Kuka hoitaa meidät keski-ikäiset lapsettomat sitten kun me ollaan vanhuksia?

Tädillä on muistisairas puoliso. Puolison omat lapset edellisestä liitosta ovat kiireisiä omine perheineen eivätkä lainkaan ota vastuuta isästään. Ehkä häpeävätkin tätä. Jos tätiäni ei olisi, muistisairas olisi todennäköisesti kokoaikaisesti hoitokodissa, jossa viettää nyt yhden päivän viikossa.

Että eivät ne lapset aina pelastus vanhuuden varalle ole.

"Totta kai autan näin, uskon vain että aloitus viittasi enemmän siihen kuka käy kaupassa, siivoaa, laittaa ruoan jne."

Ajattelen että siinä vaiheessa kun en kykene tuollaisia perusasioita tekemään on aika muuttaa sellaiseen paikkaan missä ruoka on valmiina ja kaupan kotiinkuljetus voi hoitaa esim. välipalat yms. Asunto on sen verran pieni että siivouspalvelu ei aiheuta suuria kustannuksia.

Pakistanilaiset ja afrikkalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Tädillä on muistisairas puoliso. Puolison omat lapset edellisestä liitosta ovat kiireisiä omine perheineen eivätkä lainkaan ota vastuuta isästään. Ehkä häpeävätkin tätä. Jos tätiäni ei olisi, muistisairas olisi todennäköisesti kokoaikaisesti hoitokodissa, jossa viettää nyt yhden päivän viikossa.

Että eivät ne lapset aina pelastus vanhuuden varalle ole.

Näinpä. Mun äitini olisi varmasti joutunut jo yli vuosi ennen kuolemaansa laitoshoitoon, jos mä en olisi asunut naapurissa, mulla ei olisi ollut 100% etätyö JA mulla ei olisi ollut työnantajaa, jonka mielestä on ihan ok, että mä lähden kesken työpäivän auttamaan vanhempiani. Mun siskonikin asuu tässä naapurissa, mutta hänellä oli toisenlainen työ ja toisenlainen työnantaja. Siskollani ei olisi onnistunut sanoa pomolleen, että äiti ei pääse vessanpöntöltä ylös, joten mun pitää nyt lähteä auttamaan. 

Toivottavasti kauniit Filippiinit hoitaa mua.

Vierailija kirjoitti:

Tätä kannattaisi miettiä kun tekee päätöksen jäädä lapsettomaksi. Vastaus kysymykseesi onkin että ei kukaan. Jos ei itse pysty pitämään puoliaan tai pärjäämään, niin sitten on asiat huonosti. Kannattaa säästää paljon rahaa vanhuuden varalle niin pystyy ostamaan edes joitain palveluita kun auttajia ei ole.

No, täällä vanhusten auttamisketjuissa kyllä suurin osa kertoo, että on ulkoistanut vanhuksen auttamisen yhteiskunnalle. 

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti kauniit Filippiinit hoitaa mua.

Ja miksi hoitaisi vai maksatko heille hyvin?

Kannattaa pitää huolta kunnostaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa pitää huolta kunnostaan. 

Hyvä fyysinen kunto ei estä muistisairauksia, eikä edes hyvä koulutus ja työ. Nähty suvusta. 

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta hoitaa sen verran, kuin tarpeelliseksi näkee. Kannattaa pitää välit kavereihin kunnossa.

Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.



Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.



Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.



Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä kannattaisi miettiä kun tekee päätöksen jäädä lapsettomaksi. Vastaus kysymykseesi onkin että ei kukaan. Jos ei itse pysty pitämään puoliaan tai pärjäämään, niin sitten on asiat huonosti. Kannattaa säästää paljon rahaa vanhuuden varalle niin pystyy ostamaan edes joitain palveluita kun auttajia ei ole.

No, täällä vanhusten auttamisketjuissa kyllä suurin osa kertoo, että on ulkoistanut vanhuksen auttamisen yhteiskunnalle. 

Kysymyshän ei ole pelkästään siitä kuka hoitaa. Hoitajia kyllä löytyy jos löytyy maksajia. Mutta kun monikaan ei näe siihen paspomiseen suurta tarvetta niin ei niitä maksajiakaan oikein löydy.

Luulen, että tulemme makaamaan tehdasmaisissa säilytyspaikoissa, joita pyöritetään ulkomaalaisella halpatyövoimalla. 

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että tulemme makaamaan tehdasmaisissa säilytyspaikoissa, joita pyöritetään ulkomaalaisella halpatyövoimalla. 

Kuinka pitkään se halpatyövoima sitten pyörittelee hoidettavia. Hoitajille tuskin tulevaisuudessa maksetaan niin paljoa että etteikö heilläkin olisi houkutus lähteä paremmin palkattuihin töihin.

Ei meitä kukaan hoida. Mutta ei hätää. Eutanasia laillistetaan Suomessa 10-15 vuoden sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Ei meitä kukaan hoida. Mutta ei hätää. Eutanasia laillistetaan Suomessa 10-15 vuoden sisällä.

