Mark Härö on käyttänyt kuusi vuotta elämästään hakemalla lääkikseen
Ensinnäkin hatunnosto nuorelle joka menee sinnikkäästi kohti unelmaa. Paikka hammaslääketieteellisessä osoittaa että eteenpäin on menty ja mahdollisuuksia on. Myös lääkärin palkkataso korvaa menetettyä aikaa, kun sille pääsee.
Silti heräsi pari kysymystä. Jutussa sanotaan että on A:n ja B:n paperit. Nuohan on kaksi huonointa läpimennyttä arvosanaa. Miksei ole uusinut?
Toinen kysymys on, että miten voi olla 20 000 opintolainaa, kun ei ole edes opiskellut? Eikö opintolaina myönnetäkään vasta opiskelijalle?
Noita paria kysymystä lukuunottamatta haluan sanoa että hieno suunta on Markin elämällä ja onnea jatkoon! Nuorilla on kovia paineita ja heille ei kannata nillittää vaan miettiä yhdessä miten nuori pääsee työllä tavoitteisiinsa.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä, jos olisi jokin maksimimäärä pääsykoeyrityksille. Realismia on, että A:n tai B:n paperit kirjottaneelle lääkiksen ovet tuskin aukeavat, vaikka kuinka pänttäisi. Ja miten on mahdollista saada työttömyyskorvausta, jos ei hae töitä vaan lukee pääsykokeeseen?
Uskomattoman sinnikäs tyyppi, ja olisi upeaa, jos hän kykenisi valjastamaan ahkeruutensa ja tarmonsa johonkin hyödyllismpään asiaan, kuin turhaan hakemiseen.
Kyllä se vankilakundikin pääsi lääkikseen ja moni muu A:n tai B:n kirjoittanut.
Yhden tutun lapsi hakee lääkikseen vuosi toisensa jälkeen. On ADHD:ta ja oppimisvaikeuksia, mutta äiti jaksaa kannustaa. Joka vuosi tulee kuulemma pari pistettä enemmän kuin aiempana, ja ensimmäisen yrityksen pistemäärä oli ollut aivan mitätön. Onneksi kumminkin työskentelee koko ajan (suurtalouskeittiöllä) eikä vain roiku ja odota. Kaipa niitä unelmia saa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä, jos olisi jokin maksimimäärä pääsykoeyrityksille. Realismia on, että A:n tai B:n paperit kirjottaneelle lääkiksen ovet tuskin aukeavat, vaikka kuinka pänttäisi. Ja miten on mahdollista saada työttömyyskorvausta, jos ei hae töitä vaan lukee pääsykokeeseen?
Uskomattoman sinnikäs tyyppi, ja olisi upeaa, jos hän kykenisi valjastamaan ahkeruutensa ja tarmonsa johonkin hyödyllismpään asiaan, kuin turhaan hakemiseen.
Eihän tuo ole turhaa, koska pääsi nyt opiskelemaan hammaslääkäriksi ja siinä ensimmäisen vuoden opinnot on samat kuin lääkäreillä.
Palkkataso tulee kyllä korvaamaan menetettyä aikaa.
Tekoäly on korvannut vähintään 50% yleislääkäreistä siihen mennessä kun tämä kyseinen jamppa on valmistunut lääkäriksi, jos koskaan valmistuu. Palkat tulevat takuulla alas, kun joka tuppukylässä ei enää tarvita omia aspiriininmäärääjiä ja googlettelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että ei ole uusinut yo-kokeita, koska päästäkseen sisään todistusvalinnalla tarvii laudaturit tai eximiat myös muista kuin "lääkisaineista" esim. äidinkielestä ja pitkästä englannista. Varmaan halusi panostaa fysiikan, kemian ja biologian osaamiseen pääsykokeessa. Näin siis veikkaisin.
Saakohan opintolainaa kun eri opistoilla on kuukausia kestäviä valmentavia lääkislinjoja. Ehkä hän on ollut sellaisella.
Kyllä opintolainaan pitää olla Kelan takauspäätös. En ole kuullut, että valmennuskursseihin saisi.
On virhe tyytyä kakkosvaihtoehtoon. Se voi olla ala, joka ei aidosti kiinnosta yhtään.
Ulkomailla pääsisi rahalla lääkikseen, tiedän yhden joka meni Liettuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että ei ole uusinut yo-kokeita, koska päästäkseen sisään todistusvalinnalla tarvii laudaturit tai eximiat myös muista kuin "lääkisaineista" esim. äidinkielestä ja pitkästä englannista. Varmaan halusi panostaa fysiikan, kemian ja biologian osaamiseen pääsykokeessa. Näin siis veikkaisin.
Saakohan opintolainaa kun eri opistoilla on kuukausia kestäviä valmentavia lääkislinjoja. Ehkä hän on ollut sellaisella.
