Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mark Härö on käyttänyt kuusi vuotta elämästään hakemalla lääkikseen
11.09.2024 |
Ensinnäkin hatunnosto nuorelle joka menee sinnikkäästi kohti unelmaa. Paikka hammaslääketieteellisessä osoittaa että eteenpäin on menty ja mahdollisuuksia on. Myös lääkärin palkkataso korvaa menetettyä aikaa, kun sille pääsee.
Silti heräsi pari kysymystä. Jutussa sanotaan että on A:n ja B:n paperit. Nuohan on kaksi huonointa läpimennyttä arvosanaa. Miksei ole uusinut?
Toinen kysymys on, että miten voi olla 20 000 opintolainaa, kun ei ole edes opiskellut? Eikö opintolaina myönnetäkään vasta opiskelijalle?
Noita paria kysymystä lukuunottamatta haluan sanoa että hieno suunta on Markin elämällä ja onnea jatkoon! Nuorilla on kovia paineita ja heille ei kannata nillittää vaan miettiä yhdessä miten nuori pääsee työllä tavoitteisiinsa.
Kommentit (122)
Hyvä että esiintyy naamallaan ja nimellään, niin tiedän välttää, jos tuo joskus lääkäriksi sattuu pääsemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö opintotuen eli opintorahan ja lainan saa tutkintoon johtaviin koulutuksiin?
Opintolainaa voi ottaa vaikka mummolta.
Ne rahat meni jo pelaamiseen...
Vierailija kirjoitti:
Pitääpä jatkossa kysyä vastaanotolla, että monennellako pääsit sisään. On tullut vastaan niin outoja ja muutenkin paskoja lääkäreitä, ettei potilaana paljon naurata.
Luuletko että vastaavat tai vastaavat ainakaan rehellisesti. Useimmat lääkärit on sen verran ylimielisiä, että eivät takuulla alennu vastaamaan, ainakaan rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä, jos olisi jokin maksimimäärä pääsykoeyrityksille. Realismia on, että A:n tai B:n paperit kirjottaneelle lääkiksen ovet tuskin aukeavat, vaikka kuinka pänttäisi. Ja miten on mahdollista saada työttömyyskorvausta, jos ei hae töitä vaan lukee pääsykokeeseen?
Uskomattoman sinnikäs tyyppi, ja olisi upeaa, jos hän kykenisi valjastamaan ahkeruutensa ja tarmonsa johonkin hyödyllismpään asiaan, kuin turhaan hakemiseen.
Turhaa kenelle? Jokaisella on vain yksi elämä. Kuka sinut on ylentänyt päättämään mikä on turhaa kenellekin? Ehtii olla lääkärinä 50 vuotta.
Jos oikeasti kirjoitat noin paskat numerot VAIKKA sinua kiinnostaa lääketiede, et voi mitenkään olla tarpeeksi älykäs ymmärtämään asiayhteyksiä ja toimimaan lääkärinä. Etenkin matikasta pitäisi vähintään perushyvä arvosana tulla ihan yrittämättäkin jos päässä liikuu yhtään mitään.
Ymmärrän kyllä jos joku alanvaihtaja vaatii muutaman vuoden pänttäyksen mutta siitä ei ole tässä kyse. Mä en ymmärrä mitä hurraamista on ihmisissä jotka väkisin pänttäämällä tunkee yliopistoihin vieden hakupainealojen paikkoja oikeasti fiksuilta ihmisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä dorkat mainostaa itseään joka kevät ja näköjään syksylläkin. Se yksi akkakin oli hakenut ties kuinka monta kertaa, tuskin pääsi koskaan sisään.
Arvostan enemmän pääsykokeen kuin ylioppilastodistuksen perusteella valittuja. Pääsykokeeseen sentään luetaan ja siellä kysytään opintojen kannalta oleellisia asioita. Ylioppilastodistus on vähän yliarvostettu, vaikka on se ihan hyvä, että sekin tuli hankittua laatikon pohjalle pyörimään.
