Uudelleenkouluttautuminen on tehty mahdottomaksi.

Oliko ylläri pylläri ihmisille ettei haluta talouskasvua vaan uusi lama tänne.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan oli siten, että kaikkialle oli pääsykokeet, mutta joillekin aloille saattoi sen lisäksi päästä hyvällä yo-arvosanalla. Lähinnä johonkin vähemmän haluttuun, kuten matikan ällällä matikkaa lukemaan.

Ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä. Kaikki oli samalla viivalla pääsykokeissa. Lukion todistuksesta saattoi jonnekin saada lisäpisteitä.

Moni meni ensin esim kauppaopiston yo-linjalle ennen kuin pääsi esim oikeustieteelliseen. 

Jotkut meni lukemaan kemiaa, jos ei päässyt heti lääkikseen. 

Ja opiskeluaika oli rajaton. Sai pitää välivuosia ilman mitään syytä miten paljon vaan. Se oli akateemista vapautta.

Ainoa rajoittava tekijä oli opintotukikuukaudet. 

Miksi ihmisten pitäisi tämä kustantaa? Väkivallalla otetaan ihmisiltä verorahoja, jotta jotkut voisivat lorvailla yliopistolla iät ajat.

Resursseja valuu ihan hukkaan, kun koulutetaan kaikenlaisia motivaatiorajoitteisia. Yhyy, en viitsi käydä koulua, yhyy nenä vähän tukossa, taidan olla tulossa kipeäksi, yhyy, liikaa tehtäviä, en jaksa tehdä. Uskomatonta sontaa.

Meilläkin mitä on ollut 5 tai 6 viimeisintä opiskelijaa työssäoppimisessa, on joka ikisellä jotain ongelmaa!!! Yksi ei tullut koskaan ajoissa töihin. Jos työvuoro alkaa klo 07, oma elämä pitää järjestää sen mukaan, eikä niin, että tulee työssäoppimispaikkaan klo 07.30. Pahimmillaan myöhästyi 3 tuntia. Osoittaako suurtakin motivaatiota? Ja sitten on niitä, joille kukaan ei uskalla sanoa, että kielitaito ei riitä. Selitän sanan asian mahdollisimman selkokielisesti monta kertaa ja silti ei ymmärrä. Miten ne opettajat edes pystyy opettamaan niin, että viesti tulee ymmärretyksi? Minusta pitäisi panostaa ensin sen kielen oppimiseen ja vasta sitten lähteä amikseen. Vai säästetäänkö siinäkin rahaa, että annetaan suomen kielen pikakursseja ja oletetaan, että kyllä ne siellä amiksessa ja työpaikoilla opettaa. Sääliksi käy niitä opiskelijoita, kun ne yrittää ymmärtää ja kaikki on liian vaikeaa. Sitten on heitä, jotka ei voi tehdä oikein mitään. On rajoitetta ja tukitoimia. Joku ei saa kumartua ja joku toinen ei jaksa kunnolla edes kävellä. Miten voidaan kuvitella, että fyysisesti (ja joskus henkisesti) sairaat ihmiset jaksaa tehdä niitä töitä, mihin ylipäätään ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan. Kun ei ole mikään hieno suunnittelu- tai asiantuntijatyö, niin pitää sitä toimintakykyä löytyä. Jotenkin mennyt usko siihen, että vielä saadaan kunnon opiskelijoita työssäoppimaan, joiden fyysinen ja psyykkinen toimintakyky on normaali, ymmärtävät sen verran suomea, että pärjäävät työssä ja jaksavat vielä aamulla tulla töihinkin tai yleensäkin noudattaa työelämäsääntöjä. Sekin on joillekin suorastaan itsemääräämisoikeuden loukkaus, kun ei saa töissä tuijottaa puhelintaan koko työpäivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Et sitten lukenut aloitusta? Aivan sama mitä tukea saa jos paikat menevät ensikertalaisille.