Miten se auttaa kuoleman pelkoon josta nämä kuka hoitaa kysymykset yleensä syntyy?

Kuolema

en ainakaan halua että yksikään adbi tai muhammed on auttamassa ennemmin pärjään yksin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa pitää huolta kunnostaan. 

Hyvä fyysinen kunto ei estä muistisairauksia, eikä edes hyvä koulutus ja työ. Nähty suvusta. 

Muistisairaus ei ole ainoa asia, miksi kotona pärjääminen ilman apua voi olla hankalaa. Mä en ole omalla kohdallani huolissani muistisairaudesta, koska mulla ei ole sitä geeniä, joka altistaa varhaisiän dementialle. Sen sijaan mulla on se geeni, joka altistaa myöhäisiän dementialle. Äidilläkin muistisairaus alkoi vasta yli 90-vuotiaana ja alkoi vaikuttaa arkisiin asioihin kuten peseytymiseen yms vasta 95-vuotiaana. Mulla ei ole muiden sairauksieni vuoksi mitään syytä olettaa, että eläisin 90-vuotiaaksi asti. En välttämättä edes 80-vuotiaaksi asti. Mutta mulla on nivelreuma ja moninivelrikko. Molemmat eteneviä sairauksia, joita ei voi parantaa. Niin paljon kuin ottaakin päähän räntäsateessa tai muuten surkeassa kelissä, väsyneenä tai kovissa kivuissa lähteä koiran kanssa lenkille, niin onneksi - siis koiran vuoksi - on pakko. 

Muutenkin olen jo nyt (siis vaikka eläkkeelle jään vasta kahden vuoden päästä) alkanut laittaa kodistani sellaista, että pärjään täällä huonosti liikkuvanakin mahdollisimman hyvin. Mua ortopedi kehotti jo 8 vuotta sitten hankkimaan ajokortin ja auton sekä muuttamaan yksikerroksiseen asuntoon. Mun mielestä taas tuo rappusissa edestakaisin ravaaminen tekee pelkästään hyvää lihaksille. Samoin kävellen kauppaan meno. Isommat ja painavammat ostokset (kuten kissanhiekkasäkit, koiran ruokasäkit yms) tilaan kotiinkuljetuksella, mutta muuten ne arkiset hommat ovat oikein hyvä keino ylläpitää toimintakykyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta hoitaa sen verran, kuin tarpeelliseksi näkee. Kannattaa pitää välit kavereihin kunnossa.

Entä kun ne kaverit on yhtä kehnokuntoisia, korttinsa menettäneitä tai kuolleita? Kyselepä 90-vuotiaalta missä kaverit ovat.

Voi hyvä luoja. Ihmisellä voi olla 90-vuotiaana myös muun ikäisiä kavereita. Mikä ihme oletus se on, että kaikki elämäsi kaverit ovat syntyneet samana vuonna?

 

Sepä ei varsinaisesti paljoa auta, että 90-vuotiaalla on 87-vuotias kaveri. Ikäeroa pitäisi olla kymmeniä vuosia, jotta edes todennäköisesti hänestä olisi avuksi.

Oma äitini on 82, ja hänellä oli kaksi hyvää ystävää, nuorempia, mutta niinpä vain ne ystävät ovat j

"

Hui että, kolme vuotta ikäeroa! Kyllä sitä ikäeroa voi ystävillä tuossa elämänvaiheessa olla vaikka kuinka paljon.

Kuten sanottu, kaikki eivät vanhene samaan tahtiin ja toiset pysyvät toimintakykyisempinä kuin toiset." 

Ehkä tuohon ikäeron sijaan voisit kokeilla ajatusleikkiä: kuinka moni nykyisistä ystävistäsi on sinulle niin tärkeä, että SINÄ  uhraisit omaa aikaasi ja varojasi hänen auttamiseen? Soittelisit perään, kävisit kaupassa, veisit sairaalaan vaikka palkaksi saisit vain valitusta. Helppo miettiä miten muut auttavat itseä, mieti mihin olet itse valmis. Usein tuolaiseen pyytettömyyteen suostutaan vain lähisukulaisten kohdalla.

Täällä moni sanoo ettei voi luottaa siihen että lapset hoitavat sinut kun olet vanha. Siitähän tässä ei olekaan kyse että lapset hoitaisivat. On kuitenkin täysin eri asia onko sinulla lapsia, jotka ovat edes jossakin määrin sinusta tai edes sinun rahoista vai onko niin ettei sinulla ole ketään. Rahalla ja yhteiskunnalta saa kyllä apua siivoamiseen, ruuanlaittoon yms. asioihin. Usein kuitenkin ensimmäinen asia joka jää rempalleen, jo ennen muun kunnon heikentymistä, on talouden ja virallisten asioiden hoito. Kuinka moni haluaa antaa ystävälleen käyttöoikeuden pakkitileille ja kaikkiin virallisiin asioihin. Vaikka lapset eivät pystyisi tai haluaisi muuten auttaa, niin yleensä he kuitenkin auttavat tällaisissa asioissa eikä niitä tarvitse antaa vieraiden käsiin.