Uudelleenkouluttautuminen on tehty mahdottomaksi.

Ennen vanhaan oli siten, että kaikkialle oli pääsykokeet, mutta joillekin aloille saattoi sen lisäksi päästä hyvällä yo-arvosanalla. Lähinnä johonkin vähemmän haluttuun, kuten matikan ällällä matikkaa lukemaan.

Ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä. Kaikki oli samalla viivalla pääsykokeissa. Lukion todistuksesta saattoi jonnekin saada lisäpisteitä.

Moni meni ensin esim kauppaopiston yo-linjalle ennen kuin pääsi esim oikeustieteelliseen. 

Jotkut meni lukemaan kemiaa, jos ei päässyt heti lääkikseen. 

Ja opiskeluaika oli rajaton. Sai pitää välivuosia ilman mitään syytä miten paljon vaan. Se oli akateemista vapautta.

Ainoa rajoittava tekijä oli opintotukikuukaudet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Joo se onkin hyvä idea työttömän maisterin mennä vähäksi aikaa amiskaan säilytykseen teinien sekaan ja siitä sitten takaisin kortistoon. 

Monet ovat opiskelleet amiksessa työllistävää alaa ja saaneet töitä. Mikä on ongelma?

Amisten työttömyysprosentti on suurempi kuin muilla koulutustasoilla, ei siis todennäköisesti maksa vaivaa ellei todella halua nimenomaan lähäriksi. 

Mitä sitten pitkään työttömän olleen maisterin kannattaisi mielestäsi siis tehdä?

Maisterina tiedät Suomessa olevan liikaa korkeakoulutettuja. Kaikki eivät ole riittävän päteviä asiantuntijatehtäviin.

Nyt on aika tarttua niskasta kiinni ja kouluttautua sellaiselle alalle, jolla työllistyy.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan oli siten, että kaikkialle oli pääsykokeet, mutta joillekin aloille saattoi sen lisäksi päästä hyvällä yo-arvosanalla. Lähinnä johonkin vähemmän haluttuun, kuten matikan ällällä matikkaa lukemaan.

Ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä. Kaikki oli samalla viivalla pääsykokeissa. Lukion todistuksesta saattoi jonnekin saada lisäpisteitä.

Moni meni ensin esim kauppaopiston yo-linjalle ennen kuin pääsi esim oikeustieteelliseen. 

Jotkut meni lukemaan kemiaa, jos ei päässyt heti lääkikseen. 

Ja opiskeluaika oli rajaton. Sai pitää välivuosia ilman mitään syytä miten paljon vaan. Se oli akateemista vapautta.

Ainoa rajoittava tekijä oli opintotukikuukaudet. 

Tällöin sai vielä 75 opintotukikuukautta ja opintotuen ostovoima oli parempi. Nyt 55 opintotukikuukautta on maksimi. Oi niitä aikoja, kun kaikesta ei oltu vielä leikattu! Ja koko ajan vaan leikataan enemmän...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Joo se onkin hyvä idea työttömän maisterin mennä vähäksi aikaa amiskaan säilytykseen teinien sekaan ja siitä sitten takaisin kortistoon. 

Monet ovat opiskelleet amiksessa työllistävää alaa ja saaneet töitä. Mikä on ongelma?

Amisten työttömyysprosentti on suurempi kuin muilla koulutustasoilla, ei siis todennäköisesti maksa vaivaa ellei todella halua nimenomaan lähäriksi. 

Mitä sitten pitkään työttömän olleen maisterin kannattaisi mielestäsi siis tehdä?

Maisterina tiedät Suomessa olevan liikaa korkeakoulutettuja. Kaikki eivät ole

Niin no aloituksen kysymys olikin, että miten. Edes amikseen ei pääse noin vaan, sielläkin on esikertalaiset nykyään etusijalla ja työttömänä opiskelua ei lähtökohtaisesti tueta kuin lyhytaikaisesti. Olen itse työtön maisteri ja nauran happamasti näille viisastelijoille joiden miehestä ratkaisu on noin vaan lukea lähäriksi. Kysyin kouluttautumisesta työkkäristä pari kk sitten ja vastaus oli että olen ihan tarpeeksi jo opiskellut eli opintoja ei puolleta. 