Tervetuloa vaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutusaloja löytyy laidasta laitaan ja ihan varmasti löytyy paikka. Meillä on nykyisin jatkuvan haun malli, opiskelijaksi voi hakea milloin tahansa, uusia ryhmiä alkaa pitkin vuotta. Paikat ei mene vain ensikertalaisille. Yhteishaku keväällä on eri asia, koska siinä on tavoitteena, että kaikki oppivelvollisuusikåiset saavat opiskelupaikan (ammatillisesta koulutuksesta, tuva-koulutuksesta tai lukiosta). Voit tälläkin hetkellä hakea opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen, jatkuvan haun mallin mukaisesti. Enemmistö omassa oppilaitoksessani opiskelevista on aikuisia, joilla on jo aiempi ammatti tai työkokemusta. 

Hei.    Onko suositteluja missä olisi laadukkain opetus?

tankotanssiin saa yritystukea?

Vierailija kirjoitti:

Ihme vinkunaa. Minä hain yliopistoon 30-vuotiaana perheellisenä. Nostin opintorahaa ja täyden lainan, ei mitään ongelmia opiskella, valmistumisen jälkeen menin töihin ja lyhennän lainan pois. Toki ala pitää valita tarkkaan että työllistyy, meillä 100 % työllisyys. Pääsykokeisiin luin illat muutaman kuukauden ajan ja pääsin pääsykokeen perusteella 2. parhailla pisteillä. Ei ollut ensikertalaisuutta eikä muita etuja. Ja tosiaan, ammattikouluun saa aina tukikuukaudet ja lainan. Yltäkylläisyyteen tottuneilla ottaa koville, kun pitäisikin itse elättää itseään opiskeluaikana.

Mitä tarkoitat? Amiksessa opiskelevista käy töissä suurempi osa kuin koskaan ennen. Se tarkoittaa poissaoloja opetuksesta ja opintojen viivästymistä. Edelleenkään ei voi amista suorittaa kirjekurssina. 

nuole orbottia ja purraa .. varma vinkki.

Ei oikein enää keski-ikäisenä viitsisi opiskella lainalla, kun työllistyminen on niin epävarmaa. Tiedän ihmisiä, jotka ovat opiskelleet työn ohessa, mutta itse en vain jaksa.

Esim Aalto Yliopistossa on monilla aloilla avoin väylä, jonka kautta pääsee sisään, kun vaan suorittaa vuoden aikana tietyllä arvosanalla tietyt opinnot. Arvosana oli muistaakseni 3 ja sivulla lukee, että kaikki ehdot täyttävät on tähän asti otettu opiskelemaan. Tämä toki vaatii hieman omaa rahallista panosta, mutta ainakaan ensikertalaisuuskiintiöt tai pääsykoe eivät ole esteenä. Itselläni on oikeustieteentutkinto, mutta olen harkinnut tätä töiden oheen, kun pääsykokeisiin lukeminen ei enää innosta.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

No ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Annan kaikille nuorille sen vinkin, ettei kannata kiirehtiä korkeakouluun ellei ole 110% varma mitä haluaa. Tulkoot vaikka 5 välivuotta, mutta ensikertalaisuutta ei kannata tuhlata kokeilemalla. 

Keitä kaikkia tää säädös koskee? Tarkoitan että alkaako jostain tietystä ikäluokasta vai koskeeko suoraan kaikkia takautuvasti? Esimerkiksi itse aloitin opiskelut yliopistolla 2012 jotka keskeytyivät sairastumisen vuoksi ja nyt mietin että jos kuntoudun niin onko ensikertalaisuus tuolloin menetetty vaikka silloin ei muistaakseni ollut näitä säädöksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Viimeisimpien uutisten mukaan aikovat leikata amiskoulutuksesta vielä lisää vaikka sen laatu on jo romahtanut. Ei siellä mitään opi. 

Hallituksen hulluista säästöpäätöksistä tuo on jo täysin mielipuolista.

Yksikään maa ei tule toimeen ilman ammattimiehiä,-ja naisia. Asentajat, kuljettajat, kokit, leipurit. Rakentajat, laitoshuoltajat, lähihoitajat. Kaikki jotka itse asiassa tekevät jotain ja saavat jotain aikaan. Työt ovat ehkä aliarvostettuja, koulutus nyt ainakin näyttää olevan, mutta ihan elintärkeitä aloja. 

