Uudelleenkouluttautuminen on tehty mahdottomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuttu opettaja ammatillisesta koulutuksesta sanoi joskus, että hän tekee työtään niin hyvin kuin pystyy, mutta kyllä hänkin ihmettelee, miten valtiolla voi olla varaa tarjota maksutonta koulutusta jopa kolmeen eri ammattiin. En muista enää mitä hän kertoi heidän oppilaitiksen osuudeksi, mutta toista tai kolmatta tutkintoa suorittavia oli valtava määrä. On ihmisiä, jotka ovat opiskelleet ammatin itselleen ja hakeutuvat lähes välittömästi uudestaan koulutukseen toiselle alalla. Lisäksi osa näistä käy samaan aikaan töissä osa-aikaisesti, minkä takia ovat paljon poissa opetuksesta. Mitä se sitten tarkoittaa, niin ammatillinen osaaminen jää heikoksi ja tutkintoja suoritetaan pitkään, välillä joillain on kuulemma keskeytyksiä, jolloin nostavat työttömyyskorvausta, ja keskeytyksen aikanahan opinnot ei etene.

Meillä ei Suomessa peritä mitään 10 000€ lukuvuosimaksuja joten ihmiset ei edes ymmärrä, kuinka paljon yhden ihmisen ammatillinen

Hyvä pointti, Minulla hyvä lääke tuohon, kun ollaan jatkuvasti poissa. Rehtorin puhutteluun 5 poissaolopäivän jälkeen tai esittää lääkärintodistus. Niin oli ennen säännöt. Kun opiskelin ammattikorkeakoulussa 90-luvulla, lukukaudessa sai olla poissa 5 päivää ilman lääkärintodistusta. Opiskelijat oli paikalla ja opiskeli. Ei voinut käydä töissä tekemässä kaupan kassalla vuoroja, jos oli opiskelupäivä. Opinnoissa edettiin. 

Minun käy sääliksi niitä ammatillisen koulutuksen opettajia, kun paikalla pitäisi olla 24 opiskelijaa ja siellä onkin vaikka 8. Opettaja opettaa ja yrittää teettää ryhmätöitä ja muita osallistaviakin juttuja. Onko se opettaja vastuussa opettamaan niitä, jotka ei tulleet paikalle? Millä ajalla se antaa niille lisätehtäviä ja tarkistaa vastauksia? Omalla vapaa-ajallaan ilmeisesti. Vai joutuuko pitämään uudestaan tukiopetusta?

Olen itse ollut nyt aikuisena eräässä täydennyskoulutuksessa ammatillisella puolella, joka kesti 4 päivää. Ensimmäisenä päivänä edettiin, kun suurin osa oli vaivautunut paikalle. Toisena päivänä puolet poissa. Opetus oli minusta hyvää ja tahti reipas, paljon uutta ja tärkeää asiaa omaan ammattialaan. Mutta sitten kolmantena päivänä kerrattiin aamun 2 ensimmäistä tuntia, koska oli ollut niin monia poissa edellisellä kerralla, että aiheessa ei voi jatkaa, jos ne poissa olleet ei pääse kartalle, mistä puhutaan. Turhautti. Pitää kerrata kun aikuiset ihmiset ei viitsi tulla paikalle tai saa elämäänsä järjestymään niin, että voivat käydä kaikki 4 päivää. Ja se neljäs päivä oli fiasko. Yli puolet poistui lounaan jälkeen. Annoin palautteen, että koulutus oli todella hyvä, kouluttaja osasi asiansa ja käytetyt menetelmät ja materiaalit hyviä, mutta jatkossa olisi hyvä vaatia 100% osallistuminen, että saa todistuksen siitä koulutuksesta.

Eihän se ole nykypäivää, että kouluttaja pitää yksinpuhelua luentona, kun me opiskelijatkin ollaan erilaisia ja opitaan eri tavoilla, kuulemalla, lukemalla, tekemällä, ryhmissä, kirjoittamalla, korostamalla tärkeät asiat, katsomalla videota jne. Se on pieni prosentti, mitä ihminen muistaa lukemastaan, jos kerran lukaisee jonkin materiaalin läpi.