Moni pyrkii useita kertoja vaikkapa juuri lääkikseen, koska hyviä hakijoita on paljon. Se, että ei heti pääse, ei siis tarkoita että olisi huono hakija. Kuusi vuotta on lopulta hyvin lyhyt aika elämästä. Hienoa, että on sinnikkyyttä, kuten jutun esimerkkihenkilöllä. Hän on jo päässyt eteenpäin päämäärässään. Hän voi vaikka opiskella hammaslääkäriksi ja vasta valmistuttuaan hakeutua lääketieteen puolelle. Silloinkaan ei ole liian myöhäistä vielä. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea mutta tunnen erään joka luki farmasiaa ja oli apteekissa töissä kun pyrki lääkikseen. Kolmas vuosi ja on nykyään arvostettu kirurgi alallaan.
ei mennyt kuulemma vuodet apteekissa ollenkaan hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä, jos olisi jokin maksimimäärä pääsykoeyrityksille. Realismia on, että A:n tai B:n paperit kirjottaneelle lääkiksen ovet tuskin aukeavat, vaikka kuinka pänttäisi. Ja miten on mahdollista saada työttömyyskorvausta, jos ei hae töitä vaan lukee pääsykokeeseen?
Uskomattoman sinnikäs tyyppi, ja olisi upeaa, jos hän kykenisi valjastamaan ahkeruutensa ja tarmonsa johonkin hyödyllismpään asiaan, kuin turhaan hakemiseen.
Turhaa kenelle? Jokaisella on vain yksi elämä. Kuka sinut on ylentänyt päättämään mikä on turhaa kenellekin? Ehtii olla lääkärinä 50 vuotta.
Vasta oli juttu herrasta joka valmistui 70-vuotiaana lääkäriksi. Ei se oppiminen vältämättä enää ole niin helppoa tuossa iässä. Ks. https://edition.cnn.com/2024/09/07/asia/older-medical-school-graduate-i…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla 20 000 eurolla olisi jo kustantanut kahden vuoden opinnot vaikkapa Virossa. En toisaalta ymmärtä, miksei hammaslääkis kelpaa. Pulaa on heistäkin ja tulotaso sen mukainen. A:n ja B:n papereilla hyvä saavutus kuitenkin.
Tartossa on englanninkieliseen maksulliseen ohjelmaan pääsemiseksi tarvitaan motivaatiokirje, pääsykoe ja haastattelu eli ei sisään mennä pelkästään rahalla. Lukuvuosi maksaa 13200 euroa vuodessa ja eläminen siihen päälle. Viron kieli pitää osata viimeistään siinä vaihessa kun aletaan potilaita tapaamaan.
Opiskelijat vaihtaa vironkieliseen ohjelmaan ensimmäisen vuoden jälkeen opittuaan kielen, koska vironkielinen ohjelma ei ole maksullinen.
Itse asiassa pääsykokeiden kysymykset eivät juurikaan eroa ylioppilaskokeiden kysymysten aihealueista, ne ovat vain haastavampia. Pääsykokeissa vaaditaan lukion kemian, fysiikan ja biologian oppimäärät. Ei mitään sen erityisempää lääketieteeseen liittyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ajassa hän olisi saanut lääkärin tiedot kirjoista. Tarvittaisiin yleisen kielitutkintojärjestelmän tapainen järjestelmä, jossa jokainen voisi osoittaa tietonsa riippumatta siitä, miten ne on hankittu.
Vielä vuonna 1997 osa asiantuntijoista ajatteli, että internet jää tähdenlennoksi. Nykyään tiedon monopoli on murtunut, mutta puhevallan monopoli ei. Opetussuunnitelmat ovat julkisia ja sieltä näkee tarkalleen, mitkä kirjat ja artikkelit luetaan.
Mark voisi opiskella asiat netistä, käydä teoriatenteissä ja sen jälkeen hänelle hommattaisiin harjoittelut, että saisi lopullisen pätevyyden.
On kuitenkin paljon ihmisiä, joiden nykyinen elanto vaarantuisi, jos tuo väylä avautuisi, ja niinpä sitä vastustetaan vielä pitkään. Yhtäkkiä lääkäreitä olisi kymmenen kertaa enemmän ja tämä vaikuttaisi palkkaneuvotteluun huomattavasti.
