niitä unelmia saa olla.
Onko sitten kuitenkin enemmän äidin unelma, että lapsi pääsee opiskelemaan vaikuttaa vähän siltä.
Tämäpä tämä. Vanhempien unelmat..minulle ei koskaan "tyrkytetty" alaa, mutta rivien välistä tuli selväksi, että ylipisto ja jotain hienoa, ja muu (amis, amk)ei tullut kysymykseenkään. No ylipistoon sitten hain ja pääsin, ja oli mummoilla sitten puhumista kahvipöydässä, että ai helkanlettas, se teidän lapsi siellä hienolle alalle opiskelee..
Lopputulema..loppuunpalanut, opinnot edelleen kesken, töissä pikkupalkaisessa työssä, ei etenemismahdollisuuksia. Pitäkää nuoret oma päänne rohkeasti, mutta toki ne realiteetit kannattaa pitää myös mielessä. Kaikista meistä ei ole lääkäreiksi, juristeiksi tms.
Täytyy kysyä, pyrkiikö tämä sinällään hyvin ahkera nuori mies lääkikseen aidon kiinnostuksen takia, vai oletetun korkean palkkatason takia? Jos edellisen takia, hatunnosto hänelle, jos jälkimmäisen, se ei ole yhteiskunnan kannalta mitenkään hyvä asia.
Jos motiivina on lähinnä raha, voi vain ajatella, kuinka paljon enemmän hyvää tämäkin nuorimies olisi ehtinyt tehdä näiden 6 vuoden aikana tekemällä jotakin muuta, kenties jopa itselleen paremmin soveltuvaa työtä.
Liian korkeat palkat eräissä ammateissa ovat tässä mielessä vakava yhteiskunnallinen syöpä. Näitä Häröjä kun löytyy varmasti aika paljon, siis nuoria, jotka pyrkivät, pyrkivät ja pyrkivät jollekin alalle vain rahan takia.
Minäkin olen pyrkinyt presidentiksi jo kaksikymmentä vuotta mutten ole päässyt vielä edes vaalitentteihin. Taitaa ikä loppua kesken.
Itseasiassa haluaisitko tällaisen tyypin lääkäriksesi. Tyhmältä vaikuttaa ei vastaa mielikuvaa teräväpäisestä lääkäristä. Kuusi vuotta ja pelkkää velkaa. Ihmiset tulee hoidetuksi ilman ihmettelijöitäkin. Anteeksi jos arvio meni vikaan.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kysyä, pyrkiikö tämä sinällään hyvin ahkera nuori mies lääkikseen aidon kiinnostuksen takia, vai oletetun korkean palkkatason takia? Jos edellisen takia, hatunnosto hänelle, jos jälkimmäisen, se ei ole yhteiskunnan kannalta mitenkään hyvä asia.
Jos motiivina on lähinnä raha, voi vain ajatella, kuinka paljon enemmän hyvää tämäkin nuorimies olisi ehtinyt tehdä näiden 6 vuoden aikana tekemällä jotakin muuta, kenties jopa itselleen paremmin soveltuvaa työtä.
Liian korkeat palkat eräissä ammateissa ovat tässä mielessä vakava yhteiskunnallinen syöpä. Näitä Häröjä kun löytyy varmasti aika paljon, siis nuoria, jotka pyrkivät, pyrkivät ja pyrkivät jollekin alalle vain rahan takia.
Jutussa kertoi miksi pyrkii. Ei rahan takia.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole edes Kuopioon tai Ouluun päässyt? Jo aikoja sitten olisi kannattanut lähteä ulkomaille lääkikseen. Esim. Tarttoon tai muualle!
Maksaa 10-20k per lukuvuosi + muut elämisen kulut. Harvalla on varaa.
Kyllä toi A:n ja B:n paperit särähti korvaan. Luulisi että olisi jo lukiossa tehnyt töitä unelmansa eteen, kun se kerran oli selvillä.
Kuka tällaisen lääkärin asiakkaaksi uskaltaa, joka ei edes kouluun pääse?
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi tuona aikana opiskellut maisterin tutkinnon melkeinpä miltä tahansa alalta, jonne vain olisi päässyt sisään, niin olisi samalla oppinut opiskelu- ja tenttivastaustaitoja, joiden avulla pääsisi heittämällä sisään opiskelemaan sitten sen lääketieteen tutkinnon.
Toisaalta olisi voinut opiskella lähi/sairaanhoitajaksi tai muita terveystieteitä, saanut varmaa palkkaa ja nähnyt oikeasti terveydenhoitoalaa ennen mahdollisia lääkkisopintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä, jos olisi jokin maksimimäärä pääsykoeyrityksille. Realismia on, että A:n tai B:n paperit kirjottaneelle lääkiksen ovet tuskin aukeavat, vaikka kuinka pänttäisi. Ja miten on mahdollista saada työttömyyskorvausta, jos ei hae töitä vaan lukee pääsykokeeseen?