Verkko-opiskelu ei ole sen helpompaa, siellä on aina niitä, jotka tiskaa ja siivoaa samaan aikaan, tekee muita hommia ja kuuntelee näennäisesti. Olin yhdellä verkkokurssilla talouden johtamista koskien ja päätin, ettei enää ikinä. Luennoitsija puhui ja opetti ja sitten opiskelijoiden piti laskea itse, esim. katetta ja kannattavuutta. Siitä ei tullut yhtään mitään, kun jotkut alkoi kysellä uudestaan opetettuja asioita, eivät olleet keskittyneet yhtään. Tuntui kuin olisin täydellisten idioottien kanssa päätynyt samaan koulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jonkin kuukauden voi käydä väärää alaa opiskelemassa. Ongelma on lähinnä tukikuukausien menettäminen, ei ensikertalaisuus.

Ei ole enää noin. Jos on menettänyt ensikertalaisuuden, on paljon vaikeampi päästä minnekään muualle, jos haluaa vaihtaa. 

Ensikertalainen saa lisäpisteitä sisäänpääsyssä. 

Olen seurannut muun muassa oikeustieteen pisterajoja. Tänä vuonna pääsykokeen kautta pääsi Helsingin yliopistoon 58 pisteellä niin ensikertalainen kuin ei-ensikertalainen.

Ensikertalaisten kiintiöt ovat siis usein niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä. Netistä voi tarkkailla.

Mitä ihmettä sössötät? Ensikertalaiskiintiö on monessa tapauksessa 50-90% paikoista eli sillä todellakin on väliä. 

Työvoima koulutus tapahtuu työttömyys korvauksella ja siihen tulee se yhdeksän euron soppakorvaus päälle. Kyllä me muut ollaan päästy, siinä vain pitää olla hyvät perustelut, miksi tarvitset juuri sen koulutuksen 

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Varmaan jos ei ole jo kuluttanut sitä edelliseen tutkintoon

Vierailija kirjoitti:

Metsäjänis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Annan kaikille nuorille sen vinkin, ettei kannata kiirehtiä korkeakouluun ellei ole 110% varma mitä haluaa. Tulkoot vaikka 5 välivuotta, mutta ensikertalaisuutta ei kannata tuhlata kokeilemalla. 

Keitä kaikkia tää säädös koskee? Tarkoitan että alkaako jostain tietystä ikäluokasta vai koskeeko suoraan kaikkia takautuvasti? Esimerkiksi itse aloitin opiskelut yliopistolla 2012 jotka keskeytyivät sairastumisen vuoksi ja nyt mietin että jos kuntoudun niin onko ensikertalaisuus tuolloin menetetty vaikka silloin ei muistaakseni ollut näitä säädöksiä?

Muistaakseni koskee 2014 tai 2013 ja sen jälkeen aloittaneita, en jaksa tarkistaa mutta löytyy googlella. Lisäksi ei saa olla suorittanut tutkintoa korkeakoulusta. Eli jos on kandidaatin tutkintoon asti käynyt niin ei ole ensikertalainen. 

Ei vaan jos on aiemmin ylipäätään opiskellut tutkintoa niin ensikertalaisstatus on käytetty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Joo se onkin hyvä idea työttömän maisterin mennä vähäksi aikaa amiskaan säilytykseen teinien sekaan ja siitä sitten takaisin kortistoon. 

Jos työllistyminen kiinnostaa, niin hyvä idea. Itse olen alaa vaihtanut maisteri. Amiksessa on hyvin työllistävien alojen koulutuksia, mutta jos ylpeys estää menemästä niin voi voi.

Juu ja tää 5 opintopisteen raja kuukaudessa on myös ihan hiton typerää. Käytännössä voi opiskella työttömänä mitään, kun kaikki järkevät kurssit ovat 5 op. Itse olen muutamaan otteeseen hakenut työkkärin työllistävälle yksinkertaisille koodauskursseille, joissa perehdytään vain yhteen osa-alueeseen. Ainoa vaan, että itse en osaa koodata juurikaan yhtään. Hommaa helpottaisi varmasti ohjelmoinnin perusteet 1 j 2 kurssit, mitä esim. Aalto ja Helsingin yliopisto tarjoaa ilmaiseksi/lähes ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

En tunne ketään, joka olisi amiksena 1) työllistynyt vakituisesti ja 2) ansiotasoonsa ja työoloihinsa tyytyväinen. 

Ihan kaikkea ei voi saada mutta jos vaihtoehtona on työmarkkinatuki niin mietippä kaksi kertaa.

Lähihoitajana saa vakipaikkoja ja miesvaltaisilla amisaloilla on myös hyväpalkkaisia hommia. 