Jo nyt ammattikoulutus on heikoilla jäillä. Omilla lapsilla ollut hirveästi etäopiskelua verkossa vaikka itse kaipaisivat koululle ja opettajia opettamaan asioita.  Hallityöskentelyssä opettajilla kamala kiire koska yksi opettaja opettaa parhaimmillaan kaikkia vuosiluokkia sekaisin. Poika sanonut jo vuoden että suurin osa ajasta menee odotteluun. Se syö monen motivaatiota. Harjoittelupaikoissa pitäisi jo osata sitä sun tätä.

Yritykset sanovat että osalla valmistuneilla ammattiosaaminen heikkoa. Tähän varmasti auttaa se että opettajia irtisanotaan. Hallitus varmaan luulee että hitsausta ja hiustenleikkuuta opitaan kotona verkossa. 

Mutta ainahan sitä voi palkata hitsareita ja kokkeja vaikkapa intiasta.

Aikuisten opiskelua rajoitetaan ettei ihmiset vaihtaisi alaa ja haikailisi mieluisten töiden perään vaan täytyisi kökkiä siinä työssä minkä on joskus onnistunut saamaan. Ihan sama elättääkö sillä itsensä vai ei. Uskon että suurin syy on estää hoitoalan ihmisten poistumista alalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Joo se onkin hyvä idea työttömän maisterin mennä vähäksi aikaa amiskaan säilytykseen teinien sekaan ja siitä sitten takaisin kortistoon. 

Monet ovat opiskelleet amiksessa työllistävää alaa ja saaneet töitä. Mikä on ongelma?

Amisten työttömyysprosentti on suurempi kuin muilla koulutustasoilla, ei siis todennäköisesti maksa vaivaa ellei todella halua nimenomaan lähäriksi. 

Mitä sitten pitkään työttömän olleen maisterin kannattaisi mielestäsi siis tehdä?

Maisterina tiedät Suomessa olevan liikaa korkeakoulutettuja. Kaikki eivät ole

Rekrykoulutus pelasti ainakin tämän maisterin. Työhön ei toki vaadita maisterin papereita, mutta eipä niillä ole kauheasti mitään arvoakaan enää. Jos alalle ei työllisty, niin pakkohan se on kokeilla jotain muuta ellei halua kotona istua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan oli siten, että kaikkialle oli pääsykokeet, mutta joillekin aloille saattoi sen lisäksi päästä hyvällä yo-arvosanalla. Lähinnä johonkin vähemmän haluttuun, kuten matikan ällällä matikkaa lukemaan.

Ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä. Kaikki oli samalla viivalla pääsykokeissa. Lukion todistuksesta saattoi jonnekin saada lisäpisteitä.

Moni meni ensin esim kauppaopiston yo-linjalle ennen kuin pääsi esim oikeustieteelliseen. 

Jotkut meni lukemaan kemiaa, jos ei päässyt heti lääkikseen. 

Ja opiskeluaika oli rajaton. Sai pitää välivuosia ilman mitään syytä miten paljon vaan. Se oli akateemista vapautta.

Ainoa rajoittava tekijä oli opintotukikuukaudet. 

Tällöin sai vielä 75 opintotukikuukautta ja opintotuen ostovoima oli parempi. Nyt 55 opintotukikuukautta on maksimi. Oi niitä aikoja, kun kaikesta e

No eiköhän tuo leikkausvimma johdu ihan ikärakenteesta. Ei vaan ole enää varaa kaikkeen kivaan.

Ymmärsin, että meidän ei tarvitse uudelleenkouluttautua, koska koulutettua ja osaava väkeä tulee ulkomailta.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsin, että meidän ei tarvitse uudelleenkouluttautua, koska koulutettua ja osaava väkeä tulee ulkomailta.

Tämä tulee kai halvemmaksi. En ihan ymmärtänyt, mutta näin luulisin.

Kiitos elämäntapa opuskelijoiden joiden ainoa tavoite on olla jonkun oppilaitoksen kirjoilla koko elämä aiheutti se että me tavalliset ei voida uudelleen kouluttautua tai kasvattaa koulutus tasoaan

Vierailija kirjoitti:

Jo nyt ammattikoulutus on heikoilla jäillä. Omilla lapsilla ollut hirveästi etäopiskelua verkossa vaikka itse kaipaisivat koululle ja opettajia opettamaan asioita.  Hallityöskentelyssä opettajilla kamala kiire koska yksi opettaja opettaa parhaimmillaan kaikkia vuosiluokkia sekaisin. Poika sanonut jo vuoden että suurin osa ajasta menee odotteluun. Se syö monen motivaatiota. Harjoittelupaikoissa pitäisi jo osata sitä sun tätä.