Ja kaikesta tästä huolimatta lääkäreinä työskentelee henkilöitä, joiden taito kohdata potilas on lähellä nollaa. 🤔🙄
Semmonenhan se osaa joka monesti joutunu harjoittaa ja yrittämään ei se kaikilla suju heti. Jo ala-asteella opetetaan että jotkut tarvii enemmän harjotusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottiko hän siis hammaslääkispaikan vastaan tai hakiko sinne ylipäätänsä? Tuohan tarkoittaisi ettei hän edes hakenut yhteishaussa yleislääkikseen.. Tietääkseeni yleislääkikseen ja hammaslääkikseen ei voi hakea yhtä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Nämä dorkat mainostaa itseään joka kevät ja näköjään syksylläkin. Se yksi akkakin oli hakenut ties kuinka monta kertaa, tuskin pääsi koskaan sisään.
Joku hoiajamama ULS:osta kuulema pääsi tänä vuonna kun jätti somettamisen vähemmälle
yle korjasikin jutun ja tarkensi tuota: "haki tänä vuonna hammaslääketieteelliseen päästäkseen eteenpäin. Samaan aikaan ei voi hakea sekä hammaslääketieteen että lääketieteen koulutusohjelmiin."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ajassa hän olisi saanut lääkärin tiedot kirjoista. Tarvittaisiin yleisen kielitutkintojärjestelmän tapainen järjestelmä, jossa jokainen voisi osoittaa tietonsa riippumatta siitä, miten ne on hankittu.
Vielä vuonna 1997 osa asiantuntijoista ajatteli, että internet jää tähdenlennoksi. Nykyään tiedon monopoli on murtunut, mutta puhevallan monopoli ei. Opetussuunnitelmat ovat julkisia ja sieltä näkee tarkalleen, mitkä kirjat ja artikkelit luetaan.
Mark voisi opiskella asiat netistä, käydä teoriatenteissä ja sen jälkeen hänelle hommattaisiin harjoittelut, että saisi lopullisen pätevyyden.
On kuitenkin paljon ihmisiä, joiden nykyinen elanto vaarantuisi, jos tuo väylä avautuisi, ja niinpä sitä vastustetaan vielä pitkään. Yhtäkkiä lääkäreitä olisi kymmenen kertaa enemmän ja tämä vaikuttaisi palkka
Lääkärin käytös on opittua pääosin. Mikään yksittäinen haastattelu ei auta psykopaattien seulonnassa. Vuosia sitten Karolinskaan pääsi murhamies haastattelun perusteella (H Hellekant nimeltään).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ajassa hän olisi saanut lääkärin tiedot kirjoista. Tarvittaisiin yleisen kielitutkintojärjestelmän tapainen järjestelmä, jossa jokainen voisi osoittaa tietonsa riippumatta siitä, miten ne on hankittu.
Vielä vuonna 1997 osa asiantuntijoista ajatteli, että internet jää tähdenlennoksi. Nykyään tiedon monopoli on murtunut, mutta puhevallan monopoli ei. Opetussuunnitelmat ovat julkisia ja sieltä näkee tarkalleen, mitkä kirjat ja artikkelit luetaan.
Mark voisi opiskella asiat netistä, käydä teoriatenteissä ja sen jälkeen hänelle hommattaisiin harjoittelut, että saisi lopullisen pätevyyden.
On kuitenkin paljon ihmisiä, joiden nykyinen elanto vaarantuisi, jos tuo väylä avautuisi, ja niinpä sitä vastustetaan vielä pitkään. Yhtäkkiä lääkäreitä olisi kymmenen kertaa enemmän ja tämä vaikuttaisi palkka
Kunhan osaa kohdata taudin ja oireet. Muun kohtaamisen voi hakea päälääkäriltä jos on tarvis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkiksen opiskelu on muuttunut paljon siitä ajasta kun itse opiskelin. Meille oli uusi juttu että useampia asioita opetettiin samalla eikä enää tankattu kuukausikaupalla luiden ja lihasten nimiä ulkoa latinaksi. Luento-opetusta oli hyvin vähän ja pienryhmäopetusta puolestaan todella paljon eikä poissaoloa hyväksytty korvaamatta. Nykyään on digitaalista oppimista jne. mutta edelleen klinikassa merkittävintä opetusta ovat pienryhmäopetukset potilaiden kanssa.