Ihme kitinää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

En tunne ketään, joka olisi amiksena 1) työllistynyt vakituisesti ja 2) ansiotasoonsa ja työoloihinsa tyytyväinen. 

Ihan kaikkea ei voi saada mutta jos vaihtoehtona on työmarkkinatuki niin mietippä kaksi kertaa.

Lähihoitajana saa vakipaikkoja ja miesvaltaisilla amisaloilla on myös hyväpalkkaisia hommia. 

Ihme kitinää.

Kommentti oli ilmeisesti tarkoitettu retoriseksi, mutta minäpä mietin ja totean että jos vaihtoehdot olisivat työttömyys tai lähärin työ niin olisin ennemmin loppuikäni työtön. On se ala tärkeä, siitä vaan on tehty täysin sietämätöntä. 

Vierailija kirjoitti:

Juu ja tää 5 opintopisteen raja kuukaudessa on myös ihan hiton typerää. Käytännössä voi opiskella työttömänä mitään, kun kaikki järkevät kurssit ovat 5 op. Itse olen muutamaan otteeseen hakenut työkkärin työllistävälle yksinkertaisille koodauskursseille, joissa perehdytään vain yhteen osa-alueeseen. Ainoa vaan, että itse en osaa koodata juurikaan yhtään. Hommaa helpottaisi varmasti ohjelmoinnin perusteet 1 j 2 kurssit, mitä esim. Aalto ja Helsingin yliopisto tarjoaa ilmaiseksi/lähes ilmaiseksi.

Tämä on kyllä totta. Olen kysynyt aikoinaan työkkäristä voiko pelata suorituspäivällä ja esim. jakamalla kolme tällaista kurssia neljälle kuulle mutta virkailija ei tiennyt, lupasi selvittää mutta ei koskaan ottanut yhteyttä.

Opiskelen parasta aikaa leikatulla toimeentulotuella uutta tutkintoa.

Jos toinenkaan tutkinto ei tuo töitä, aion antaa olla.

Onneksi ei ole elätettäviä ja rajojen sisällä reilusti oleva vuokra niin tälläkin pärjää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Joo se onkin hyvä idea työttömän maisterin mennä vähäksi aikaa amiskaan säilytykseen teinien sekaan ja siitä sitten takaisin kortistoon. 

Monet ovat opiskelleet amiksessa työllistävää alaa ja saaneet töitä. Mikä on ongelma?

Amisten työttömyysprosentti on suurempi kuin muilla koulutustasoilla, ei siis todennäköisesti maksa vaivaa ellei todella halua nimenomaan lähäriksi. 

Mitä sitten pitkään työttömän olleen maisterin kannattaisi mielestäsi siis tehdä?

Maisterina tiedät Suomessa

Kehotan sinua riitauttamaan tuon. Tiedän lukuisia sekä lähi- että sairaanhoitajaksi kouluttautuneita joilla on yliopistotutkinto, yksi on jopa tohtori. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Joo se onkin hyvä idea työttömän maisterin mennä vähäksi aikaa amiskaan säilytykseen teinien sekaan ja siitä sitten takaisin kortistoon. 

Ei ole jos ei saa työllistävää koulutusta. Jos saa, silloin on. En itse ainakaan hae pelkästään maisterin hommia, kaikki käy.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Annan kaikille nuorille sen vinkin, ettei kannata kiirehtiä korkeakouluun ellei ole 110% varma mitä haluaa. Tulkoot vaikka 5 välivuotta, mutta ensikertalaisuutta ei kannata tuhlata kokeilemalla. 

Kuka voi olla? Viiden vuoden päästä et tiedä mikä on tilanne. Eikä kaikki oo koskaan oleenkaan varmoja "mikä ois se juttu". Jotain tarttee kokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Työvoima koulutus tapahtuu työttömyys korvauksella ja siihen tulee se yhdeksän euron soppakorvaus päälle. Kyllä me muut ollaan päästy, siinä vain pitää olla hyvät perustelut, miksi tarvitset juuri sen koulutuksen 

Tämä juuri muuttuu ammatillisessa koulutuksessa, että aikuiset joilla on jo aiempi ammatti, eivät voi enää jatkossa opiskella te-korvauksella toista ammatillista tutkintoa,

Siperia opettaa uuden ammatin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

En tunne ketään, joka olisi amiksena 1) työllistynyt vakituisesti ja 2) ansiotasoonsa ja työoloihinsa tyytyväinen. 

Ihan kaikkea ei voi saada mutta jos vaihtoehtona on työmarkkinatuki niin mietippä kaksi kertaa.