Yritykset sanovat että osalla valmistuneilla ammattiosaaminen heikkoa. Tähän varmasti auttaa se että opettajia irtisanotaan. Hallitus varmaan luulee että hitsausta ja hiustenleikkuuta opitaan kotona verkossa. 

Mutta ainahan sitä voi palkata hitsareita ja kokkeja vaikkapa intiasta.

Aikuisten opiskelua rajoitetaan ettei ihmiset vaihtaisi alaa ja haikailisi mieluisten töiden perään vaan täytyisi kökkiä siinä työssä minkä on joskus onnistunut saamaan. Ihan sama elättääkö sillä itsensä vai ei.

Ainoa keino suomessa saada hyvä palkankorotus varsinkin duunarina on vaihtaa työpaikkaa ja nyt on niin korruptoitunut hallutus joka ei edes peittele sitä että ainoa tarkoitus on omistajien rikastuttaminen niin pakkohan duunareiden työpaikan vaihdot putää estää että palkka taso ei nouse kun se taso on poljettu pohjamutiin. 

90 luvun jälkee kun rikkaille järjestettii huomattavasti kevyempi verotus kun köyhille niin siittä se alkoi että j8ka vuosi palkka taso laskee kun koskaan ei palkat nouse niin paljoa kun hinnat nousee

Tämä uudistus tulee nostamaan koulutuksia joihin haetaan omalla rahalla. Hyvä näin, ei ole yhteiskunnan tehtävä kouluttaa verovaroin loputtomiin. Varhaiskasvatus, peruskoulu ja yksi tutkinto verovaroin on jo paljon. Lisäopintoja omalla kustannuksella tulee tarkastella samalla tavalla kuin muitakin asioita joihin investoidaan omaa osaamista ja hyvinvointia silmällä pitäen.

Onko tarkoitus estää työvoiman liikkuvuus alalta toiselle jotta palkat voidaan pitää matalana? Amistenkin kannattaisi panostaa kieliopintoihin ja katsella töitä muista pohjoismaista. 

En ymmärrä ongelmaa. Olen suorittanut neljä tutkintoa. Tasoilla ammattitutkinto/lukio - maisteri. On tutkintoja, jotka on suoritettu nuorena, sellaisia joita pystyy suorittamaan työn ohessa ja sitten niitä, joita suoritetaan täysipäiväisesti ja ollaan sivussa osa-aikaisesti töissä (tai nostetaan opintolainaa). 

 

Ja nyt on jo viides tutkinto kiikarissa. Mukava lisä tähän osaamispooliin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Et sitten lukenut aloitusta? Aivan sama mitä tukea saa jos paikat menevät ensikertalaisille.

Tervetuloa vaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutusaloja löytyy laidasta laitaan ja ihan varmasti löytyy paikka. Meillä on nykyisin jatkuvan haun malli, opiskelijaksi voi hakea milloin tahansa, uusia ryhmiä alkaa pitkin vuotta. Paikat ei mene vain ensikertalaisille. Yhteishaku keväällä on eri asia, koska siinä on tavoitteena, että kaikki oppivelvollisuusikåiset saavat opiskelupaikan (ammatillisesta koulutuksesta, tuva-koulutuksesta tai lukiosta). Voit tälläkin hetkellä hakea opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen, jatkuvan haun mallin mukaisesti. Enemmistö omassa oppilaitoksessani opiskelevista on aikuisia, joilla on jo aiempi ammatti tai työkokemusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jonkin kuukauden voi käydä väärää alaa opiskelemassa. Ongelma on lähinnä tukikuukausien menettäminen, ei ensikertalaisuus.

Ei ole enää noin. Jos on menettänyt ensikertalaisuuden, on paljon vaikeampi päästä minnekään muualle, jos haluaa vaihtaa. 

Ensikertalainen saa lisäpisteitä sisäänpääsyssä. 