...
Kiitos vastauksesta.
En näe ristiriitaa vastauksesi ja sen välillä, mihin sinä vastasit.
Siinä jo sanottiin, että harjoitteluihin voisi mennä sen jälkeen, kun teoriatiedot on osoitettu.
Pitäisi tutkia eturistiriitoja ja tehdä pedagogisia selvityksiä näistä teoriaopetuksen nivotuista opetustavoista, vaikka moni voi vastustaa sitä. Missä määrin nämä perustuvat pedagogiseen tietoon ja missä määrin historiallisiin sattumiin ja mieltymyksiin.
On hyvin tyypillistä, että jäykkiä rakenteita perustellaan tekemällä toteamuksia, mitkä piilottavat opeteltavien varsinaisen ytimen mystiikkaan tai hajauttavat sen osoitteisiin, joita ei osata nimetä. Tämä sama on tullut hyvin esiin mm. psykologiakeskusteluissa. Psykologiahan on kovan hakupaineen ala ja kukaan ei oikein tunnu osaavan selittää, mitä siellä opitaan, mihin tarvitaan nimenomaan se tietty kurssipaketti graduineen, kun kuitenkin tieto mielenterveydestä on hajautettu niin laajalle ja psykologian tapauksessa ei tarvita edes kalliita ja harvinaisia instrumentteja eikä kyse ole ihmishengistä. Kuitenkin se, että psykologia on saatu mystifioitua salaperäiseksi yli-ihmisten taikamaailmaksi antaa ymmärtää, että lääkiksen kohdalla tämä mystiikan varjo on vielä suurempi ja jos psykologian saloja voidaan noista mainituista tekijöistä huolimatta piilotella, se pätee varmasti lääketieteeseenkin. Hiljainen tieto on yleisesti hyväksytty käsite, joskin samalla on aiheellista pohtia sitä, miten tuon hiljaisen tiedon siirtyminen oikein todistetaan, kun se on näkymätöntä eikä näy opetussuunnitelmassa? Onko hiljaiseen tietoon vetoaminen ehkä vähän ironista, kun monet lääkärit ylimielisesti tyrmäävät 'uskomuslääketieteen' eli monissa ulkomaisissa yliopistoissa opetettavat hoitomenetelmät?
Tämän hajauttamisen ja mystiikan tarkoitus on siis pitää tieto ja puhevalta tutkintoesteradan takana ja esteradalle pääseminen lukioarvosanojen takana. Kun sitten joku pääsee hampaita kirskuttamalla esteradan läpi, hän on jo käyttänyt siihen niin ison lohkon elämästään, että hänestä on vaikeaa saada kriitikkoa; helpointa on puolustaa omaa ja oman sisäryhmän etua käyttämällä äly vanhojen valtarakenteiden ylläpitoon.
Lisäksi oma kysymyksensä on työn järjestäminen ja voisiko koulutus olla enemmän täsmätyyppistä valmistamaan tekijöitä eri rooleihin? Esim. vakuutuslääkäri ei välttämättä koskaan kuule 'potilaansa' ääntä, vaan tekee elämää koskevia päätöksiä asiakirjan perusteella. Erikoislääkärit taas tekevät hyvin rajattua työtä, jossa ei välttämättä enää tarvitse muistaa kovin paljoa siitä, mitä peruskoulutuksessa on opittu. Koneinsinöörit ja sähköinsinöörit eivät ensin opiskele yleisinsinööriksi, vaan suoraan oman alansa insinööriksi. Jälleen kerran tässä joka tapauksessa pukkaavat eturistiriidat peliin. Kaikkien lääketieteen peruskoulutuksen intresseissä on vastustaa täsmäpolkuja noihin töihin, jotta vain tietyn esteradan selvittäneet voisivat tavoitella ja jatkokouluttautua noille paikoille.
Alue: Aihe vapaa
Pitääpä jatkossa kysyä vastaanotolla, että monennellako pääsit sisään. On tullut vastaan niin outoja ja muutenkin paskoja lääkäreitä, ettei potilaana paljon naurata.