Kyllä opintolainaan pitää olla Kelan takauspäätös. En ole kuullut, että valmennuskursseihin saisi.
Virallista opintolainaa ei voi saada, mutta toki pikavippejä voi ottaa tai pankilta muuta lainaa saada, tuttava lainata tai olla valmiiksi itsellä säästöjä.
Eikö opintotuen eli opintorahan ja lainan saa tutkintoon johtaviin koulutuksiin?
Tuossa ajassa hän olisi saanut lääkärin tiedot kirjoista. Tarvittaisiin yleisen kielitutkintojärjestelmän tapainen järjestelmä, jossa jokainen voisi osoittaa tietonsa riippumatta siitä, miten ne on hankittu.
Vielä vuonna 1997 osa asiantuntijoista ajatteli, että internet jää tähdenlennoksi. Nykyään tiedon monopoli on murtunut, mutta puhevallan monopoli ei. Opetussuunnitelmat ovat julkisia ja sieltä näkee tarkalleen, mitkä kirjat ja artikkelit luetaan.
Mark voisi opiskella asiat netistä, käydä teoriatenteissä ja sen jälkeen hänelle hommattaisiin harjoittelut, että saisi lopullisen pätevyyden.
On kuitenkin paljon ihmisiä, joiden nykyinen elanto vaarantuisi, jos tuo väylä avautuisi, ja niinpä sitä vastustetaan vielä pitkään. Yhtäkkiä lääkäreitä olisi kymmenen kertaa enemmän ja tämä vaikuttaisi palkkaneuvotteluun huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
On virhe tyytyä kakkosvaihtoehtoon. Se voi olla ala, joka ei aidosti kiinnosta yhtään.
Jos rahkeet ei riitä lääkikseen, niin olisi aika luopua epärealistisesta unelmasta ja palata maanpinnalle. Hakea sellaiseen koulutukseen mihin on mahdollista päästä. Ei elämässä voi aina kaikkea saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On virhe tyytyä kakkosvaihtoehtoon. Se voi olla ala, joka ei aidosti kiinnosta yhtään.
Jos rahkeet ei riitä lääkikseen, niin olisi aika luopua epärealistisesta unelmasta ja palata maanpinnalle. Hakea sellaiseen koulutukseen mihin on mahdollista päästä. Ei elämässä voi aina kaikkea saada.
Rahkeet voi riittää, mutta ei pääse opiskelemaan. Todistusvalinnat ja pääsykokeet ovat historiallisesti ja kulttuurisesti määräytyviä juttuja, joiden mielekkyydestä voi olla monta mieltä.
Esim. minun alalla pääsykokeissa edistyminen voi tyrehtyä matematiikkaan, jos ei saa tarpeeksi pisteitä. No tarvitaanko tutkinnossa laskuja? Ei tarvita. Avoimen väylän kävijät käyvät saman tutkinnon ilman mitään numeroarvoituksia.
Tehnyt joitain lääkikseen valmistavia kursseja tuossa sanottiin - OMG - 6 vuoden aikana.
Keino se on makoilla tämäkin.
Ehkä kaikki työttömätkin voivat ruveta lääkis-hakijoiksi, hakee vaan joka vuosi, ei pääse, makaat taas vuoden ja haet, et päässty, makaat vuoden....
Ja tälle mallille nyt nostetaan sitten hattua?????????
On viisautta myöntää lukuisten epäonnistuneiden yritysten jälkeen, että kaikista ei ole lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijoiksi.
Tokihan sitä saa hakea vaikka maailman tappiin asti, mutta pikkuhiljaa voisi miettiä b-suunnitelmaa. Ei kai se hammaslääkärin ammatti niin huono vaihtoehto olisi ja voi kai sitä silti jatkaa hakemista.
Vierailija kirjoitti:
Yhden tutun lapsi hakee lääkikseen vuosi toisensa jälkeen. On ADHD:ta ja oppimisvaikeuksia, mutta äiti jaksaa kannustaa. Joka vuosi tulee kuulemma pari pistettä enemmän kuin aiempana, ja ensimmäisen yrityksen pistemäärä oli ollut aivan mitätön. Onneksi kumminkin työskentelee koko ajan (suurtalouskeittiöllä) eikä vain roiku ja odota. Kaipa niitä unelmia saa olla.
Onko sitten kuitenkin enemmän äidin unelma, että lapsi pääsee opiskelemaan vaikuttaa vähän siltä.
Tuolla 20 000 eurolla olisi jo kustantanut kahden vuoden opinnot vaikkapa Virossa. En toisaalta ymmärtä, miksei hammaslääkis kelpaa. Pulaa on heistäkin ja tulotaso sen mukainen. A:n ja B:n papereilla hyvä saavutus kuitenkin.
Eikö siinä sivussa pysty tekemään töitä? Vaikka varastolla kunnes opiskelupaikka irtoaa