Olen seurannut muun muassa oikeustieteen pisterajoja. Tänä vuonna pääsykokeen kautta pääsi Helsingin yliopistoon 58 pisteellä niin ensikertalainen kuin ei-ensikertalainen.

Ensikertalaisten kiintiöt ovat siis usein niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä. Netistä voi tarkkailla.

Vierailija kirjoitti:

Jo nyt ammattikoulutus on heikoilla jäillä. Omilla lapsilla ollut hirveästi etäopiskelua verkossa vaikka itse kaipaisivat koululle ja opettajia opettamaan asioita.  Hallityöskentelyssä opettajilla kamala kiire koska yksi opettaja opettaa parhaimmillaan kaikkia vuosiluokkia sekaisin. Poika sanonut jo vuoden että suurin osa ajasta menee odotteluun. Se syö monen motivaatiota. Harjoittelupaikoissa pitäisi jo osata sitä sun tätä.

Yritykset sanovat että osalla valmistuneilla ammattiosaaminen heikkoa. Tähän varmasti auttaa se että opettajia irtisanotaan. Hallitus varmaan luulee että hitsausta ja hiustenleikkuuta opitaan kotona verkossa. 

Mutta ainahan sitä voi palkata hitsareita ja kokkeja vaikkapa intiasta.

Aikuisten opiskelua rajoitetaan ettei ihmiset vaihtaisi alaa ja haikailisi mieluisten töiden perään vaan täytyisi kökkiä siinä työssä minkä on joskus onnistunut saamaan. Ihan sama elättääkö sillä itsensä vai ei.

Kannattaa vaihtaa oppilaitosta, jos on tietokoneruudun tuijottamista. Meillä on tytär ja mieheni poika Vantaan Varialla. Lähiopetusta joka arkipäivä klo 8.15-15. Kerran viikossa on lyhyempi päivä ja on sitten toisin päivinä yto-pajoja ja uusintatenttejä myöhempään. Mutta siis lähiopetuksena toteutus. Sitä on osaa sanoa, onko Varialla myös monimuotoa tai verkko-opintoja tarjolla. Tosin tyttö kertonut, että osa opiskelijoista jatkuvasti poissa, mikä on ongelma, kun ei niitä asioita etänä opi. 

Ihme vinkunaa. Minä hain yliopistoon 30-vuotiaana perheellisenä. Nostin opintorahaa ja täyden lainan, ei mitään ongelmia opiskella, valmistumisen jälkeen menin töihin ja lyhennän lainan pois. Toki ala pitää valita tarkkaan että työllistyy, meillä 100 % työllisyys. Pääsykokeisiin luin illat muutaman kuukauden ajan ja pääsin pääsykokeen perusteella 2. parhailla pisteillä. Ei ollut ensikertalaisuutta eikä muita etuja. Ja tosiaan, ammattikouluun saa aina tukikuukaudet ja lainan. Yltäkylläisyyteen tottuneilla ottaa koville, kun pitäisikin itse elättää itseään opiskeluaikana.

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten pisterajat ovat yleensä todella lähellä toisiaan. Siitä ei kannata huolehtia.

Ei ole näin. Pisteiden erot voi olla huimia. Jos pisteet heittelee pahimmillaan parillakymmenellä niin siinä on jo motivaatiossakin iso ero ja silti tokakertalainen ei kelpaa sisään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jonkin kuukauden voi käydä väärää alaa opiskelemassa. Ongelma on lähinnä tukikuukausien menettäminen, ei ensikertalaisuus.

Ei ole enää noin. Jos on menettänyt ensikertalaisuuden, on paljon vaikeampi päästä minnekään muualle, jos haluaa vaihtaa. 

Ensikertalainen saa lisäpisteitä sisäänpääsyssä. 

Olen seurannut muun muassa oikeustieteen pisterajoja. Tänä vuonna pääsykokeen kautta pääsi Helsingin yliopistoon 58 pisteellä niin ensikertalainen kuin ei-ensikertalainen.

Ensikertalaisten kiintiöt ovat siis usein niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä. Netistä voi tarkkailla.

No en tiedä yliopistosta mutta amkien aloittavissa ryhmissä otetaan usein vain muutama ei-ensikertalainen. Oman alani (tekniikan ala) viime kevään haussa paikkoja 30 joista ensikertalaisille 27...