Lähihoitajana saa vakipaikkoja ja miesvaltaisilla amisaloilla on myös hyväpalkkaisia hommia. 

Ihme kitinää.

Samaa mieltä. Kun ihmiset kurottelee kuuta taivaalta. Ammatillisen tutkinnon suorittaneista on monella alalla pulaa. Poika kävi sähköasentajaksi ja työllistyi suoraan koulusta. Ei hän ole aiemmin ollut sähköistä kiinnostunut, mutta kun oma halu oli töihin, niin valitsi alan, jolla on työvoimapulaa. Paremmin hän tienaa kuin minä kampaamoalan yrittäjänä. Työnantaja on maksanut hänelle ilmaisia lisäkoulutuksia vahvistamaan osaamista ja palkallisena työajalla sai käydä. Minä yrittäjänä menetän koulutuspäiviltä asiakastulot ja joudun vielä itse sen koulutuksenkin maksamaan. Yhden koulutuspäivän kustannus on minulle 500-1000€, riippuen miten kaukana koulutus on ja tarvitsenko yöpymisen tai ravintolaruokia. Silti on pakko käydä, koska leikkaus-, kampaus- ja värjäystekniikat muuttuvat. Vai menisitkö itse kampaajalle, joka käyttää samoja värejä ja leikkauksia, jotka oli muodissa 10 vuotta sitten. Tehdään vaan kaikille kanan takapuolta muistuttava takaosio ja kunnon kirkkaat palkkiraidat eteen. Tai jämäkkä mummopermanentti.

Minulla on myös monta lähihoitajatuttua, suurin osa alan vaihtajia. Kyllä heille työ kelpaa. Jos on pienillä rahoilla ollut kotona työttömänä, tulojen nousu on huima korotus elämänlaatuun. Kaikille suht tervejärkisille hoitajille on tarjolla vakituista työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Annan kaikille nuorille sen vinkin, ettei kannata kiirehtiä korkeakouluun ellei ole 110% varma mitä haluaa. Tulkoot vaikka 5 välivuotta, mutta ensikertalaisuutta ei kannata tuhlata kokeilemalla. 

Kuka voi olla? Viiden vuoden päästä et tiedä mikä on tilanne. Eikä kaikki oo koskaan oleenkaan varmoja "mikä ois se juttu". Jotain tarttee kokeilla.

Siis ei tiedä mitä? Työmarkkinoiden isot linjat kyllä tiedetään. Sote vetää myös tulevaisuudessa, sen takaa meidän vanheneva väestö. Toki tämänhetkinen hallitus yrittää romahduttaa koko julkisen sektorin, mutta ei ne hoidettavat silti katoa mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Juu ja tää 5 opintopisteen raja kuukaudessa on myös ihan hiton typerää. Käytännössä voi opiskella työttömänä mitään, kun kaikki järkevät kurssit ovat 5 op. Itse olen muutamaan otteeseen hakenut työkkärin työllistävälle yksinkertaisille koodauskursseille, joissa perehdytään vain yhteen osa-alueeseen. Ainoa vaan, että itse en osaa koodata juurikaan yhtään. Hommaa helpottaisi varmasti ohjelmoinnin perusteet 1 j 2 kurssit, mitä esim. Aalto ja Helsingin yliopisto tarjoaa ilmaiseksi/lähes ilmaiseksi.

Eikö nuo kurssit voisi suorittaa lyhytkestoisena opiskeluna? Siinä ei ole rajattu opintopistemäärää vaan ainoastaan opiskelun kestoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluun saa aina opintotukea.

Et sitten lukenut aloitusta? Aivan sama mitä tukea saa jos paikat menevät ensikertalaisille.

 

Ammattikouluissa ei ole mitään ensikertalaisuussääntöä. Mutta olen samaa mieltä siitä, että nyt pitäisi muuntokoulutuksia lisätä.

Juu ei varsinaisesti olekaan. Silti sielläkin on etusijalla ne, joilla ei ole vielä koulutusta ollenkaan. Jotkin tietyt alat voivat olla sellaisia ettei sinne oikeastaan muita otetakaan. Ja aivan sama vaikka oma kouluttautumistarve olisi vaikka se ettei kykene tekemään enää nykyistä ammattiaan. Varsinainen aikuiskoulutushan poistettiin joitakin vuosia sitten niin että sekä jatkuvan haun, että nuorisopuolen kouluttautujat ovat yleensä samalla luokalla.