Kaikki eivät voi olla korkeakoulutettuja, eivätkä kaikki halua, vaan on ihmisiä, jotka oikeasti viihtyvät ammateissa, joissa saa tehdä ihan konkreettisia asioita. Käytännöllisiä tekijätyyppejä, jotka saavat aikaan ja ratkovat ongelmat sitä mukaa kun niitä tulee. 

Tämä leikkaaminen ammattikoulutuksesta on hallitukselta ihan järkyttävää tuhlausta. Suomi menettää tässä nuoria ihmisiä, jotka eivät ehkä koskaan pääse hyödyntämään kykyjään jase on kallista. 

Ja samalla huudellaan, että menkää töihin. En ole ikinä tuntenut aiemmin suoranaista vihaa suomalaista hallitusta kohtaan. Nyt tunnen.

 

Metsäjänis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Annan kaikille nuorille sen vinkin, ettei kannata kiirehtiä korkeakouluun ellei ole 110% varma mitä haluaa. Tulkoot vaikka 5 välivuotta, mutta ensikertalaisuutta ei kannata tuhlata kokeilemalla. 

Keitä kaikkia tää säädös koskee? Tarkoitan että alkaako jostain tietystä ikäluokasta vai koskeeko suoraan kaikkia takautuvasti? Esimerkiksi itse aloitin opiskelut yliopistolla 2012 jotka keskeytyivät sairastumisen vuoksi ja nyt mietin että jos kuntoudun niin onko ensikertalaisuus tuolloin menetetty vaikka silloin ei muistaakseni ollut näitä säädöksiä?

Muistaakseni koskee 2014 tai 2013 ja sen jälkeen aloittaneita, en jaksa tarkistaa mutta löytyy googlella. Lisäksi ei saa olla suorittanut tutkintoa korkeakoulusta. Eli jos on kandidaatin tutkintoon asti käynyt niin ei ole ensikertalainen. 

Kannattaa miettiä tarkemmin mihin hakee. Enää ei ole mahdollisuutta opiskella loputtomiin. Se voi olla toisaalta hyväkin.

Vierailija kirjoitti:

Hae ulkomaille. Suomi on nyt muutenkin uppoava laiva. Eurooppalainen, korkeastikoulutettu, työhaluinen ja kokenut työntekijä on kovaa valuuttaa, toisin kuin täällä Suomessa.

Suomessa on kovaa valuuttaa isoista valtioista tuleva itkijä, joka haluaa repiä toimeentulonsa velkaisen maan työntekijöiden selkänahasta. 

Metsäjänis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Annan kaikille nuorille sen vinkin, ettei kannata kiirehtiä korkeakouluun ellei ole 110% varma mitä haluaa. Tulkoot vaikka 5 välivuotta, mutta ensikertalaisuutta ei kannata tuhlata kokeilemalla. 

Keitä kaikkia tää säädös koskee? Tarkoitan että alkaako jostain tietystä ikäluokasta vai koskeeko suoraan kaikkia takautuvasti? Esimerkiksi itse aloitin opiskelut yliopistolla 2012 jotka keskeytyivät sairastumisen vuoksi ja nyt mietin että jos kuntoudun niin onko ensikertalaisuus tuolloin menetetty vaikka silloin ei muistaakseni ollut näitä säädöksiä?

Ensikertalaisuudella viitataan tilanteeseen, jossa henkilöllä ei ole Suomessa suoritettua korkeakoulututkintoja, eikä hän ole vastaanottanut opiskelupaikkaa syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta korkeakoulutuksesta. 

https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/usein-kysyttya-korkeakouluun-hakem…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Et sitten lukenut aloitusta? Aivan sama mitä tukea saa jos paikat menevät ensikertalaisille.

 

Kyllä silti muutkin voi päästä. Omalla alalle pääsi alle 3 % hakijoista. Olin yksi heistä. 

Alasi ei taida olla ainakaan matematiikka. Pitääkö tosiaan selittää, että jos pääsyprosentti on 3 niin ensikertalaisille se on vielä tuosta huomattavasti kovempi? Eli jos sisään pääsee tuhannesta hakijasta kolmekymmentä ja 90% paikoista on ensikertalaisille niin alanvaihtajille on maksimissaan kolme paikkaa, ja ensikertalaiset kilpailevat myös niistä. Eli alanvaihtajan pääsyprosentti on tässä tapauksessa maksimissaan 0,3.