Uskomattoman sinnikäs tyyppi, ja olisi upeaa, jos hän kykenisi valjastamaan ahkeruutensa ja tarmonsa johonkin hyödyllismpään asiaan, kuin turhaan hakemiseen.
Kyllä se vankilakundikin pääsi lääkikseen ja moni muu A:n tai B:n kirjoittanut.
Media on nykyään täynnä noita sankaritarinoita. Nuorille hoetaan joka tuutista muutenkin että "sä voit olla ihan mitä vaan sä haluut olla", kun karu totuus nyt vaan on se ettei se mene ihan niin.
Vierailija kirjoitti:
Herra Jumala ei se ole tarkoitus noin huonoilla todistuksilla mennään lääkäriksi!
pääsykoe, oliko se ens vuonna ei tarvi enään päntätä, osa menee todistuksella ja jäljellä olevat onko sitten rasti ruutuun?????
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole edes Kuopioon tai Ouluun päässyt? Jo aikoja sitten olisi kannattanut lähteä ulkomaille lääkikseen. Esim. Tarttoon tai muualle!
Sukulaiseni ei päässyt ja meni Tarttoon. Siellä opiskellaan muistaakseni vironkielellä. On siinäkin oma hommansa pysyä tunneilla perässä. On lääkäri tätä nykyä, tiedä sitten kuin onnellinen sellainen.
Voi surkeus. Asta ja beetä lukiossa.... Osaako tää ihminen edes laskea kunnolla... Jos pääsisi sinne lääkikseen nniin miten hän siellä pärjäisi, ja entä sitten työelämässä?
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ajassa hän olisi saanut lääkärin tiedot kirjoista. Tarvittaisiin yleisen kielitutkintojärjestelmän tapainen järjestelmä, jossa jokainen voisi osoittaa tietonsa riippumatta siitä, miten ne on hankittu.
Vielä vuonna 1997 osa asiantuntijoista ajatteli, että internet jää tähdenlennoksi. Nykyään tiedon monopoli on murtunut, mutta puhevallan monopoli ei. Opetussuunnitelmat ovat julkisia ja sieltä näkee tarkalleen, mitkä kirjat ja artikkelit luetaan.
Mark voisi opiskella asiat netistä, käydä teoriatenteissä ja sen jälkeen hänelle hommattaisiin harjoittelut, että saisi lopullisen pätevyyden.
On kuitenkin paljon ihmisiä, joiden nykyinen elanto vaarantuisi, jos tuo väylä avautuisi, ja niinpä sitä vastustetaan vielä pitkään. Yhtäkkiä lääkäreitä olisi kymmenen kertaa enemmän ja tämä vaikuttaisi palkkaneuvotteluun huomattavasti.
Lääkiksen opiskelu on muuttunut paljon siitä ajasta kun itse opiskelin. Meille oli uusi juttu että useampia asioita opetettiin samalla eikä enää tankattu kuukausikaupalla luiden ja lihasten nimiä ulkoa latinaksi. Luento-opetusta oli hyvin vähän ja pienryhmäopetusta puolestaan todella paljon eikä poissaoloa hyväksytty korvaamatta. Nykyään on digitaalista oppimista jne. mutta edelleen klinikassa merkittävintä opetusta ovat pienryhmäopetukset potilaiden kanssa.
Lääkäriksi ei voi opiskella pelkästään lukemalla kirjoja vaikka riittävän tietotason saa todennäköisesti wikipediasta ja youtube videoista. Paljon on sellaista hiljaista tietoa mitä kuulee opettajilta kuten vaikka kuinka kohdata potilas erilaisissa tilanteissa ja käytännön kokemus mikä alkaa kertyä heti klinikassa aluksi ihan potilaita tutkimalla ja potilasasiakirjoja lukemalla. Opetus ja harjoittelu sairaalassa perehdyttää toimimaan yhdessä muiden työntekijöiden kanssa asianmukaisesti.
ETA- ja EU-alueen ulkopuolelta hakee Suomeen työhön lääkäreitä joiden pitää suorittaa ns. Tampereen tentit ja harjoittelu ennen kuin he saavat laillistuksen toimia lääkärinä Suomessa. Nykyään voi yrittää kolme kertaa ja kaikki eivät todellakaan läpäise tenttejä syystä tai toisesta. Viimeinen on potilastentti ja jos käyttäytyminen ei ole kohdallaan niin ei sitä lupaa tule.
Jos olisi tuona aikana opiskellut maisterin tutkinnon melkeinpä miltä tahansa alalta, jonne vain olisi päässyt sisään, niin olisi samalla oppinut opiskelu- ja tenttivastaustaitoja, joiden avulla pääsisi heittämällä sisään opiskelemaan sitten sen lääketieteen tutkinnon.