Rakkaus omaan lapseen on paljon suurempaa, kuin etukäteen kuvittelin. Ei sitä edes voi sanoin kuvailla. 💕🤰

Minä en ole koskaan ollut niin onnellinen ja seesteinen kun olin raskaana. Muistelen lämmöllä sitä vieläkin. Onneksi sen sain kokea. Tietysti vielä tärkeempää on että nyt on elämässäni (jo pesästä lentänyt) ihana, lämmin, hauska tytär. 💝

Ymmärrän Ap. Olen aina unelmoinut äitiydestä. Tunne siitä, että minussa kasvaa uusi elämä, on kiehtonut minua. Hetki, jolloin tajusin olevani raskaana, oli taianomainen. Tunsin syvää onnea ja jännitystä sisälläni. Ajatus siitä, että minusta tulisi äiti, täytti minut kiitollisuudella. Katsellessani ultraäänikuvaa, näin pienen sydämen sykkivän. Kyynel vierähti poskelleni.

Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen.

Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan, poikaystävään tai tiktokkiin.

Ihmisiä aivopestään venäjän valheella, että olisi jotenkin hyvä jos Suomeen ei synny suomalaisia vauvoja. Suomi näivettyy.

Naisia vaivaa yksinäisyys kun vanhuus tulee. Ilman lapsia nainen kokee yksinäisyyden lisäksi turhautuneisuutta ym. Nainen ilman lapsia on surullinen tapaus. Sellainen on vanhapiika.

Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsellisen lapsivihan tms. takia.

Joo. Se on hienoa, että joku rakastaa lastaan. Mutta entä sitten.

Lapset ja vauvat on ihania. Niiden seura on mukavaa ja näet niissä itsesi ikään kuin lapsena. Upea kokemus.

Lapset ovat elämän tarkoitus. Rakkaus lapseen on rakkauden korkein muoto, jonka harvat saavat kokea. Onnea kaikille vauvoista.

Käyn harvakseltaan palstalla, mutta sanon tämän. Mun mielestä raskaana oleva nainen on kaunis. Mun vaimon raskausmaha ja raskausarvet on vaan parantaneet häntä.

Ap lopeta. Itselleen vastailu on naurettavaa. 

Ja mitä vanhemmiksi ne lapset kasvaa, sitä vahvemmaksi se rakkaus muuttuu. Itselläni on ainakin ollut niin. Nyt kun lapset ovat aikuisuuden kynnyksellä, sydän meinaa ihan pakahtua välillä, kun kannan huolta heistä, mutta samalla siitä ylpeydestä miten upeita ihmisiä heistä on kasvanut. Mitään niin hienoa ei voi ihminen elämässään kokea, kuin rakkaus ja ylpeys omasta lapsesta. Totta kai myös huoli ja pelko, jos heillä on joskus vaikeaa. Ei sitä voi lapseton edes kuvitella. 

Vauva ei osaa tekonauraa eli vauvan nauru on aina ihan puhtaasti ilosta johtuvaa. Siksi se on niin tarttuvaa ja siitä tulee hyvälle mielelle. Olen kuvannut kaikkien meidän lasten vauvanauruja videolle ja kuuntelin niitä tänään töissä. En edes muistanut miten ihana ääni se on.

Olen itse lapseton (vasten tahtoani), mutta uskon kyllä että AP olet oikeassa. 

Raskaus oli elämäni hirvittävin kokemus. Terveys meni pilalle loppuelämäksi.

Ei sillä rakkaudella mitään tee jos ei osaa kasvattaa. Rakkaus ei ole tunne vaan tekoja. Oikeastaan rakkaus ei merkitse paskaakaan vaan on silkkaa rakkausonanointia jolla saa rakkautta tuntevan hyvälle mielelle ja pelkkä sumuverho ihmisten hyväksikäytölle. Mielummin olisin kasvanut järkevässä sijaiskodissa kuin rakkausääliö yh:n kasvattamana.

T:ällön ja täysin hyödyttömän rakkausäidin aikuinen velatytär

Vierailija kirjoitti:

Vauva ei osaa tekonauraa eli vauvan nauru on aina ihan puhtaasti ilosta johtuvaa. Siksi se on niin tarttuvaa ja siitä tulee hyvälle mielelle. Olen kuvannut kaikkien meidän lasten vauvanauruja videolle ja kuuntelin niitä tänään töissä. En edes muistanut miten ihana ääni se on.

On kidutusta kutittaa vauvaa niin että se nauraa. Kutitus on yhtä tukala tunne kaikenikäisillä, vauva vaan ei kykene puolustautumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen.

Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan, poikaystävään tai tiktokkiin.

Ihmisiä aivopestään venäjän valheella, että olisi jotenkin hyvä jos Suomeen ei synny suomalaisia vauvoja. Suomi näivettyy.

Naisia vaivaa yksinäisyys kun vanhuus tulee. Ilman lapsia nainen kokee yksinäisyyden lisäksi turhautuneisuutta ym. Nainen ilman lapsia on surullinen tapaus. Sellainen on vanhapiika.

Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän

Entä miehet? Eikö miehiä vaivaa yksinäisyys kun vanhuus tulee? Eikö mies ilman lapsia ole surullinen tapaus? Sellainen on vanhapoika.

Meillä on teinejä ja kyllä. Vauvojen naurusta on nyt tultu tähän vaiheeseen ja tämäkin on ihanaa.

Kerrostalossamme asuu paljon perheitä ja äänimaisemassa kuuluu niin vauvat kuin ramppaavat teinitkin. Ja muut ikäkaudet siinä välissä. Hyvä vain, että on lapsia ja nuoria.

Vauvat on ihania 😁 katson joskus youtubesta vauvojen kikatusta: se on aiiiivan ihanaa !

Jossain muussa maassa voi olla ok tehdä lspsua, Suomeen ei enää kannata tehdä. Lukekaa vaikka tämän päivön Hesarista juttu eläkekatastrofista. Kuka haluaa tehdä lapsia tänne riistettäväksi? 

Vierailija kirjoitti:

Joo. Se on hienoa, että joku rakastaa lastaan. Mutta entä sitten.

Mun koira oli kuin lapsi mulle. Niin rakas. Joka päivä mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vauvat on ihania 😁 katson joskus youtubesta vauvojen kikatusta: se on aiiiivan ihanaa !

Kissavideot on kivempia.