Edelleen aina pääsee jotkut. Vaikka en olisi ollut ensikertalainen, olisin päässyt. Ja on aloja, joille pääsee käytännössä kaikki sisään, myös ei-ensikertalaiset. Mutta toki on helpompi passivoitua ja valittaa kuin edes yrittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Viimeisimpien uutisten mukaan aikovat leikata amiskoulutuksesta vielä lisää vaikka sen laatu on jo romahtanut. Ei siellä mitään opi. 

Hallituksen hulluista säästöpäätöksistä tuo on jo täysin mielipuolista.

Yksikään maa ei tule toimeen ilman ammattimiehiä,-ja naisia. Asentajat, kuljettajat, kokit, leipurit. Rakentajat, laitoshuoltajat, lähihoitajat. Kaikki jotka itse asiassa tekevät jotain ja saavat jotain aikaan. Työt ovat ehkä aliarvostettuja, koulutus nyt ainakin näyttää olevan, mutta ihan elintärkeitä aloja. 

Kaikki eivät voi olla korkeakoulutettuja, eivätkä kaikki halua, vaan on ihmisiä, jotka oikeasti viihtyvät ammateissa, joissa saa tehdä ihan konkreettisia asioita. Käytännöllisiä tekijätyyppejä, jotka saavat aikaan ja rat

Ei nuo leikkaukset koske nuoria! Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tulee nimenomaan muutos siihen, että ei enää tueta alan vaihtoa, jos ihmisellä on jo toisen asteen aiempi ammatillinen koulutus. Eli toisin sanoen valtio ei anna oppilaitoksille rahaa siihen, että vaikkapa kokiksi 5 vuotta sitten valmistunut voisi käydä nyt lähihoitajaksi. Tuosta suljetaan pois terveydelliset syyt, jos niiden takia ei pysty entiseen ammattiin.

Tuttu opettaja ammatillisesta koulutuksesta sanoi joskus, että hän tekee työtään niin hyvin kuin pystyy, mutta kyllä hänkin ihmettelee, miten valtiolla voi olla varaa tarjota maksutonta koulutusta jopa kolmeen eri ammattiin. En muista enää mitä hän kertoi heidän oppilaitiksen osuudeksi, mutta toista tai kolmatta tutkintoa suorittavia oli valtava määrä. On ihmisiä, jotka ovat opiskelleet ammatin itselleen ja hakeutuvat lähes välittömästi uudestaan koulutukseen toiselle alalla. Lisäksi osa näistä käy samaan aikaan töissä osa-aikaisesti, minkä takia ovat paljon poissa opetuksesta. Mitä se sitten tarkoittaa, niin ammatillinen osaaminen jää heikoksi ja tutkintoja suoritetaan pitkään, välillä joillain on kuulemma keskeytyksiä, jolloin nostavat työttömyyskorvausta, ja keskeytyksen aikanahan opinnot ei etene.

Meillä ei Suomessa peritä mitään 10 000€ lukuvuosimaksuja joten ihmiset ei edes ymmärrä, kuinka paljon yhden ihmisen ammatillinen koulutus maksaa valtiolle ja sitä kautta veronmaksajille.

Metsäjänis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Annan kaikille nuorille sen vinkin, ettei kannata kiirehtiä korkeakouluun ellei ole 110% varma mitä haluaa. Tulkoot vaikka 5 välivuotta, mutta ensikertalaisuutta ei kannata tuhlata kokeilemalla. 

Keitä kaikkia tää säädös koskee? Tarkoitan että alkaako jostain tietystä ikäluokasta vai koskeeko suoraan kaikkia takautuvasti? Esimerkiksi itse aloitin opiskelut yliopistolla 2012 jotka keskeytyivät sairastumisen vuoksi ja nyt mietin että jos kuntoudun niin onko ensikertalaisuus tuolloin menetetty vaikka silloin ei muistaakseni ollut näitä säädöksiä?

Jos opintosi jäivät kesken, voit hakea ensikertalaiskiintiössä. Tästähän tehtiin juttu Hesariin: https://www.hs.fi/feature/art-2000006567297.html